Nordean asiakas, aiotko ladata tunnuslukusovelluksen älypuhelimeesi?

Sopii toivoa, että tulevassa tunnuslukulaitteessa on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että tunnusluvun saa ulos puheena tai sen voi saada tietokoneen kautta selville pistenäytöllä. Muuten loppuu nettipankin käyttö ja on palattava 90-luvulle.

Vierailija kirjoitti:

Sopii toivoa, että tulevassa tunnuslukulaitteessa on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että tunnusluvun saa ulos puheena tai sen voi saada tietokoneen kautta selville pistenäytöllä. Muuten loppuu nettipankin käyttö ja on palattava 90-luvulle.

Tai toimihan nettipankki jo 90-luvulla SSH-yhteydellä oikein mukavasti. Käytin sitä Linuxissa ja jopa MSDOS 6.22:ssa PPP-yhteyden yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnuslukusovellusta minulle, kun ei ole siihen sopivaa puhelintakaan. Eiköhän sillä toisella vaihtoehdollakin pärjää, vaikka tuskin se niin näppärä on kuljettaa mukana esim. mökillä kuin nykyinen tunnuslukukortti.

En silti oikein ymmärrä tätä vauhkoamista, liittyen sekä tunnuslukusovellukseen että käteisnostoihin. Se on vain ajan kysymys, koska muut pankit seuraavat perässä, ilmaisten käteisnostojen määrä taisi olla joissakin pankeissa jo aiemmin rajattu. Kaikki selviää aikanaan, turha hermostua jo etukäteen.[/quot

Mikä selviää aikaanaan? Johan ne asiat on selviä? Ihmiset yritetään pakottaa luopumaan käteisestä ja nyt ne yritetään pakottamaan hankkimaan älypuhelin paska.

Eihän nykyään enää edes myydä muita kuin älypuhelimia. Niitähän saa jo alkaen reilusti alle 100€:lla. Voihan sitä tietysti ihminen vastustaa kaikkea ihan vain periaatteen vuoksi.

Myydäänpäs ei-älypuhelimia. En tod osta älypuhelinta enkä tod ota mitään tunnuslukurakkinetta kotiini enkä tod luovu käteisen käytöstä, ellen itse niin halua. Onneksi pankkia on hyvin helppo vaihtaa. Ja turha tulla selittämään että en osaa käyttää tekniikkaa/koodata.

Eipä myydä muita kuin älypuhelimia. Nykyisin myytävät näppäinpuhelimet (hinnat parista kympistä ylöspäin) ovat myös älypuhelimia, vaikkakaan eivät kosketusnäyttöisiä. Sitä en tiedä, saako niihin halvimpiin tunnuslukusovellusta.

Myydäänpäs. Selvitä itsellesi myös mitä sanalla älypuhelin tarkoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopii toivoa, että tulevassa tunnuslukulaitteessa on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että tunnusluvun saa ulos puheena tai sen voi saada tietokoneen kautta selville pistenäytöllä. Muuten loppuu nettipankin käyttö ja on palattava 90-luvulle.

Tai toimihan nettipankki jo 90-luvulla SSH-yhteydellä oikein mukavasti. Käytin sitä Linuxissa ja jopa MSDOS 6.22:ssa PPP-yhteyden yli.

SYP:n pankkiyhteyttä, jonka nimi muuten oli SOLO, pystyi käyttämään ensin modeemin kautta pääteohjelmalla soittamalla suoraan heidän soittosarjojen numeroihin, sitten -90 luvun alussa Telesammon ja HPY Elisa palvelun kautta, sen jälkeen myös hetken internetistä Telnet yhteydellä, kyllä aivan suojaamattomana. Ja sitten vasta tuli SSH käyttöön ja sen jälkeen Solo verkkopankki web-sovelluksena, samaan aikaan toimi rinnakkaisesti vielä pääteyhteyskin aika pitkään.

