Oppimistulokset romahtaneet

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan Suomessa on kaksi ryhmää joiden lukeminen on todella heikkoa:

1. Vähän koulutettujen monilapsisten perheiden lapset

2. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset

Tapauksessa 1. vanhempia ei kiinnosta lasten koulutus, sillä heillä ei ole sitä itselläkään. Lapsia on paljon, saattavat olla moniongelmaisia eivätkä saa huomiota kotona. Kohdassa 2. niin lasten kuin vanhempien kielitaito voi olla puutteellinen. Lapsia ei auteta kotona, ja asennemaailma kouluun voi olla huono.

Toki kummassakin ryhmässä poikkeuksia, mutta yleistäen, näin.

Lisäksi lapset ylipäätään eivät enää ymmärrä lukemaansa. Vähänkin haastavampaa tekstiä luettaessa ei enää ymmärretä. Kieli on köyhtynyt, lukemisen sijaan lapsi katsoo tablettia ennen nukkumista.

Kieli on todellakin köyhtynyt, kun "haastava" on korvannut "vaikean" ja "haasteet" on korvanneet "ongelmat".

Lukioiden pääsyrajat ovat nousseet, koska arvostelu on löystynyt ylöspäin. Samalla tavalla on käynyt mm Ruotsissa ja Sveitsissä. Asiaa ei voi pitää suoraan huonona, sillä oppilas ansaitsee kympin, jos ansaitsee, eikä niitä tarvitse pantata pahan päivän varalle.

Yo-kirjoituksista nähdään, että koko nuorison suomenkielentaidot ovat tulleet roimasti alaspäin. Maahanmuuttajiahan/suomenruotsalaisia ei näihin tilastoida vaan äidinkieltään opiskelevia. Uskoisin tuon toisenkin tietävän, jos olisi opettaja.

Suurin syy on luetussa tekstissä. Emme omaksu kielioppia enää samalla tavalla kuin ennen, sillä teksti on pääosin huonolaatuista ja epävirallista ilmaisultaan. Pänttääminen ei ole hyvää opiskelua vaan oppimistapaa pitää kehittää mielekkääksi, jotta todellinen aihealueen hallinta tapahtuu. Olisi tuhannen taalan paikka esim. kehittää kiinnostava peli, joka vaivihkaa vahvistaisi suomen kieltä. Esim. Pokémon Go ja muut olisi käännettävä suomeksi, jotta saisimme jatkuvaa vahvistusta kielipohjalle.

Terv. Ei "se" ope

Kohta osaa ei osaa kirjoittaa käsinkään, koska nyt uuden OPSin myötä poistuu kaunokirjoitus. Olisi kyllä parempi että opettaisivat sen tilalla 10-sormijärjestelmää tai ergonomista tabletin näppäilyä, koska sitä tarvittaisiin paljon enemmän.

Ei sen puoleen että itsekään kirjoittaisin käsin oikeastaan yhtään mitään. Pidempiä tekstejä käsin olen kirjoittanut vain yliopistolla tenteissä. :) Konekirjoitusta en yläasteella käynyt ja nyt kirjoitan sellaisella sekalaisella itse opitulla 6-8 sormijärjestelmällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan Suomessa on kaksi ryhmää joiden lukeminen on todella heikkoa:

1. Vähän koulutettujen monilapsisten perheiden lapset

2. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset

Tapauksessa 1. vanhempia ei kiinnosta lasten koulutus, sillä heillä ei ole sitä itselläkään. Lapsia on paljon, saattavat olla moniongelmaisia eivätkä saa huomiota kotona. Kohdassa 2. niin lasten kuin vanhempien kielitaito voi olla puutteellinen. Lapsia ei auteta kotona, ja asennemaailma kouluun voi olla huono.

Toki kummassakin ryhmässä poikkeuksia, mutta yleistäen, näin.

Lisäksi lapset ylipäätään eivät enää ymmärrä lukemaansa. Vähänkin haastavampaa tekstiä luettaessa ei enää ymmärretä. Kieli on köyhtynyt, lukemisen sijaan lapsi katsoo tablettia ennen nukkumista.

