Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koska Suomen köyhät nousevat (väkivaltaiseen) kapinaan hallitusta

Vierailija
10.08.2016 |

ja eliittiä vastaan?

Kommentit (293)

Vierailija
281/293 |
12.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuskin osallistut kuluihin... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johdot poikki! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen köyhät nousevat kapinaan sitten kun kapinaksi lasketaan sohvalla löhöily, nenän kaivaminen, piereskely, tupakointi, sontiminen, torkahtelu, kaljoittelu tai roiskeläppien mussuttaminen. Tuossa jokseenkin kaikki se toiminta mihin suomalainen köyhä työtön kykenee.

Varakkaathan eivät vessassa koskaan käykään,eivätkä milloinkaan  osta olutta,istuvat kotonaan aina ryhdikkäästi,eivät koskaan väsy tai pode ilmavaivoja,tai syö milloinkaan pizzoja...No,hehän ovatkin niitä 'yli-ihmisiä' (ubermenschen)

Varakkaat ovat poikkeuksetta paremman geeniperimän omaavia. Yksi tärkeä ominaisuus on peritty älykkyys mikä selittää paremman menestyksen ja jopa terveyden. 

Köyhyys ja hyödyttömyys kulkee suvuissa ja siksi olisikin syytä miettiä pakkosterilisointia! Onko yhteiskunnallisesti järkevää, että huono aines lisääntyy muiden anatamalla avulla?

Maamme tämän hetken hidas talouskasvu liittyy väestön ikääntymiseen, ei lasten liian suureen määrään.

Suomen ongelmiin ei kuulu se, että köyhät suomalaiset lisääntyisivät liikaa. Eikä maassamme ole mitään sellaista ongelmaa, johon millään tavalla auttaisi kansalaisten pakkosterilointi.

On käsittämätöntä, että joku itseään menestyvänä pitävä tuollaista ehdottaa. Vielä käsittämättömämpää on, että tuollaista kommenttia yläpeukutetaan.

Kertoisitko mitä hyötyä on yhteiskunnalle toisen ja kolmannen polven sosiaalitapauksista joissa perheet periyttävät vain uusia lahjattomia sosiaalitapauksia?

Talouskasvua ei synny koska ihmiset eivät ole töissä. Liian vähän ihmisiä joutuu elättämään liian suuren elättilauman. Lahjakas menestyjä luo itselleen työpaikan jos niitä ei muuten ole tarjolla.  Heikoimmat yksilöt kykenevät ainoastaan huutamaan apua ja valittamaan työttömyyttä  kykenemättä  itse ratkaisuihin. Haittamamut ja muut sossutapaukset ovat aivan turha kuluerä kiristyvässä maailman taloudessa.

Jos pysähdyt ajattelemaan, ymmärrät varmaan itsekin, että näitä toisen ja kolmannen polven sosiaalitapauksia on oikeasti aika vähän. Niitä on, varmasti, mutta marginaalinen määrä kansastamme.

Toisaalta - tulevaisuutta määrittelee pitkälti se, millaiseen perheen ihminen sattuu syntymään. Välinpitämttömyys, tietämättömyys, kaltoin kohtelu ja vanhempien huono esimerkki ei anna kovin hyvää pohjaa ponnistaa omaa elämää paremmille raiteille. Melko ymmärrettävää, eikö vain. Lahjakkuus voi jäädä piiloon ongelmien alle, henkiset voimavarat on kenties torpattu jo lapsuudessa. Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnan tukiverkot olisivat ääretöömän tarpeellisia, mutta niitä on rahapulassa ja poliittisin valinnoin ajettu alas. Aika lyhytnäköistä yhteiskunnan kannalta.

Ihmiset eivät ole töissä, koska töitä ei ole. Kaikkien EU-maiden kesken tehdyt vertailut (Eurostat) kertovat, että Suomessa on keskimääräistä alhaisempi yhteisöveroprosentti , selvästi pienemmät palkan sivukulut ja työtuntimme hintakin on vertailukepoinen vaikkapa Saksan ja Ruotsin kanssa. Yritystukia jaetaan miljarditolkulla joka vuosi. Siitä huolimatta saamme jatkuvasti lukea massairtisanomisista.