Sen lisäksi tietysti yrityksillä oli siten IBM 3870 synkroniseen pääteyhteyteen perustuvia ohjelmistoja, jotka toimivat eräpohjaisesti. 3870 pääte nimittäin emuloi (matki) reikäkortillukijaa, jolla lähetettiin ensin komentojono tiedosto (aluksi nippu kortteja joissa JBL:ää "job control language") ja sen jälkeen toinen tiedosto tai tiedostoja, jotka oli tarkoitus käsitellä tuolla komentojonolla siellä pankin koneessa. Yhteyttä ei tietysti otettu suoraan mihinkään keskuskoneeseen vaan pankin edustakoneeseen, jossa synroninen modeemi-pooli oli kiinni ja josta sitten vasta tarkistusten ym. jälkeen transaktiot siirtyivät suoritukseen. Takaisinpäin sai sitten tiedoston, joka kertoi miten käsittely onnistui ts. oliko virheitä jne. ja vaikkapa tiliotteen jos oli sitä pyytänyt komentojonossa.

t. yksi joka on ollut firmassa jossa teimme pankkiyhteysohjelmistoa ja integroimme sitä taloushallinto-ohjelmistoon jota silloin teimme ja sama joka kirjoitti #198 ja #199

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnuslukusovellusta minulle, kun ei ole siihen sopivaa puhelintakaan. Eiköhän sillä toisella vaihtoehdollakin pärjää, vaikka tuskin se niin näppärä on kuljettaa mukana esim. mökillä kuin nykyinen tunnuslukukortti.

En silti oikein ymmärrä tätä vauhkoamista, liittyen sekä tunnuslukusovellukseen että käteisnostoihin. Se on vain ajan kysymys, koska muut pankit seuraavat perässä, ilmaisten käteisnostojen määrä taisi olla joissakin pankeissa jo aiemmin rajattu. Kaikki selviää aikanaan, turha hermostua jo etukäteen.[/quot

Mikä selviää aikaanaan? Johan ne asiat on selviä? Ihmiset yritetään pakottaa luopumaan käteisestä ja nyt ne yritetään pakottamaan hankkimaan älypuhelin paska.

Eihän nykyään enää edes myydä muita kuin älypuhelimia. Niitähän saa jo alkaen reilusti alle 100€:lla. Voihan sitä tietysti ihminen vastustaa kaikkea ihan vain periaatteen vuoksi.

Myydäänpäs ei-älypuhelimia. En tod osta älypuhelinta enkä tod ota mitään tunnuslukurakkinetta kotiini enkä tod luovu käteisen käytöstä, ellen itse niin halua. Onneksi pankkia on hyvin helppo vaihtaa. Ja turha tulla selittämään että en osaa käyttää tekniikkaa/koodata.

Eipä myydä muita kuin älypuhelimia. Nykyisin myytävät näppäinpuhelimet (hinnat parista kympistä ylöspäin) ovat myös älypuhelimia, vaikkakaan eivät kosketusnäyttöisiä. Sitä en tiedä, saako niihin halvimpiin tunnuslukusovellusta.

Muutamankympin puhelimet eivät todellakaan ole älypuhelimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä yhtään Nordean henkilökuntaa vastaamassa?

Ellei asiakkaalla ole älypuhelinta vaan tavallinen simpukkamallinen mummopuhelin+pöytätietokone, niin miten hän käytännössä maksaa laskun ?

(Ongelma ei ole pelkästään ikääntyvien, vaan moni nuorikin on yhtä hämmentynyt ja monelle nuorellekin uudet käytännöt tuottavat vaikeuksia.)

Jos ei halua käyttää älypuhelinta, niin Nordealta saa ihan ilmaiseksi ihan erillisen tunnuslukulaitteen.

Ja sitä sitten säilyttelen piuhan nokassa jossain, perseestä on moinen systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä yhtään Nordean henkilökuntaa vastaamassa?

Ellei asiakkaalla ole älypuhelinta vaan tavallinen simpukkamallinen mummopuhelin+pöytätietokone, niin miten hän käytännössä maksaa laskun ?

(Ongelma ei ole pelkästään ikääntyvien, vaan moni nuorikin on yhtä hämmentynyt ja monelle nuorellekin uudet käytännöt tuottavat vaikeuksia.)