Kieli on todellakin köyhtynyt, kun "haastava" on korvannut "vaikean" ja "haasteet" on korvanneet "ongelmat".

Totta. Ennen hoitopuolella (mielenterveys, kehitysvamma, dementit) puhuttiin väkivaltaisista asukkaista ja potilaista. Nyt kun hoitaja saa turpaan, on kyseessä haastava asukas tai haastava potilas ja haastava käyttäytyminen.

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden pääsyrajat ovat nousseet, koska arvostelu on löystynyt ylöspäin. Samalla tavalla on käynyt mm Ruotsissa ja Sveitsissä. Asiaa ei voi pitää suoraan huonona, sillä oppilas ansaitsee kympin, jos ansaitsee, eikä niitä tarvitse pantata pahan päivän varalle.

Yo-kirjoituksista nähdään, että koko nuorison suomenkielentaidot ovat tulleet roimasti alaspäin. Maahanmuuttajiahan/suomenruotsalaisia ei näihin tilastoida vaan äidinkieltään opiskelevia. Uskoisin tuon toisenkin tietävän, jos olisi opettaja.

Suurin syy on luetussa tekstissä. Emme omaksu kielioppia enää samalla tavalla kuin ennen, sillä teksti on pääosin huonolaatuista ja epävirallista ilmaisultaan. Pänttääminen ei ole hyvää opiskelua vaan oppimistapaa pitää kehittää mielekkääksi, jotta todellinen aihealueen hallinta tapahtuu. Olisi tuhannen taalan paikka esim. kehittää kiinnostava peli, joka vaivihkaa vahvistaisi suomen kieltä. Esim. Pokémon Go ja muut olisi käännettävä suomeksi, jotta saisimme jatkuvaa vahvistusta kielipohjalle.

Terv. Ei "se" ope

Pänttääminen on ihan yhtä hyvää opiskelua kuin muutkin tavat. Riippuu opiskeltavasta asiasta, mikä tapa sopii. Joskus ei ole muuta keinoa kuin opetella asia ulkoa. Valitan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan Suomessa on kaksi ryhmää joiden lukeminen on todella heikkoa:

1. Vähän koulutettujen monilapsisten perheiden lapset

2. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset

Tapauksessa 1. vanhempia ei kiinnosta lasten koulutus, sillä heillä ei ole sitä itselläkään. Lapsia on paljon, saattavat olla moniongelmaisia eivätkä saa huomiota kotona. Kohdassa 2. niin lasten kuin vanhempien kielitaito voi olla puutteellinen. Lapsia ei auteta kotona, ja asennemaailma kouluun voi olla huono.

Toki kummassakin ryhmässä poikkeuksia, mutta yleistäen, näin.

Lisäksi lapset ylipäätään eivät enää ymmärrä lukemaansa. Vähänkin haastavampaa tekstiä luettaessa ei enää ymmärretä. Kieli on köyhtynyt, lukemisen sijaan lapsi katsoo tablettia ennen nukkumista.

Kieli on todellakin köyhtynyt, kun "haastava" on korvannut "vaikean" ja "haasteet" on korvanneet "ongelmat".

Totta. Ennen hoitopuolella (mielenterveys, kehitysvamma, dementit) puhuttiin väkivaltaisista asukkaista ja potilaista. Nyt kun hoitaja saa turpaan, on kyseessä haastava asukas tai haastava potilas ja haastava käyttäytyminen.

Eli haastava voi konkreettisesti tarkoittaa ihan mitä vain. Sen sisältö on siis "jotain negatiivista tai vaikeaa jonka haluamme kuvata mahdollisuudeksi".

Kai väkivaltakin sitten on valtava mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden pääsyrajat ovat nousseet, koska arvostelu on löystynyt ylöspäin. Samalla tavalla on käynyt mm Ruotsissa ja Sveitsissä. Asiaa ei voi pitää suoraan huonona, sillä oppilas ansaitsee kympin, jos ansaitsee, eikä niitä tarvitse pantata pahan päivän varalle.

Yo-kirjoituksista nähdään, että koko nuorison suomenkielentaidot ovat tulleet roimasti alaspäin. Maahanmuuttajiahan/suomenruotsalaisia ei näihin tilastoida vaan äidinkieltään opiskelevia. Uskoisin tuon toisenkin tietävän, jos olisi opettaja.

