Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko kumppanillesi anteeksi tekstareiden/FB-viestien urkkimisen ja lukemisen?
03.08.2016 |
En halua kertoa sukupuoltani, ettei aloitusta leimata AV:n tapaan "nais/miesviha-aloitukseksi". Kävi ilmi, että kumppanini oli urkkinut viestihistoriaani enemmänkin, jopa siis ajalta, jolloin emme vielä edes tunteneet. On lukenut ainakin FB-viestit, tekstarit ja osan WhatsApp-viesteistä. Pyysi anteeksi, mutta en tiedä mitä tekisin. En ole ikinä pettänyt tai sählännyt mitään, joten viesteistä ei selvinnyt mitään sellaista, jota urkkija ehkä luuli löytävänsä, mutta tekee pahaa.
En koe, että minuun luotetaan. Olen miettinyt vakavasti suhteen lopettamista. Mitä sinä tekisit? Antaisitko anteeksi? Ja korostan vielä, että kyse on periaatteesta ja oikeudesta yksityisyyteen. "Miksi suutuit jos sulla ei kerran ole mitään salattavaa?" ei ole tässä mielestäni validi argumentti, koska kyse on siitä, että toisen yksityisviestit tulisi mielestäni jättää rauhaan.
Kommentit (66)
Kyllä meillä pujutaankin kavereiden asiat.Ei kai lukeminen tuosta poikkea paljoakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
Mulla on oletusarvona, että avioliitossa puolisoille kerrotaan myös ystävien asioista. Näin ainakin kaikilla tuntemillani aviopareilla. Jos en halua ystävän puolison tietävän jostain asiastani, en kerro sitä myös ystävälle. Yksinkertaista. Jos on jotain salattavaa, pidetään silloin suu supussa. Suullisesti kerrotutkin asiat ystävä voi kertoa eteenpäin puolisolleen ja todennäköisesti niin tekeekin.
Antaisin kenkää kumppanille, koska minuun ei luoteta, jos pitäisi päästää urkkimaan. Ei siellä mitään salattavaa ole, mutta en usko, että kaikkien tuttujeni minulle lähettämät viestit olisi tarkoitettu puolisollenikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
Mulla on oletusarvona, että avioliitossa puolisoille kerrotaan myös ystävien asioista. Näin ainakin kaikilla tuntemillani aviopareilla. Jos en halua ystävän puolison tietävän jostain asiastani, en kerro sitä myös ystävälle. Yksinkertaista. Jos on jotain salattavaa, pidetään silloin suu supussa. Suullisesti kerrotutkin asiat ystävä voi kertoa eteenpäin puolisolleen ja todennäköisesti niin tekeekin.
Onneksi minulla on sinua parempia ystäviä. Tuntemillani aviopareille, tai ylipäätään ihmisillä, on oletusarvona, että toisten asioita ei kerrota eteenpäin. Kerrothan uusille ihmisille elämässäsi, että kerrot kaiken eteenpäin? Helpottaa huomattavasti elämää, kun ei voi ignoorata kaikenmaailman juorukellot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
Mulla on oletusarvona, että avioliitossa puolisoille kerrotaan myös ystävien asioista. Näin ainakin kaikilla tuntemillani aviopareilla. Jos en halua ystävän puolison tietävän jostain asiastani, en kerro sitä myös ystävälle. Yksinkertaista. Jos on jotain salattavaa, pidetään silloin suu supussa. Suullisesti kerrotutkin asiat ystävä voi kertoa eteenpäin puolisolleen ja todennäköisesti niin tekeekin.
Tämä on aika surullista. Turha valittaa muutaman vuoden kuluttua, että kaikki ystävät ovat kadonneet kun asenteesi on tuo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa kuuluu jakaa kaikki. Jos sulla on tärkeetä viestellä , flirttailla yms sellaista mikä ei puolison silmille sovi on parempi pysyä sinkkuna. Itsetutkiskelun paikka sinulla.
No kun nimenomaan ei ole. Kyse on periaatteesta ja oikeudesta yksityisyyteen. Enkä halua, että kumppanini saa tietää asioita, joita paras ystäväni tilittää minulle avioeronsa keskellä. Ne eivät liity mitenkään kumppaniini, eikä ne ole hänen luettavaksi tarkoitettu.
Tämä. Vaikka puolisoni tietää minun asiani, olen lojaali myös ystävilleni ja jos he haluavat kertoa omia henkilökohtaisia asioitaan minulle, pidän ne itselläni. Ne on tarkoitettu vain minulle, ei muille.