Nyt viimeisimpänä sanotaan, että yhä useamman tulee tyytyä matalapalkkaan, jonka rajaa sitäkin halutaan vielä laskea.

Meillä on jo nyt reilusti yli puoli miljoonaa työsskäyvää köyhää; heidän palkkansa ei riitä kattamaan edes välttämättömiä elinkustannuksia, vaan he joutuvat työssäkäynnistään huolimatta turvautumaan yhteiskunnan tukiin, asumistuki suurimpana. Miten yhteiskuntaa hyödyttää heidän määränsä kasvattaminen?

Samaan aikaan pörssiyritykset jakavat ennätyksellisiä osinkoja ja jopa ylimääräisiä osinkoja. Näistä osingoista ainoastaan piensijoittajat maksavat kuuliaisesti veronsa, suursijoittajat eivät.

Minusta aika paljon on pielessä yhteiskunnassamme. Pahinta tässä on, että meidät keskipalkkaisetkin tullaan tulevaisuudessa sijoittamaan matalapalkka-aloille työpaikkojemme kadotessa. Pelkästään 2010-luvulla keskipalkkaisista töistä on kadonnut yli 15%. VAttin ja Etlan mukaan nykyiset keskipalkkaiset tulevat tulevaisuudessa kilpailemaan samoista matalapalkka-alojen töistä vähemmän koulutettujen kanssa. Ei mikään ruusuinen tulevaisuudenkuva, keskiluokka on kuitenkin aina ollut se suurin hyvinvointiyhteiskunnan maksaja.

Siksi tulen ensi vaaleissa äänestämään jotain muuta kuin nykyisiä hallituspuolueita.

Hienosti kirjoitettu,täyttä asiaa ja maltillista puhetta. (...poikkeus edukseen tässä työttömiä  muuten niin syyllistävässä ketjussa, jossa lähinnä kai mielenvikaiset  verenhimoiset sadistit haluavat kaaosta tähän  maahan  ja hekumoivat natsien tapaan ajatuksillaan päästä tuhoamaan ihmiselämää.(onneksi eivät pääse) Mihinkään ihmisten järkevään puheeseen työttömyyden syistä ja mahdollisista työllistämisratkaisuista yhteiskunnassamme  heistä kun ei selvästikään olle)

Vierailija
282/293 |
15.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksa lukea koko ketjua, mutta tuosta työttömän veronmaksusta. En itse ole ollut työtön, joten en tiedä miten tuo verotus konkreettisesti menee, mutta ilmeisesti työttömyystuesta maksetaan normaalisti veroa. 

Täällä moni esittää ajan hengen mukaisesti, ettei työtön maksaisi veroa, koska hänen tulonsa koostuu juurikin tuosta verosta. Jos asiaa tarkastelee vain tuon verokertymän kannalta, ja laskee työttymyystuen vain kulueräksi, voi kenties näin ajatellakin. 

Mutta jos asiaa ajattelee tuen (tai palkan) saajaan kannalta, on ihan sama mistä se raha tulee. Jos sinulle annetaan vaikkapa 1000 € ja siitä pidätetään 200 €, niin sinä olet maksanut 200 €. Yksinkertaista. Tietenkään se ei tuota lisäarvoa yhteiskunnalle samalla tavalla kuin vaikkapa muita työllistävä yrittäjä, mutta on tahallista yksinkertaistamista toitottaa monimutkaisen asian yhtä puolta ja syyllistää muita. Mutta tietysti sillä on helppo kärjistää asioita ja ajaa omaa agendaansa, kun ei tällaisissa asiayhteyksissä kuin av-palsta kuitenkaan tarvitse kokonaisuutta käsitellä eikä selvittää. Ajattelun onttous käy ilmi tarjotuista lääkkeistä pulmaan, kun apuun huudetaan jo itse evoluutiotakin. C'moon.