Suurin syy on luetussa tekstissä. Emme omaksu kielioppia enää samalla tavalla kuin ennen, sillä teksti on pääosin huonolaatuista ja epävirallista ilmaisultaan. Pänttääminen ei ole hyvää opiskelua vaan oppimistapaa pitää kehittää mielekkääksi, jotta todellinen aihealueen hallinta tapahtuu. Olisi tuhannen taalan paikka esim. kehittää kiinnostava peli, joka vaivihkaa vahvistaisi suomen kieltä. Esim. Pokémon Go ja muut olisi käännettävä suomeksi, jotta saisimme jatkuvaa vahvistusta kielipohjalle.

Terv. Ei "se" ope

Mutta noissa ei oo huomioitu sitä, että maahanmuuttajien läsnäolo luokassa heikentää myös äidinkielisten oppimistuloksia, samoin "erityis"oppilaat

Vierailija kirjoitti:

Kröhöm. Lukioihin on korkeimmat rajat koskaan. Vain yksi osa on lukutaidottomia.

Kröhöm. Muutamaan lukioon lähinnä suurissa kaupungeissa ja etenkin pk-seudulla rajat nousseet. Se johtuu siitä että oppilaat eivät enää hakeudu oman alueensa lukioon vaan tulevat maakunnistakin niihin pariin huippulukioksi miellettyyn. Muissa lukioissa taso pudonnut, keskitason kasin lukiot vähentyneet. Maahanmuutto vaikuttaa joihinkin kouluihin ja tuloksiin, mutta pääsyy on yleinen suomalislasten oppimistulosten lasku joka johtuu nimenomaan siitä, ettei enää tarvitse opetella lukemaan pitkiä tekstejä, koska netissä voi pukkoilla viihdyttävämmin, ei tarvitse kerätä omaa yleissivistystä, koska kaikki on klikin päässä, eikä tarvitse "vaivata" päätään eli treenata aivojaan, niillä asioilla jotka eivät kiinnosta koska koulussa pitää viihtyä. Kaikki tämä epäpätevien opetusministerien ohjaamina ja hallitusten "mulla olis kolme pointtia opiskelusta" ohjenuorilla, joista ensimmäinen on aina 1. leikataan resursseja. T. toinen ope.

Vanhemmistahan se on kiinni luetaanko iltasadut.aamusadut jne. Vai annetaanko tabletti sänkyyn ja sanotaan hyvää yötä.

Peruskoulussa pitäisi olla oma ryhmä niille jotka ovat tiedonhaluisia ja haluavat edetä nopeemmin.

Lasten motoriset taidot ovat myös heikentyneet, mikä vaikuttaa aivojen kehitykseen ja siten oppimiseen.  Tämä näkyy hyvin esimerkiksi käsitöissä. Isoäitien aikaan sukat voitiin neuloa tokaluokalla, nyt ne jätetään liian vaikeana pois yläkoulun opsista! Teknisissä töissä tehtiin ennen ala luokilla käyttökelpoisia huonekaluja, nyt edes ysit eivät saa tehtyä päättötyönään kunnollista jälkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden pääsyrajat ovat nousseet, koska arvostelu on löystynyt ylöspäin. Samalla tavalla on käynyt mm Ruotsissa ja Sveitsissä. Asiaa ei voi pitää suoraan huonona, sillä oppilas ansaitsee kympin, jos ansaitsee, eikä niitä tarvitse pantata pahan päivän varalle.

Yo-kirjoituksista nähdään, että koko nuorison suomenkielentaidot ovat tulleet roimasti alaspäin. Maahanmuuttajiahan/suomenruotsalaisia ei näihin tilastoida vaan äidinkieltään opiskelevia. Uskoisin tuon toisenkin tietävän, jos olisi opettaja.

Suurin syy on luetussa tekstissä. Emme omaksu kielioppia enää samalla tavalla kuin ennen, sillä teksti on pääosin huonolaatuista ja epävirallista ilmaisultaan. Pänttääminen ei ole hyvää opiskelua vaan oppimistapaa pitää kehittää mielekkääksi, jotta todellinen aihealueen hallinta tapahtuu. Olisi tuhannen taalan paikka esim. kehittää kiinnostava peli, joka vaivihkaa vahvistaisi suomen kieltä. Esim. Pokémon Go ja muut olisi käännettävä suomeksi, jotta saisimme jatkuvaa vahvistusta kielipohjalle.