Jos ei halua käyttää älypuhelinta, niin Nordealta saa ihan ilmaiseksi ihan erillisen tunnuslukulaitteen.

Ja sitä sitten säilyttelen piuhan nokassa jossain, perseestä on moinen systeemi.

Mihin meinaat sen piuhan kiinnittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä yhtään Nordean henkilökuntaa vastaamassa?

Ellei asiakkaalla ole älypuhelinta vaan tavallinen simpukkamallinen mummopuhelin+pöytätietokone, niin miten hän käytännössä maksaa laskun ?

(Ongelma ei ole pelkästään ikääntyvien, vaan moni nuorikin on yhtä hämmentynyt ja monelle nuorellekin uudet käytännöt tuottavat vaikeuksia.)

Jos ei halua käyttää älypuhelinta, niin Nordealta saa ihan ilmaiseksi ihan erillisen tunnuslukulaitteen.

Ja sitä sitten säilyttelen piuhan nokassa jossain, perseestä on moinen systeemi.

Miksi se pitää olla piuhan nokassa?

</p>

<p>Minä en tietoturvan kanssa päivittäin työtä tekevänä kykene luottamaan riittävästi puhelimiin ja tabletteihin, jotta niitä haluaisin näillä pankkien sovelluksilla käyttää.  Olisi eri asia, jos olisi puhelin jossa ei ole tai huom. koskaan ollut mitään muita kuin vain alkuperäisen valmistajan tekemiä sovelluksia ja sen lisäksi pankin sinne asentama sovellus, joka on auditoitu kunnolla kolmannen osapuolen auditoijan toimesta.
</p>

<p>....selainpohjainen verkkopankki on huomattavasti turvallisempi kuin mobiililaitteella käytetty verkkopankki.
</p>

<p>On vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen paha mobiilipankkisovelluksiin hyökkäävä haittaohjelma löydetään. Ja siinä vaiheessa sen ongelman korjaaminen on paljon paljon vaikeampi hoitaa ja selvittää mitä kaikkea se onkaan kerinnyt sillä välin tehdä ennen kuin se löydettiin.
</p>

<p>OK, tämä tästä tällä kertaa. Älkää sitten valittako että ette tienneet mobiilipankkiohelmien riskeistä ja vaadi hyvitystä menetyksistänne kun olitte niin naiiveja sen käyttäjinä.[/quote kirjoitti:

Porukka on jo hypännyt huolettomana titaniciin hihkuen "tämä on niin hieno ja kätevä käyttää ettei tämä uppoa.

Sen kun vaan päästellään jäävuorta päin, kyllä tämä niin turvalliseksi on rakennettu että kestää".

Vierailija kirjoitti:

Oho, mä käytän nettipankkia ja tunnuslukusovellusta puhelimella. On näppärää, kun voi esim. reaaliajassa seurata missä ja miten alaikäinen tytär käyttää omaa elektron-korttiaan, johon minulla on käyttöoikeus. Kun rahat alkavat loppua, siirrän lennosta muutaman euron tililleen, jotta ei joudu pulaan.

Olen muutosvastarintainen ja mulla olisi edelleen pelkkä lankapuhelin ilman mun tietotekniikka-alalla työskentelevää miestäni.

Olen siinä luulossa, että pankkiasiointi puhelimella on turvallista.. Ilmeisesti avoimissa wifi-verkoissa ei kannata käyttää mobiilipankkia. Näin olen ymmärtänyt.

Hei, olen noiden #198/199 kirjoittaja. On totta, että erilliseen sovellukseen mobiililaitteissa saadaan ja on tehty käyttöä paljon helpottavia ominaisuuksia, se on totta eikä sitä kukaan varmasti kiellä että näin on.

Minä en ole muutosvastarintainen, olen ICT-alalla työskennellyt jo yli 30v vuotta ja nähnyt kaikenlaista. Tietoturvan kanssa olen ollut tekemisissä jo -90 luvulta, lähes 20 vuotta sitäkin, kouluttautunut ja kansainvälisillä parhaimmilla sertifioinneilla osoittanut osaamiseni sillä puolella. Olen myös ollut tosiaan joskus tekemisissä pankkiyhteysohjelmistojen tekemisen kanssa ja tunnen myös ohjelmistonkehitykseen liittyviä toimintatapoja.