Samoin tuo puhe siitä, että on "aitoa" työtuloa ja "kierrätettyä" työtuloa, kuten ilmeisesti esim. jukisen sektorin tuyöstä ajatellaan, kertoo kyllä joko älyllisestä epärehellisyydestä tai jostakin tahallisesta asioiden vääristelystä. Joka tapauksessa ainakin kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta ymmärtää makrotalouteen ja yhteiskuntaan liittyviä lainalaisuuksia ja mekanismeja. Mutta möly on halpaa ja helppoa. Olisiko kuitenkin niin, sinä joka teet sitä "oikeasti tuottavaa työtä", niin sinunkin elämäsi ehtoossa joku niitä paskavaippoja sullekin vaihtaa? Tätä voi pohtia vaikka siellä Mersussa, kun ajelee niitä asfaltoituja teitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/293 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

en tiedä

Vierailija
284/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Avainsanat: verotus pääomaverot

4. toukokuuta 2015, 16.11 Olli Savela

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaali­vakuutus­maksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyys­korvauksista ja muusta sosiaali­turvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.

Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisä­vero, autovero ja valmiste­verot.

Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääoma­tulovero, kiinteistö­vero, varallisuus­vero, varainsiirto­vero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.

Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpito­järjestelmän mukaisia.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Myös suhteessa kansan­talouden kokoon oli pääoma­­verojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääoma­­verojen suhde bruttokansan­­tuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Erityisen selvä ero oli varallisuus­veroissa, joiden suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistö­vero, varainsiirto­vero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuus­veroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen.

Äänestä tänään!! Ja vaikuta.

Etenkin te kaikki köyhät. Huomenna on myöhäistä vaikuttaa aluevaalien kautta esim.

- säilyykö lähipalvelut, mm. terveydenhoito

- paljonko julkiseen terveydenhoitoon käytetään rahaa ja millainen on sen saavutettavuus

- sairaalat

- synnytysosastot

- säilyykö lähikirjastot

- päihdehoito

- nuorten hyvinvointi

- ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu

- lähikoulut

- vanhusten palvelut

- asenneilmasto

- ym. ym.

- MIELENTERVEYDEN HOITO, mikä vaikuttaa kaikkiin ja koko yhteiskunnan turvallisuuteen

Ja vaaleissa määräytyy mikä on yleinen poliittinen suuntaus ja ilmapiiri.

Köyhän ei kannata äänestää Kokoomusta, moni keskituloinen ja jopa köyhä niin tekee, haaveillessaan rikkauksista, joita ei kuitenkaan kokoomuspolitiikalla ikinä saavuta. Veroja alas kai toivovat, unohtaen, että itse tarvitsevat niitä verovaroilla tuotettavia palveluja.

Rikkaat ovat aktiivisimpia äänestäjiä ja osa heistä onneksi ajattelee muitakin kuin omaa viiteryhmäänsä. Ikävää on, että he, joiden osaa voisi eniten parantaa politiikan päätöksillä äänestävät vähiten.

Vaivautumalla äänestämään vaikutat siihen millaisia palveluja, apua, tukea ym. saat seuraavien vuosien aikana.

Tai siihen, mitä et ainakaan tule saamaan.

Vierailija
285/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avainsanat: verotus pääomaverot

4. toukokuuta 2015, 16.11 Olli Savela

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaali­vakuutus­maksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyys­korvauksista ja muusta sosiaali­turvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.

Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisä­vero, autovero ja valmiste­verot.

Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääoma­tulovero, kiinteistö­vero, varallisuus­vero, varainsiirto­vero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.

Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpito­järjestelmän mukaisia.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Myös suhteessa kansan­talouden kokoon oli pääoma­­verojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääoma­­verojen suhde bruttokansan­­tuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Erityisen selvä ero oli varallisuus­veroissa, joiden suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistö­vero, varainsiirto­vero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuus­veroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen.