Terv. Ei "se" ope

Mutta noissa ei oo huomioitu sitä, että maahanmuuttajien läsnäolo luokassa heikentää myös äidinkielisten oppimistuloksia, samoin "erityis"oppilaat

Maahanmuuttajia on ollut helsinkiläisissä kouluissa jo yli 20-vuotta. Mahdolliset kielelliset vaikutukset suomenkielisiin oppilaisiiin kyettiin minimoimaan kunnes resurssit poistettiin, koska on epäreilua että "Norssi ja SYK"eivät saa eritysiopetus ym. rahaa yhtä paljon kuin Vuosaaren ja Koulut. Senkin älyttömyyden kanssa tultiin vielä jotenkin toimeen, mutta nyt tämä ilmiöpohjainen opetus eli koulujen täyttöasteen tehostaminen eli käytävät opetustiloiksi eli kouluun jossa ennen vaikkapa 400 oppilasta ängetään nykyisin 600 oppilasta ja enemmän, siis idässä ja muilla ns. huonommilla alueilla, ei eliittikouluissa joissa toimii nimby-vanhemmat, tarkoittaa sitä että tilanne on opettajalle mahdoton. Tulokset tulevat tästäkin romahtamaan ja paljon jatkossa.

Nippelitietous ei kenenkään älykkyyttä lisää. Voin sanoa että itse en muista uskonnosta hevon humppaa sama on osin historian kanssa vaikka molemmista aineista kiitettäviä sain hyvän muistin takia. Suomen presidenttejä en kyllä osaisi luetella en edes muista monesko Niinistö on järjestyksessä.

Tietotulva on niin valtava nykyisin ja sitä tuutataan vielä monella kielellä, että tärkeämpää on osata arvioida tiedon tasoa ja hyötyä itselle sekä osata etsiä, hallita ja järjestellä tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan Suomessa on kaksi ryhmää joiden lukeminen on todella heikkoa:

1. Vähän koulutettujen monilapsisten perheiden lapset

2. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset

Tapauksessa 1. vanhempia ei kiinnosta lasten koulutus, sillä heillä ei ole sitä itselläkään. Lapsia on paljon, saattavat olla moniongelmaisia eivätkä saa huomiota kotona. Kohdassa 2. niin lasten kuin vanhempien kielitaito voi olla puutteellinen. Lapsia ei auteta kotona, ja asennemaailma kouluun voi olla huono.

Toki kummassakin ryhmässä poikkeuksia, mutta yleistäen, näin.

Lisäksi lapset ylipäätään eivät enää ymmärrä lukemaansa. Vähänkin haastavampaa tekstiä luettaessa ei enää ymmärretä. Kieli on köyhtynyt, lukemisen sijaan lapsi katsoo tablettia ennen nukkumista.

Kieli on todellakin köyhtynyt, kun "haastava" on korvannut "vaikean" ja "haasteet" on korvanneet "ongelmat".

Totta. Ennen hoitopuolella (mielenterveys, kehitysvamma, dementit) puhuttiin väkivaltaisista asukkaista ja potilaista. Nyt kun hoitaja saa turpaan, on kyseessä haastava asukas tai haastava potilas ja haastava käyttäytyminen.

Eli haastava voi konkreettisesti tarkoittaa ihan mitä vain. Sen sisältö on siis "jotain negatiivista tai vaikeaa jonka haluamme kuvata mahdollisuudeksi".

Kai väkivaltakin sitten on valtava mahdollisuus.

Niinpä. Haastava sanalla saadaan vastuu pois tekijältä. Syy saadaan uhrille, koska oli vain haastava tapaus ja haastava tilanne, mitä teit, että provosoit tilannetta ja et pystynyt hallitsemaan, että haastavan tapauksen oli pakko vetää sinua turpaan.

