7 kuinen vauva tippu sängystä;(

eikä käynnyt kuinkaan.

Vanhempien huolimattomuutta ja laiskuutta tuollainen. Ei ihme, että on omantunnontuskia.

lasta ja kukaan ei ole koskaan tippunut mistään vauvana. En ikinä edes vois jättää meidän sänkyyn vauvaa. Aina laitan lattialle jos jossakin menen käymään.

Meidän juniori oli 2 kk ikäinen, kun putosi vaunuista. Oli minusta noin 2 metrin päässä, nukkuin kun vilkaisin vaunuihin. Meni muutama hetki (max 30s) ja poika tuli pää edellä alas vaunuista. Ei osannut istua, ei osannut kääntyä, ei osannut tarttua kunnolla mihinkään. Miten helkkarissa se pääsi pois sieltä korkealaitaisesta kopasta?!?!?



Pitääkö vauvakin aina köyttää sänkyyn ja vaunuihin?

vauva heräs aamulla noin kasin aikaan itkemään ja nostin viereeni (muuten nukkuu aina omassa sängyssä). No tyttö nukahti siihen isukin ja minun väliin. itse heräsin noin yhdeksän aikaan kun oli käsi puutunut, kun pieni vei minulta kaiken tilan. ajattelin että käyn nopeesti suihkussa ja yritin kasata peitosta jonkinlaista reunaa...no eihän se mitään auttanut kun tyttö oli vissiin herännyt ja niin vaan kävi että muksahti lattialle. ja tuli kyllä itselleen niin huono omatunto, mutta tästä opin taas jotain. mutta parempi mun mielestä tippua sängyltä matolle, kun hoitopöydältä kovalle vessan lattialle...

Huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä aikuisen osalta, jos antaa lapsensa tippua.

Vierailija:

Meidän juniori oli 2 kk ikäinen, kun putosi vaunuista. Oli minusta noin 2 metrin päässä, nukkuin kun vilkaisin vaunuihin. Meni muutama hetki (max 30s) ja poika tuli pää edellä alas vaunuista. Ei osannut istua, ei osannut kääntyä, ei osannut tarttua kunnolla mihinkään. Miten helkkarissa se pääsi pois sieltä korkealaitaisesta kopasta?!?!?

Pitääkö vauvakin aina köyttää sänkyyn ja vaunuihin?

Tuon ymmärrän vahingoksi, mutta jos aikuinen jättää 7 kk vanhan lapsen johonkin, mistä voi tipahtaa, niin voi syyttää ihan vain itseään.

*3*

Ei se niin vakavaa ole. Yleensä selvitään mustelmilla.

Meidän neljästä lapsesta jokainen on vuorollaan jossain vaiheessa vauvana pudonnut kertaalleen jostakin. Vaikka kuinka yrittäisi valvoa tai pitää huolta, tilanteita nyt vaan kerta kaikkiaan sattuu (ei siihen tarvita kuin yksi silmänräpäys, kun äiti kääntää selkänsä katsomaan mitä asiaa toisella lapsella on tms.). Jos lapsi itkee, on kaikki hyvin

se mitään vanhemman laiskuutta tai välinpitämättömyyttä ole. Hoh hoijaa!

Vierailija:

se mitään vanhemman laiskuutta tai välinpitämättömyyttä ole. Hoh hoijaa!

Tuon ikäistä ei vain pidä jättää mihinkään. Jos aikuinen jättää lapsen sängylle, sohvalle tai vaikka hoitopöydälle ja lapsi putoaa sieltä, on se nimenomaan laiskuutta ja välinpitämättömyyttä.

Toki kolhuja tulee aina, mutta tuollaiset kolhut ovat turhia.

*3*

Kun lapsi kasvaa sitä sattuu ja tapahtuu vielä enemmän ja aina ei voi olla täydellinen -ei edes joka kerta.

putosi sängystä. Hampaat osuivat alahuuleen tehden siihen haavan, mutta muuten selvittiin säikähdyksellä.



Kuopus oli 5 kk, kun yöllä imetin häntä sängyssä. En käsitä miksi olin laittanut lapsen sängyn reunan puolelle ja itse olin keskemmällä sänkyä. Ilmeisesti olin ihan puoliunessa, kun otin lapsen omasta sängystään syömään. Totta kai nukahdin kesken imetyksen ja kun lapsi kääntyi kyljelleen, putosi sängystä. Onneksi oli päiväpeitto mytyssä sängyn vieressä ettei käynyt kuinkaan. Sen jälkeen hoidin yöimetykset istuillaan nojatuolissa, että pysyin valveilla.



Ja olin kyllä kaikin tavoin pyrkinyt siihen, että lapset eivät satuttaisi itseään ja pääsisi putoamaan, mutta en näköjään ajatellut kaikkea tarpeeksi tarkkaan. Hirveää morkkista podin molemmista tapauksista....

En enää muista miksi mutta en tajunnut silloin lapsen olevan jo niin kehittynyt. Huolimattomuutta siis. Ei tapahtunut silti mitään suurempaa.

Tiedän tapauksen, jossa 7kk tippui sängystä ja kuoli. Ihan kamalaa se on, mutta usein tollaset tapaukset pystyy välttään vanhempien huolellisuudella. Lasketaan sängyn pohja ajoissa alas, köytetään lapsi vaunuissa/rattaissa jne.

kunnes oma putosi ja huomasin, että se tapahtuu niin äkkiarvaamatta, ettei siihen kerkeä edes itse reagoida! Joten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos nämä morkkaus viestit. höpö höpö tuommosille " olen huono äiti" mietteille! Sitä putoamista tapahtuu, eikä sille voi mitään! Ja odotahan, kun vauva vielä kasvaa! sillon niitä muksasuja vasta tuleekin!

Vierailija:

Tiedän tapauksen, jossa 7kk tippui sängystä ja kuoli. Ihan kamalaa se on, mutta usein tollaset tapaukset pystyy välttään vanhempien huolellisuudella. Lasketaan sängyn pohja ajoissa alas, köytetään lapsi vaunuissa/rattaissa jne.

Luulen että tässäkin ketjussa syyllistäneet eivät ole vielä lapsen saaneita tai sitten ovat vielä niin pienen vauvan äitejä, ettei mitään ole sattunut, -vielä ;)

Vierailija:

Huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä aikuisen osalta, jos antaa lapsensa tippua.

Vierailija:

Juupa juu... eiköhän lopeteta syylistäminen. Jokainen äiti tietää että vahinkoja voi sattua vaikka kuinka lastaan valvoisi. Ne tilanteet tulee aika äkkiarvaamatta.

Luulen että tässäkin ketjussa syyllistäneet eivät ole vielä lapsen saaneita tai sitten ovat vielä niin pienen vauvan äitejä, ettei mitään ole sattunut, -vielä ;)

Lapset ovat kyllä tässä maailmassa ja hieman vanhempia. Ne eivät vain tipahtele mistään, kun niitä ei jätä sinne. Eri asia sitten, kun itse kiipeilevät ja kolisevat. Sellaista sattuu, eikä sitä voi estää. Sängyltä putoamiset eivät ole verrattavissa tähän.

*3*