Vastaus kysymykseen. Varmaan antaisin ajan kanssa ja arvostaisin jos itse kertoo asiasta, mutta riita tulisi ja asian vielä toistuessa, en enää antaisi anteeksikaan. Uskoisin, että puolisollani on sama. Se on kuitenkin rikos, jonka uhrina on oma puoliso. Sellaiseen ei kevyesti voi suhtautua kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
En ylipäätänsä kerro erityisen arkoja asioita viestitse, koska ne jäävät bittiavaruuteen ikuisiksi ajoiksi - tällaiset jutut kerrotaan kasvotusten. Ja kyllä minulla on mielessä se, että jos ystävälleni jotain kerron, saa asia myös olla tämän puolison tiedossa. Jos kyse on jostain erityisen salaisesta, niin pyydään olemaan kertomatta. Mutta enpä muista milloin sellaista olisin ystävälle kertonut... Puolison kanssahan ne syvimmät salaisuudet jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
Mulla on oletusarvona, että avioliitossa puolisoille kerrotaan myös ystävien asioista. Näin ainakin kaikilla tuntemillani aviopareilla. Jos en halua ystävän puolison tietävän jostain asiastani, en kerro sitä myös ystävälle. Yksinkertaista. Jos on jotain salattavaa, pidetään silloin suu supussa. Suullisesti kerrotutkin asiat ystävä voi kertoa eteenpäin puolisolleen ja todennäköisesti niin tekeekin.
Tämä on aika surullista. Turha valittaa muutaman vuoden kuluttua, että kaikki ystävät ovat kadonneet kun asenteesi on tuo
Päinvastoin. Meillä on oikeinkin vilkas seuraelämä pariskuntien ja sekä ystävien kesken. Kiitos huolenpidosta kuitenkin.
Antaisin anteeksi ja annoinkin miehelleni, joka niitä katseli pelatessaan jotain puhelimellani. Aikamoisen huutopuhuttelun pidin kyllä, joten sen jälkeen ei minun tietääkseni ole katsellut. Ei ole mitään salattavaa mutta pahinta oli että kirjoitti kaverilleni minun fb tunnuksilla jotain. Eli kaveri luuli, että minä siellä luurin päässä olen. Onneksi ei kertonut kaveri mitään salaista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh.. edellisessä parisuhteessa epäilin pettämistä ja luin viestit. Sain todisteet ja ero tuli. Nykyisen kanssa käy monesti mielessä, että saisipa lukea viestit - vaikka ei ole antanut minkäänlaista syytä epäillä. En aio lukea, vaikka utelias olenkin.
Jos mies lukisi viestini, tuskin suuttuisin, koska ymmärtäisin tunteen. Ehkä lähinnä hävettäisi, jos on päässyt lukemaan jotain henkilökohtaista, häneen liittymätöntä.
En voisi alkaa jeesustelemaan yksityisyydestä, mutta varmasti edessä olisi keskustelu siitä, mitä mies epäili löytävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
En ylipäätänsä kerro erityisen arkoja asioita viestitse, koska ne jäävät bittiavaruuteen ikuisiksi ajoiksi - tällaiset jutut kerrotaan kasvotusten. Ja kyllä minulla on mielessä se, että jos ystävälleni jotain kerron, saa asia myös olla tämän puolison tiedossa. Jos kyse on jostain erityisen salaisesta, niin pyydään olemaan kertomatta. Mutta enpä muista milloin sellaista olisin ystävälle kertonut... Puolison kanssahan ne syvimmät salaisuudet jaetaan.
Aivan. Omat salaisuudet. Minulle ei tulisi mieleenkään kertoa ystävieni salaisuuksia puolisolleni. Onneksi tunnemme ystävieni kanssa toisemme hyvin, joten erikseen ei tarvitse huomauttaa, että ethän kerro tästä toiselle. Totta kai on asioita, joista kerrotaan, mutta ei kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 10 vuotta, ja yhteisestä sopimuksesta meillä on lupa lukea toistemme viestejä, koska mielestämme avioliitossa ei kuulu olla salattavaa. Jos sinusta tämä on liikaa, mutta seurustelukumppanisi moelestä normaalia, niin kyseessä on melko suuri katsomusero, joten ehkä on ihan aiheellista miettiäkin, että oletteko sopivia toisillenne.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.
Mulla on oletusarvona, että avioliitossa puolisoille kerrotaan myös ystävien asioista. Näin ainakin kaikilla tuntemillani aviopareilla. Jos en halua ystävän puolison tietävän jostain asiastani, en kerro sitä myös ystävälle. Yksinkertaista. Jos on jotain salattavaa, pidetään silloin suu supussa. Suullisesti kerrotutkin asiat ystävä voi kertoa eteenpäin puolisolleen ja todennäköisesti niin tekeekin.
Tämä on aika surullista. Turha valittaa muutaman vuoden kuluttua, että kaikki ystävät ovat kadonneet kun asenteesi on tuo
Päinvastoin. Meillä on oikeinkin vilkas seuraelämä pariskuntien ja sekä ystävien kesken. Kiitos huolenpidosta kuitenkin.
