Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko kumppanillesi anteeksi tekstareiden/FB-viestien urkkimisen ja lukemisen?
03.08.2016 |
En halua kertoa sukupuoltani, ettei aloitusta leimata AV:n tapaan "nais/miesviha-aloitukseksi". Kävi ilmi, että kumppanini oli urkkinut viestihistoriaani enemmänkin, jopa siis ajalta, jolloin emme vielä edes tunteneet. On lukenut ainakin FB-viestit, tekstarit ja osan WhatsApp-viesteistä. Pyysi anteeksi, mutta en tiedä mitä tekisin. En ole ikinä pettänyt tai sählännyt mitään, joten viesteistä ei selvinnyt mitään sellaista, jota urkkija ehkä luuli löytävänsä, mutta tekee pahaa.
En koe, että minuun luotetaan. Olen miettinyt vakavasti suhteen lopettamista. Mitä sinä tekisit? Antaisitko anteeksi? Ja korostan vielä, että kyse on periaatteesta ja oikeudesta yksityisyyteen. "Miksi suutuit jos sulla ei kerran ole mitään salattavaa?" ei ole tässä mielestäni validi argumentti, koska kyse on siitä, että toisen yksityisviestit tulisi mielestäni jättää rauhaan.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävien arkaluontoisia asioita ei käydä läpi fb-ssä tai whatsupissa vaan kasvotusten!
Tämä on hyvin mielenkiintoinen oletus. Entä jos ystävät asuvat eri paikkakunnilla? Tai aikataulujen puolesta kasvotusten näkeminen on vaikeaa? Entä jos tapahtuu jotain äkillistä arkaluontoista? Pitää siis sopia aika, että näistä voi kertoa?
Miten ne asiat ennen kerrottiin kun ei ollut somea? Kirjoitettiin kirje, soitettiin lankapuhelimella tai tavattiin. Eikö nykyään malteta odottaa toisen tapaamista enää? Mitä harvemmin näkee, sen enemmän ja parempia juttuja.
Lopetan tämän jälkeen, että jotta ketju ei mene liikaa ohi alkuperäisen aiheen. Mielestäni, aikana ennen somea, kirjeessa kirjoitettujen salaisuuksien kertominen puolisolle, olisi yhtä kurjaa toimintaa. Toisekseen, me elämme nykyajassa, joten on naurettavaa vaatia, ettei nykyisiä viestintäkanavia saisi käyttää. Miksi sinä kirjoitat av-palstalle? Eihän tätä ollut olemassa ennen nettiä. Minulle ystävyyssuhteessa itseisarvo ei ole vuorovaikutuksen muoto, tapaaminen tai viesti, vaan keskustelu toisillemme merkittävistä asioista. Se voi tapahtua kasvotusten, sähköpostilla, soittamalla tai viestillä. Yhteistä näille kaikille on se, että me vastaanotamme ne luottamuksella.
Tämä. Sitä paitsi hyvä ystäväni asuu Lontoossa ja totta kai hän haluaa kertoa elämänsä käänteistä muulloinkin kuin kasvotusten, tapaamme vain kerran pari vuodessa, joten laitamme viestejä kännykällä ja facebookissa. Ne ovat yksityisiä mein elämän asioita, joista hän ei minun juttuja näytä miehelleen enkä minä hänen juttuja minun miehelleni. Hänen henkilökohtaiset asiat ovat hänen ja hän saa itse päättää, kelle ne kertoo. Minä en voi päättää sitä hänen puolestaan ja levittää niitä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi anteeksi. 😡 Ihan se ja sama mikä selitys olisi.
Riippuu siitä kuinka pitkä ja millainen suhde on. Reilu 4 vuotta yhdessä kun on oltu niin ei tulisi mieleenkään lempata kumppania tuollaisen takia. Toki suuttuisin ja lujaa sekä mainitsisin teon rikkovan lakia. Haluaisin selvityksen miksi näin on tehty, mutta en kyllä suhdetta siksi päättäisi kun suhteemme on muutoin hyvä ja vakaa.
Jos kyseessä olisi tuore suhde en luultavasti antaisi noin laajaa tutkimista anteeksi tai vähintäänkin ottaisin tyyppiin etäisyyttä ja seuraisin pitkään tuon jälkeen mitä muita huonoja piirteitä ihmisestä löytyy. Suhteen alussa tuo ei varmasti jäisi viimeiseksi kerraksi ja mustasukkaisia piirteitä on varmasti enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa kuuluu jakaa kaikki. Jos sulla on tärkeetä viestellä , flirttailla yms sellaista mikä ei puolison silmille sovi on parempi pysyä sinkkuna. Itsetutkiskelun paikka sinulla.
Oletko koskaan kuullut rikoslaista?
RL 38 § 3 § (10.4.2015/368)
Viestintäsalaisuuden loukkaus
Joka oikeudettomasti
1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka
2) hankkii tiedon televerkossa tai tietojärjestelmässä välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta,
on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Toisen viestien lukeminen puhelimesta on rikos. Ihan sama onko siellä flirttailuviestejä, kavereiden viestejä tai työpaikalta saapuneita yhteydenottoja. Varsinkin, jos kyseessä on työpuhelin, johon murtauduttu, ja jossa jaetaan salassapidettäviä dokumenttejä niin eiköhän takuuvarma rikossyyte ole tulossa..
En pystyisi antamaan anteeksi. Tuskin pystyisin jatkamaan suhdetta. Vaikea kuvitella isompaa loukkausta, itselle se olisi pahempi kuin pettäminen tai lyöminen. Niissäkin sentään ihmisellä on oikeus omiin ajatuksiinsa.
Luin puolisoni henkilökohtaisia viestejä, koska minua epäilytti tietyt seikat. Suhdehan sieltä paljastui. Pitkäkin jo. Ellen olisi tutkinut asiaa, minua huijattaisiin vieläkin. Katsoa vai katua? En oikein osaa tuskaltani tuntea syyllisyyttäkään :(