Tuilla elävät! Mitä tekisitte, jos kaikki tuet lakkautettaisiin?
Itse en voi mennä töihin. Olen päästäni sen verran sekaisin, eikä kukaan ole tähänkään mennessä ottanut mua mihinkään työhön muutenkaan. Ikäiseni ihminen, jolla työkokemus on nolla, ei ole mitään kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Ja jos työn saisin, niin en pärjäisi ptkään.
Prostituoiduksi musta ei olisi. Kukaan sukulainen ei mua voisi ottaa hoteisiinsa. Joutuisin siis asunnottomaksi hyvin nopeasti. Luultavasti ryhtyisin yksinäiseksi murtovarkaaksi. Lähtisin maaseudulle ja ryöstelisin mieluiten mökkejä. Säilykkeet ja sen sellaiset jutut, joita tarvitsen, lähtisivät käyttööni. Talvista tulisi ankeita. Pitäisi kai asua teltassa tai jossain hökkelissä kunnes pääsisin johonkin lämpimään vankilaan. Varmaankin jäisin kiinni lopulta. Tarvitsen lääkkeitä ja joku epätoivoinen maalaisapteekkimurto koituisi mun kohtalokseni. Onneksi mulla ei sentään ole ketään elätettävää.
Olisi se hienoa. Kaikilla olisi niin turvallista. Parempiosaisemmat asuisi pian muurien sisällä.
Miten sulle kävisi?
Kommentit (148)
Minua naurattaa nämä metsästysintoilijat. Menkääpä hirvijahtiin, menisi varmaan aika pitkään ennen kuin yksikään hirvi tulisi tähtäimeen. Entä sitten kun eläin pitäisi nylkeä ja veret laskea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky-Suomessa olemme tuudittautuneet tähän ajatukseen, että ilman tukia ei pärjää. Miksi ei pärjäisi? Suomi on niitä harvoja maita joissa näitä tukia maksetaan.
Tukien puuttuessa perheet ja yksilöt joutuvat ottamaan suuremman vastuun.Espanja ja Portugali ovat ainakin ihan toimivia ja hyviä maita, ja terveydenhoito on parempaa kuin Suomessa.
Tässä puhutaan tuista, ei ilmaisesta koulutuksesta tai terveydenhuollosta.
Yhteiskunnan tuilla eletään vain Pohjoismaissa.
Näin kirjoitti:
Hakisin sossusta rahhaa.
urpo, ei sossua olisi edes olemassa
Tietenkin radikalisoituisin ja uhkaisin kaikkia tappamisella, jos en saisi mitä haluan.
Siis miten ihmeessä teistä olisi joksikin rikollisiksi, jos ette pysty menemään edes töihin? Vai onko sittenkin kysymys hieman viitsimiskysymyksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryöstäisin perheelleni sen, mitä tarvitaan, ja jos joku, kuka tahansa, tulisi väliin yrittäen näin tappaa lapseni johonkin puutteeseen, tappaisin tämän keinolla millä hyvänsä. Ja sama kuvio alusta niin kauan kuin tarvitsisi.
Miten olisi töihin meno vaihtoehtona?
Sulla siis olisi niitä tarjolla? Tietäisin muutaman kipeästi tarvitsevan.
Hoitoala ja muutto pk-seudulle, esim.
Mikä järjen väläys :D Pääkaupunkiseudulle todella kannattaisi tulla tappelemaan jätteistä entisten työttömien ja työpaikatta jääneiden sossun ja kelan yms. virkailijoiden kanssa! Kuka muuten maksaa hoitoalan työntekijöiden palkan, jos kaupunki pistäisi rahahanat kiinni? Asiakkaat kuolisivat kuin kärpäset, ketä sinä hoitaisit?
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti luulen, että mikäli kaikki tuet lakkautettaisiin, ihmiset alkaisivat muodostaa entisaikojen tapaan isompia ruokakuntia (esim. perheiden, ystävien ja pienten kylien kesken), jossa työt ja ruoka jaetaan kaikkien kesken. Näin myös tietotaito jakaantuisi, ja ryhmä loisi turvaa esim. varkailta ja muilta laitapolun kulkijoilta.
Tämä vastaus lähinnä niille, jotka kritisoivat "menisin metsään/maalle/mökille/mummolaan" -tyyppejä. Ei ennenkään asuttu ja koitettu pärjätä yksin tai ydinperheessä. Minusta nämä vastaukset olivat fiksumpia kuin "rupeaisin varkaaksi/murhaajaksi/prostituoiduksi" -ihmiset.
Mietin, että voisiko tuota jotenkin toteuttaa jo nyt? On toki olemasa joitain kommuuneja, mutta nykyiset ovat käsittääkseni aika tiukkapipoisesti aatteellisia.
Jos työllisyystilanne ei tule merkittävästi paranemaan, niin kumpi kannattaisi, pienet yhteisöt maaseudulla, yhteisössä maatiloja, oma koulu ja vaikka yhteisesti palkattu lääkäri samaan tapaan kuin viime vuosisadan alussa. Muutaman sadan asukkaan yhteisössä varmasti kaikille olisi työtä ja toki nykyaikaisilla koneilla sitä ruokaa saisi tarpeeksi tuotettua ilman kuokkaa ja lapiota.
Tai asutuksen keskittäminen kaupunkeihin, joissa satoja tuhansia ihmisiä kilpailee vähistä työpaikoista, syö kaukaa tuotua käsiteltyä ruokaa ja ikävystyy toimettomuuteen.
Hakisin sossusta rahhaa.