En ole muutosvastarintainen, mutta myöskään teknologiaintoilija, joka lähtee heti ensimmäisenä mukaan jokaiseen villitykseen ennen kuin on selvittänyt itselle miten teknologia toimii, mitä riskejä siihen sisältyy ja kykenenkö kantamaan riskit jos ne realisoituvat omalta kohdatani. En myöskään ota auktoriteetteja siten, että uskon kaiken mitä he uskottelevat vaan pyrin selivittämään mihin todellisiin seikkoihin väitetyt asiat perustuvat ja ovatko ne riippumattomasti todennettavissa ja loogisesti ymmärrettävissä. Varmin tapa saada minut epäilemään ja olemaan varovainen on kiertely vastauksissa tai vastaaminen eri kysymykseen kun mitä esitettiin.

Näin laaja mobiilipankkisovellutuksiin siirtyminen nordealta on sellainen veto, että veti kyllä hiljaiseksi.

Kannattaisiko harkita heidän tuota vielä.

... jatko

Pankit kyllä tekevät varmasti hyvin paljon asioita oikein, mutta mobiilipankkiohjelmistoissa hyvään edes välttämättä kelvolliseen varmuuteen pääseminen ohjelmiston ja alustan eheyden osalta on hyvin haasteellista päästä juuri aiemmissa viesteissä esille tulleiden ongelmien vuoksi alustassa. Mobiililaitteiden tietoturva on kehittynyt viimeisen 5 vuoden sisällä paljon, mutta valitettavasti monipuolistunut myös ja erityisesti Androidin osalta on ongelmana sen pirstaloituminen erilaisiin puhelinvalmistajakohtaisiin versioihin, joiden päivityksien saatavuus on ollut varsin huono. Mutta ei Applekaan ole ollut virheetön, iPhonesta ja iPadista on löytynyt vaarallisia haavoittuvuuksia myös muutamia parina viime vuotena ja osan korjaaminen on ollut hyvin vaikeaa ja vanhempii puhelimiin päivitykset loppuvat sielläkin aikanaan. Siinä vaiheessa viimeistään pitäisi sitten osata luopua puhelimesta jos siellä on sovelluksia joilla käytetään tietoturvan osalta kriittisiä asiota kuten maksuliikennettä.

Mobiilipankin käyttö mobiililaitteella on melko varmasti varsin turvallista, jos se alusta pysyy turvallisena ts. sinne ei ole asennettu ohjelmia jotka voivat muuttua vaarallisiksi myöhemimn tai jotka ovat jo niiden heikon toteutuksen vuoksi vaarallisia niin, että joku voi otaa niitä käytettäessä laitteen haltuunsa (puskurinylivuoto jollain mediatoistimella tai vastaavaa). Rootatut ja Jailbroken puhelimet ovat varmasti vaarallisia, niiden toiminta perustuu siihen että käyttöjärjestelmän tietoturvaominaisuudet kytketään pois päältä. Se on todella huono ajatus tänä päivänä, jos puhelimella tai tabletilla vähääkään surfataan verkossa.

Toinen ongelma tietoturvan kannalta mobiililaitteissa on se, että (muistaakseni jokin aika sitten näkemäni tutkimuksen mukaan) noin 9/10 tabletista jotka ovat firmojen työntekijöilleen antamia on myös muiden perheenjästenten käytössä. Tabletti on sohvapöydällä ja lapset tai puoliso käyttää sitä myös. Aina ei heillä ole kykyä arvoida mitä voi ja kannattaa asentaa siihen laitteeseen, että se pysyisi turvallisena. Kannattaa siten tehdä asennus joka ei anna asentaa ilman salasanoja uusia sovelluksia, eikä myöskään antaa sitä sovellusta kenellekään muulle. Monet mobiililaitteet, selaimien osalta erityisesti, ovat heikommin suojattuja kuin pöytäkoneet ja jos niillä erehtyy hämärille sivuille niihin saa helposti jonkun tartunnan tai käyttäjä hämätään asentamaan joku haittaojelma itse kun yrittää päästä sieltä pois. Näitä on nähty useita Androidille ja iOS laitteille.