Pätee nykyään myös päiväkodeissa ja kouluissa. En toki ole sitä vastaan, että erityislapset integroidaan normiluokkiin ja päiväkoteihin. Mutta avustajia karsitaan koko ajan pois ja henki on nyt se, että kun lapsen vanhemmat tulee sanomaan päiväkotiin, että lastani on purtu ja hakattu, heillä on vain haastavia tilanteita. Ei väkivaltaisia lapsia, eikä maahanmuuttajia, joiden kulttuuri ja kasvatus on ollut hyökkäävä. Sen pahoinpidellyn lapsen ja vanhempien pitää ymmärtää, että kyse ei ole väkivallasta, vaan haasteellisista tilanteista.

Ainakin tämän kaupungin hikkelukioon oli 90-luvun alussa kun itse lukioon haettiin keskiarvorajana 9,3. Tänäkin vuonna samaan kouluun oli korkein keskiarvoraja, mutta se oli alle kahdeksan puolen - arvostelujen löystymisestä huolimatta.

Yo-kirjoitusten taso laskee osin myös siitä syystä, että lukioon menevät yhä heikommat opiskelijat. Aikoinaan lukioon meni 20 % ikäluokasta, ja se oli aika tarkkaan ikäluokan akateemisesti paras 20 %. Nykyään lukioon menee jotain kaksi kolmesta eikä karsintaa enää ole juuri lainkaan. Silti arvosanat jaetaan prosenttiosuuksina koko porukan kesken. Hyvin todennäköisesti nyt C:n kirjoittava nuori olisi menneinä vuosina saanut samalla suorituksella hylätyn arvosanan.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt viitsikö, aikuiset ihmiset. Eiköhän se syy ole maahanmuutossa. Suomeen on tullut valtavasti ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Ja tämän sanon täysin neutraalisti, on turha tulla huutelemaan mitään rasismia.

Olen aivan itsekin huomannut saman ilman pisa- tutkimuksia, käytännön tasolla. T. opettaja

Erityisluokalla oleviahan ei edes päästetä osallistumaan Pisa-testeihin. Eli mm. kaikki lukutaidottomat opiskelevat näissä luokissa. Olet opettaja joo ihan varmaan. Sitä paitsi suomalaisten lasten lukutaito on laskenut ihan lehmän häntänä, mutta jostain syystä et tästä halunnut sanoa. Minusta on huolestuttavampaa, että umpisuomalaisessa yhteiskunnassa kasvanut ja varttunut ei osaa äidinkieltään vs. maahan muuttaneen nuoren kielitaito (jonka tasoa toki pitää myös petrata nykyistä paremmin S2-opetuksessa).

T. Alaa opiskeleva ja Pisa-testijärjestelmään tutustunut

Tämä keskustelu kuvaa hienosti sitä mikä on noissa julkisissa palveluissa aina totuus. Kun on tullut hyviä tuloksia, niin syynä on politiikka, poliitikot ja uhrautuvat opettajat, OAJ jne. Oppilaista kukaan ei mainitse sanaakaan.

Kun tulokset alkavat huononemaan, niin missä on syy ?  Oppilaissa tietenkin. Pojat vaan leikkivät, eivät viitsi lukea, jonneillaan vaan kaiket päivät. 

Suomessa on maailman älykkäimmät lasket. Suomalaiset lapset ymmärtävät kyllä koulun merkityksen. 

Miten pystyt oppimaan mitään, kun kulut ovat nykyään tällaisia (ja se ei kyllä ole oppilaiden vika) ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt viitsikö, aikuiset ihmiset. Eiköhän se syy ole maahanmuutossa. Suomeen on tullut valtavasti ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Ja tämän sanon täysin neutraalisti, on turha tulla huutelemaan mitään rasismia.

Olen aivan itsekin huomannut saman ilman pisa- tutkimuksia, käytännön tasolla. T. opettaja

Erityisluokalla oleviahan ei edes päästetä osallistumaan Pisa-testeihin. Eli mm. kaikki lukutaidottomat opiskelevat näissä luokissa. Olet opettaja joo ihan varmaan. Sitä paitsi suomalaisten lasten lukutaito on laskenut ihan lehmän häntänä, mutta jostain syystä et tästä halunnut sanoa. Minusta on huolestuttavampaa, että umpisuomalaisessa yhteiskunnassa kasvanut ja varttunut ei osaa äidinkieltään vs. maahan muuttaneen nuoren kielitaito (jonka tasoa toki pitää myös petrata nykyistä paremmin S2-opetuksessa).