Äänestä tänään!! Ja vaikuta.

Etenkin te kaikki köyhät. Huomenna on myöhäistä vaikuttaa aluevaalien kautta esim.

- säilyykö lähipalvelut, mm. terveydenhoito

- paljonko julkiseen terveydenhoitoon käytetään rahaa ja millainen on sen saavutettavuus

- sairaalat

- synnytysosastot

- säilyykö lähikirjastot

- päihdehoito

- nuorten hyvinvointi

- ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu

- lähikoulut

- vanhusten palvelut

- asenneilmasto

- ym. ym.

- MIELENTERVEYDEN HOITO, mikä vaikuttaa kaikkiin ja koko yhteiskunnan turvallisuuteen

Ja vaaleissa määräytyy mikä on yleinen poliittinen suuntaus ja ilmapiiri.

Köyhän ei kannata äänestää Kokoomusta, moni keskituloinen ja jopa köyhä niin tekee, haaveillessaan rikkauksista, joita ei kuitenkaan kokoomuspolitiikalla ikinä saavuta. Veroja alas kai toivovat, unohtaen, että itse tarvitsevat niitä verovaroilla tuotettavia palveluja.

Rikkaat ovat aktiivisimpia äänestäjiä ja osa heistä onneksi ajattelee muitakin kuin omaa viiteryhmäänsä. Ikävää on, että he, joiden osaa voisi eniten parantaa politiikan päätöksillä äänestävät vähiten.

Vaivautumalla äänestämään vaikutat siihen millaisia palveluja, apua, tukea ym. saat seuraavien vuosien aikana.

Tai siihen, mitä et ainakaan tule saamaan.

Kansan asialla

http://twitter.com/turtiainenano

Vierailija
286/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä tämä eliitti on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitus on vuodelta 2016, eli Sipilän aikaan.

Köyhät äänestivät vasemmistoa ja ovat nyt entistä köyhempiä.

Miten meni niin kuin omasta mielestä?

Vierailija
288/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan sitten kun hallituksessa on persut ja Kokoomus. Ei ennemmin ole mitään syytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on vuodelta 2016, eli Sipilän aikaan.

Köyhät äänestivät vasemmistoa ja ovat nyt entistä köyhempiä.

Miten meni niin kuin omasta mielestä?

Sipilän hallitus teki leikkauksia ja tulonsiirtoja, joiden ansiosta 90% kansalaisista köyhtyi ja vain rikkain 10% rikastui. Nykyinen hallitus on pienentänyt tuloeroja ja jatkaa samaa, hyvää kansalaisten kannattamaa linjaa.

Vierailija
290/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaanpa että tuon aloituksenkin teki joku persu, joka ei tajunnut, että he ovat hallituksessa leikkaamassa niin per-keleesti itseltään ja mättämässä pätäkkää osinkomiljonäärien Cayman-saarten tileille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on vuodelta 2016, eli Sipilän aikaan.

Köyhät äänestivät vasemmistoa ja ovat nyt entistä köyhempiä.

Miten meni niin kuin omasta mielestä?

Sipilän hallitus teki leikkauksia ja tulonsiirtoja, joiden ansiosta 90% kansalaisista köyhtyi ja vain rikkain 10% rikastui. Nykyinen hallitus on pienentänyt tuloeroja ja jatkaa samaa, hyvää kansalaisten kannattamaa linjaa.

Kerropa joku esimerkki näistä Sipilän tulonsiirroista.

Ja tuloerot ovat kasvaneet nykyhallituksen aikana.

Vierailija
292/293 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Veikkaanpa että tuon aloituksenkin teki joku persu, joka ei tajunnut, että he ovat hallituksessa leikkaamassa niin per-keleesti itseltään ja mättämässä pätäkkää osinkomiljonäärien Cayman-saarten tileille.

Onneksi varallisuutta ei Suomessa tarvitse piilottaa mihinkään, kun punikit poistivat varallisuusveron.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/293 |
01.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up