Masennus ei ole sairautta vaan uuden alku

"Mielen oirehtimista ei kuulu ajatella sairautena vaan kutsuna syvemmän elämän lähteille."

Ihanan? Epärealistisen ja hömppämäisen tyylinen asenne,

Olen nyt 10 vuotta odotellut sitä uuden alkua. Elämässä ei mitään muuta kuin makaamista kotona. 

Masennus on aivoperäinen vaihtelevan vakava SAIRAUS, eikä mitään " mullistavaa, kaunista ja muka taiteellista syvyyshömppää jota voi romantisoida mielensä mukaan ja trivialisoida kärsivien sairastavien tilan yhdeksi paskamaiseksi artikkeliksi.

Terv. Masentunut

Ei se uusi alku kenellekään odottamalla tule. Eikä tuossa linkitetyssä tekstissä mitään hömppämäistä ole. Siinä todetaan sama mikä pätee kaikkien haasteiden ja vaivojen kanssa: ei auta passiivisuus eikä sairausininä, vaan asenteen muutos. Sairausajattelu passivoi.

Runoilija haluaa esiintyä syvällisenä ajan hengen ja mielen salaisuuksien näkijänä ja henkistettyjen tee-se-itse-poppakonstien tarjoajana. Koko artikkeli pohjaa  asioiden sievistelevään uudelleen nimeämiseen ja kas, ongelmat on selitetty pois.

Psykiatria ja lääketiede ovat tylsää, niitä täytyy opiskella, niitä ei voi ottaa haltuun sanomalla "homma hallussa", niistä ei saa tehtyä lauluja, ei ainakaan bloggarin kyvyillä, siksi ne täytyy hylätä.

Tuollainen sivustakatsojan runoilijasplaining on pelkästään vastenmielistä. En usko, että kirjoittaja tietää, mitä tekee, hän toteuttaa vain taiteellisuuttaan.

Syöpä ei ole sairautta, vaan uuden alku.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 10 vuotta odotellut sitä uuden alkua. Elämässä ei mitään muuta kuin makaamista kotona. 

Sitä uuden alkua olen minäkin odotellut, kihta 17 vuotta. Masennukseni on sentään lievä, joten olen käynyt töissä (joka ei kiinnosta), kasvattanut lapsen (huonolla menestyksellä), hoitanut syöpäsairasta omaista jne.

Koskahan se ihana uusi alku tulee?