Vielä kerran lyhyesti: mobiilipankin käytön osalta suurin haaste on sen alustan pysyminen turvallisena, toiseksi suurin haaste on miten ja kuka käyttää sitä mobiililaitetta että se pysyisi turvallisena ja kolmanneksi suurin haaste on mobiilipankkiohjelmiston kehitykseen, eheyden vaalimiseen käytön aikana ja auditointiin liittyvät ongelmat.

[/quote]

Köh. Nyt ei olekaan kyse siitä mikä on asiakkaalle parempi, vaan siitä mikä tulee pankille edullisemmaksi. Taustalla on pankin koko järjestelmän modernisointi ketterämmäksi.[/quote]

Pankille tulee varmaan aika lailla "edulliseksi"  joka kerta kun palvelut kaatuilee ja asiakkaat hyppii seinille ja marssii kilpailevaan pankkiin.

Täytyy muistaa, että pankit kilpailevat maksamisen ja raha-asioiden hoitamisen helppoudella. Se on merkittävä kilpailutekijä heille.

Aivan samalla tavalla kuin (EMV ts. sirukortitkaan) luottokortitkaan eivät täysin varmoja, niin että niillä ei voisi tehdä maksupetoksia. Niin maksujen välittäjät (luottokorttifirmat) ja pankit tekevät kompromisseja ja ottavat laskelmoituja riskeä sen suhteen, että saatu taloudellinen hyöty heille ja etu kilpailijoihin nähden on suurempi kuin väärinkäytöstä ja huijauksilla menetetty tulo, jonka he korvaavat käyttäjille silloin kun voidaan näyttää että vika johtui järjestelmästä eikä asiakas itse huijannut heitä.

Tässä pari linkkiä siihen, miten sirukortteja käyttäviä pankki- ja luottokortteja käyttäen on voitu demonstroida että niillä voidaan tehdä maksupetoksia:

https://www.cl.cam.ac.uk/research/security/banking/nopin/oakland10chipb…

t. #198/199

Ross on muuten mukava kaveri, olen jutellut pari kertaa. Hän keksi termin Security Economics käsitteen, johon tuossa ohimennen viittaan, että tietoturvaongelmasta ei kannata välittää jos sen aiheuttama vuosittainen vahinko on vähäisempi kuin tulo joka menetetään jos huonosta käytännösä luovutaan kokonaan. Tästä samasta syystä meillä on edelleen magneettiraita ja siihen liittyvä skimmausongelma sekä kohokirjoitus luottokorteissa mankelia varten, koska luottokorttiyhtiö haluaa että yksikään maksutapahtuma ei epäonnistuisi ja heiltä jäisi saamatta tuloja transaktiosta, niiden menetelmien turvallisuudesta viis häviöt ovat pienemmät kuin tulot joten EVVK :(

Miten voi olla mahdollista, että nykyteknologian ja mobiilimaksamiseen siirtymiseen kannustavana aikana kuitenkin on olemassa verraten alkeellisia ja sitäkin vahingollisia ongelmia joille ei vieläkään ole keksitty ratkaisua, kuten pankkikorttien skimmaus ottoautomaateilla ja bensa-asemien korttihuijaukset?

Nykyosaaminen (missä edelleen mm mainittu skimmausongelma vallitsee)  ei lisää luottamusta siihen että turvallisin mielin voi huoletta kuormittaa  puhelinta henkilökohtaisella pankkiliikenteellä sekä sitä kautta tunnuksin kirjautuen eri yksityisille sivuille (kela, lääkäriomatieto, vero, trafi, jne...).

Vierailija kirjoitti:

Tuohivirsukansalle pitäisi olla perinteinen pankki, jossa raha käydään tallentamassa ja nostamassa marmoritiskillä, otot ja panot kirjataan siistillä käsialalla pankkikirjaan.

Laskupino (kaikki laskut paperisina, kiitos) ojennetaan kauniisti hymyillen totiselle virkailijalle, joka iskee MAKSETTU -leiman jokaiseen laskuun, kunhan on saanut siirrettyä rahat tililtä toiselle.