T. Alaa opiskeleva ja Pisa-testijärjestelmään tutustunut

Kummasti ne tulokset ovat vaan tippuneet samaan tahtiin, kun mamujen määrä on lisääntynyt. Kyllä oppilaat kertovat kotona siitä todellisuudesta mikä koulussa vallitsee, sitä paitsi yksityisissä keskusteluissa opettajat kyllä kertovat mamuista, jotka päästetään peruskoulusta läpi vitosen todistuksella, vaikka oikeasti ei pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Lasten motoriset taidot ovat myös heikentyneet, mikä vaikuttaa aivojen kehitykseen ja siten oppimiseen.  Tämä näkyy hyvin esimerkiksi käsitöissä. Isoäitien aikaan sukat voitiin neuloa tokaluokalla, nyt ne jätetään liian vaikeana pois yläkoulun opsista! Teknisissä töissä tehtiin ennen ala luokilla käyttökelpoisia huonekaluja, nyt edes ysit eivät saa tehtyä päättötyönään kunnollista jälkeä.

Osa syynä on se, että lapsia haluataan suojella kaikin keinoin "vaarallisilta" asioilta ja heitä myös säälitään kaiken aikaa.

- puukkojen ja koneiden kanssa ei anneta toimia, koska siinä voi sattua haaveri. Sama keittiössä veitsen kanssa

- puuhun ei voi kiivetä kun äiti hokee vieressä sen olevan vaarallista, juosta ei voi kun siinä voi kaatua ja satuttaa itsensä

- kouluun kuljetetaan autolla osin säälistä että osin pelon takia, kun muuten lapsi joutuu heräämään aiemmin tai kävelemän pari kilometriä jalkaisin kylmässä tai sitten jää auton alle, joku pervo nappaa lapsen tai lapsi myöhästyy koulusta

- perään soitellaan jatkuvasti, jotta tiedetään missä lapsi on ja mitä se tekee. pahimmillaan kännykkään laitetaan seuranta päälle että varmasti tiedetään missä lapsi on

Mutta missäpä lapsi voisi oppia käsitöitä kun vanhemmatkaan eivät niitä tee (ei ole aikaa, eikä tiloja) ja rempat ja monet muutkin asiat teetetään ulkopuolisilla.

Pidän myös syynä sitä että lapsilta ei koulussa eikä kotona vaadita riittävästi vaan säälitään liikaa.

Kyllä syytä voi olla myös opettajissa. Ei pitäisi lähteä mukaan joka humputukseen, vaikka vaadittaisiin. Opettajalla on kuitenkin jonkinlainen autonomia oman opetuksensa suunnittelussa. Kun keskittyy olennaiseen eikä hajota opetusta väkisin kaikenlaisten digitarpeiden mukaan minne milloinkin, saa ainakin jotain perille.

Onhan se laitteilla räpeltäminen ehkä oppilaiden mielestä kivaa, mutta aika tehotonta. Siis jos nyt ajatellaan, että äidinkielentunnilla käytetään koulun läppäreitä. Kymmenen minuuttia oppitunnista mennyt ja vieläkään ei kaikilla toimivaa konetta tai sitä saatu päälle.

Tai sitten mennään tietokoneluokkaan kirjoittamaan ainetta. Kasiluokan pojat on ruuvanneet näytön takaa liittimen irti, joten kone on "rikki". Kokenut ope tämän tajuaa, tyhmempi käskee vaihtaa paikkaa, josko siellä olisi toimivampi kone. Pahimmillaan sama oppilas käy kolmella, neljällä koneella avuttomana istumassa. Tällaiseen se aika tuhraantuu. Tunnin aikana parhaat kirjoittavat tekstiä kappaleen tai pari, huonoimmat virkkeen yhden virkkeen (tosin se ei ala isolla kirjaimella eikä pääty pisteeseen). Opitaan ehkä sisentämään Wordissä. Siinä se siltä päivältä.