Onko lapsi aina kaunis omien vanhempien ja isovanhempien mielestä?
Mietin vaan kun sukulaisella on tyttö joka ei todellakaan ole mikään kaunein kukka. Ihan tavallinen väritön suomalainen joka ei kyllä missään määrin herätä ihastusta. Silti vanhempien ja isovanhempien mukaan tuota tyttöä aina ihastellaan joka paikassa. Heräsi kysymys että onko omien vanhempien ja isovanhempien mielestä oma lapsi/lapsenlapsi kaunis. 🤔 Eikä tietenkään ole oikein arvostella kenenkään ulkonäköä, varsinkaan lapsen, eikä se ole tärkeää ollenkaan. Mutta silti tuo muka ainainen ihastelu hämmästyttää.
Kommentit (43)
Tuttavallani on vitivalkoinen, kalju, pullottavasilmäinen ja olmin näköinen lapsi. Omasta mielestään maailman kaunein. Ymmärrän toki. Itselleni on vaikea kehua lapsen ulkonäköä, en oikein osaa suhtautua tähän kehumiseen, oloni on lähinnä vaivautunut tavatessamme.
Olen perheestä, jossa on aina varottu liikaa kehumista, ettei lapsi vaan ylpisty. Muistan kun lapsenakin sukulaiset totesivat jotakin tyyliin "onneksi olet ihan fiksu, et kyllä tuolla ulkonäöllä menestyisi muuten elämässä" tai "ehkä joku sokea mies sinut huolii joku päivä" yms. kommentteja, eli aika päinvastaiseen olen itse törmännyt!
Minusta kyllä ei sen paremmin tummuus kuin vaaleuskaan tee ihmisestä kaunista. Tumma voi olla ruma tai kaunis, samoin vaalea. Mutta miksi sitä nyt pitää lasten kohdalla miettiä, onko se lapsi nyt ruma, kaunis vai mikä. Rumasta lapsesta voi kasvaa kaunis aikuinen tai toisin päin. Jos silläkään nyt haluaa spekuloida.