Tuohivirsukansa maksaa ihan mielellään palvelumaksuina 200 euroa kuussa, eikä märise tunnusluvuista tai nostoautomaattien käyttökustannuksista, pankki- tai luottokorteista tuohivirsukansa ei näe edes unta.

Tämä on edelleen paras vaihtoehto. Mitä enemmän pelkän sähköisen yhteydenpidon varaan menee (ja mitä vaikeammaksi käteisen pitäminen tehdään) sitä haavoittuvaisempi yksilö raha-asioissaan on. Hetken oikusta pankki voi vain jonkin poikkeuslain voimin katkaista pääsysi omiin varoihisi ja mitään varakassaa ei sinulla käteisen puuttuessa enää ole.

Sitä ei pilkanteko miksikään muuta.

Mulla on Nokian puhelin, jossa ei toimi mikään Nordean mobiiliappsi. Miksi vitussa pitäö sitoutua näihin mobiilisovelluksiin, kun laitteet vanhenee ja pakko-ostatetaan uusia koko ajan ja appsit ei enää toimi tms. Tänähän on Googlen ja Applen maailmanvalta, joiden tahdissa joka firma ja viranomainen pyörii!

En käytä puhelinta pankkiasioihin. Nordean kohdalla odotan erillisen kojeen saatavuutta, jos toimii luotettavasti kuten esim. HSBC:n vastaava. T. Ulkosuomalainen, jolla edelleen tili myös Nordeassa

eipä voutilaisen pertti tiennyt, että kun halusi päästä eroon asiakkaista jotka tuovat vain hiekkaa pankkikonttorin lattialle, olisi riittänyt muuttaa pankkipalvelut sähköiseksi ja tunnusluvut appin taakse. nyt alkaa valtavien rahamassojen siirtäminen toisiin pankkeihin, jotka ottavat vastaavat digitoiminnot käyttöön jossain vaiheessa kuitenkin. nordea on ollut mielestäni aina sähköisten palveluiden edelläkävijä ja siksi oma pankkini. se että jollain mummolla tai köyhällä on vanha simpukkapuhelin johon ei saa tunnuslukuohjelmaa eikä sitten pääse enää nettipankkiin ei riitä minulle ainakaan syyksi pitäytyä vanhoissa käytännöissä. digiboksien kanssa oli samanlaista saikkausta. mummoille ja köyhille helvetin pitkät siirtymäajat, että pääsevät mukaan normaaliin kehitykseen. televisiosta ei vieläkään tule kunnolla teräväpiirtosisältöjä vaikka laitteet alkaa olla 4k-tarkkuudella. voi vain kysyä kenen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

eipä voutilaisen pertti tiennyt, että kun halusi päästä eroon asiakkaista jotka tuovat vain hiekkaa pankkikonttorin lattialle, olisi riittänyt muuttaa pankkipalvelut sähköiseksi ja tunnusluvut appin taakse. nyt alkaa valtavien rahamassojen siirtäminen toisiin pankkeihin, jotka ottavat vastaavat digitoiminnot käyttöön jossain vaiheessa kuitenkin. nordea on ollut mielestäni aina sähköisten palveluiden edelläkävijä ja siksi oma pankkini. se että jollain mummolla tai köyhällä on vanha simpukkapuhelin johon ei saa tunnuslukuohjelmaa eikä sitten pääse enää nettipankkiin ei riitä minulle ainakaan syyksi pitäytyä vanhoissa käytännöissä. digiboksien kanssa oli samanlaista saikkausta. mummoille ja köyhille helvetin pitkät siirtymäajat, että pääsevät mukaan normaaliin kehitykseen. televisiosta ei vieläkään tule kunnolla teräväpiirtosisältöjä vaikka laitteet alkaa olla 4k-tarkkuudella. voi vain kysyä kenen vuoksi.

No varmaan sinun logiikalla mummojen ja "simpukka"puhelinten käyttäjien ja köyhien vuoksi ei sinun teeveestäsikään näy kunnolla.