Hyvät sulle. Voisitko kuitenkin jatkossa kertoa uusille ihmisille elämässäni, että kerrot kaiken miehellesi? Tämä olisi reilua niitä ihmisiä kohtaan, jotka, ilmeisen virheellisesti, uskovat sellaiseen asiaan kuin luottamuksellisuus.
Meillä ihan avoimesti voi lukea toisen viestejä, jos kiinnostaa, ei kumpikaan ole koskaan estellyt. Joten ei tarvitse selän takana käydä urkkimassa.
Ystävien arkaluontoisia asioita ei käydä läpi fb-ssä tai whatsupissa vaan kasvotusten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sovi. Minusta on friikkiä lukea toisen postia ja viestejä. Ex teki sitä, ja en pystynyt antamaan sitä anteeksi. Oli liikaa, lensi kuin leppäkeihäs ikkunasta. Sairasta stalkkaamista, jossa rikotaan yksityisyyttä. Ennemmin antaisin pettämisen anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ystävien arkaluontoisia asioita ei käydä läpi fb-ssä tai whatsupissa vaan kasvotusten!
Tämä on hyvin mielenkiintoinen oletus. Entä jos ystävät asuvat eri paikkakunnilla? Tai aikataulujen puolesta kasvotusten näkeminen on vaikeaa? Entä jos tapahtuu jotain äkillistä arkaluontoista? Pitää siis sopia aika, että näistä voi kertoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Ei käynyt. Ne asiat keskustellaan kasvotusten naisten- tai miestenilloissa tai kahvilla eikä teinikkäästi: mulla on kuppa, perkele!
Rikotte lakia
Ei rikota, jos on yhdessä sovittu että kaiken saa katsoa ja lukea.
Onko tämä sopimus tiedossa kaikilla kavereilla ja perheenjäsenillä että osaavat varoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävien arkaluontoisia asioita ei käydä läpi fb-ssä tai whatsupissa vaan kasvotusten!
Tämä on hyvin mielenkiintoinen oletus. Entä jos ystävät asuvat eri paikkakunnilla? Tai aikataulujen puolesta kasvotusten näkeminen on vaikeaa? Entä jos tapahtuu jotain äkillistä arkaluontoista? Pitää siis sopia aika, että näistä voi kertoa?
Miten ne asiat ennen kerrottiin kun ei ollut somea? Kirjoitettiin kirje, soitettiin lankapuhelimella tai tavattiin. Eikö nykyään malteta odottaa toisen tapaamista enää? Mitä harvemmin näkee, sen enemmän ja parempia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Ei käynyt. Ne asiat keskustellaan kasvotusten naisten- tai miestenilloissa tai kahvilla eikä teinikkäästi: mulla on kuppa, perkele!
Rikotte lakia
Ei rikota, jos on yhdessä sovittu että kaiken saa katsoa ja lukea.
Onko tämä sopimus tiedossa kaikilla kavereilla ja perheenjäsenillä että osaavat varoa?
On, koska muilla pariskunnilla on sama systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävien arkaluontoisia asioita ei käydä läpi fb-ssä tai whatsupissa vaan kasvotusten!
Tämä on hyvin mielenkiintoinen oletus. Entä jos ystävät asuvat eri paikkakunnilla? Tai aikataulujen puolesta kasvotusten näkeminen on vaikeaa? Entä jos tapahtuu jotain äkillistä arkaluontoista? Pitää siis sopia aika, että näistä voi kertoa?
Miten ne asiat ennen kerrottiin kun ei ollut somea? Kirjoitettiin kirje, soitettiin lankapuhelimella tai tavattiin. Eikö nykyään malteta odottaa toisen tapaamista enää? Mitä harvemmin näkee, sen enemmän ja parempia juttuja.
Lopetan tämän jälkeen, että jotta ketju ei mene liikaa ohi alkuperäisen aiheen. Mielestäni, aikana ennen somea, kirjeessa kirjoitettujen salaisuuksien kertominen puolisolle, olisi yhtä kurjaa toimintaa. Toisekseen, me elämme nykyajassa, joten on naurettavaa vaatia, ettei nykyisiä viestintäkanavia saisi käyttää. Miksi sinä kirjoitat av-palstalle? Eihän tätä ollut olemassa ennen nettiä. Minulle ystävyyssuhteessa itseisarvo ei ole vuorovaikutuksen muoto, tapaaminen tai viesti, vaan keskustelu toisillemme merkittävistä asioista. Se voi tapahtua kasvotusten, sähköpostilla, soittamalla tai viestillä. Yhteistä näille kaikille on se, että me vastaanotamme ne luottamuksella.
Eikö sinua haittaisi, jos lähettäisit ystävällesi viestin, jossa kerrot itsellesi vaikeasta, arasta tai muuten yksityisestä asiasta, ja ystäväsi näyttää tämän viestin puolisolleen? Tämä on yksi olennaisimpia syitä, miksi me emme lue toistemme viestejä.