Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En arvosta enää miestäni, koska olen pettynyt häneen
31.07.2016 |
Ja haluaisin muuttaa pois, mutta jos muutan, mies ja lapset eivät voi jäädä asumaan tähän, koska mies on työtön. Tai ehkä saisivat asumistukea, en tiedä. Olen pettynyt myös itseeni äitinä, sekä lapsiin, siksi en halua hoitaa heitä. On varmasti parempi, että mies hoitaa. Kun olin pieni minun äitini oli pettynyt minuun, ja kaikki paha oloni on seurausta siitä. En kestä enää nähdäkään miestäni, ainoa ajatus on hyökätä hänen kimppuunsa koska olen häneenkin niin pettynyt. Mies ei ole nyt kotona. Ja hyvä niin, koska jos olisi kävisin varmaan hänen kimppuunsa huutaen.
Kommentit (95)
Joo en usko että meillä on käytännössä varaa asua erillään. Tulomme on pienet enkä mä saa mitään tukia kuitenkaan koska on pääomatuloja jonkinverran ja näin. Lainakin pitää maksaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihan epäreilua, että joku saa pilata toisen elämää tekemällä tälle pahan olon! Lapsuudenkodista kun ei pääse karkaamaan eikä sitä aikuista pakoon minnekään. Ja kun ei ole muita asikuisia paikalla, aikuinen voi vaan jatkaa törkeää käytöstään lasta kohtaan. Siksi vastustan yksinhuoltajuutta, sillä siellä ei ole lapsella sitäkään vähää oikeusturvaa, jos vanhempi on sekopää.
Minä vastustan, että lapset joutuu elämään sekopään kanssa! Nopea ero. Lasten mielenterveys ehkä säilyy. Äkkiä ulos sieltä
Avioero. Asunto myyntiin. Omaisuuden ositus. Molemmat vuokralle. Adumistuki, elarit ym.
Kaikille paskan miehen kanssa eläville sama neuvo. Pärjäät yksin paremmin. Sama neuvo miehelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihan epäreilua, että joku saa pilata toisen elämää tekemällä tälle pahan olon! Lapsuudenkodista kun ei pääse karkaamaan eikä sitä aikuista pakoon minnekään. Ja kun ei ole muita asikuisia paikalla, aikuinen voi vaan jatkaa törkeää käytöstään lasta kohtaan. Siksi vastustan yksinhuoltajuutta, sillä siellä ei ole lapsella sitäkään vähää oikeusturvaa, jos vanhempi on sekopää.
Minä vastustan, että lapset joutuu elämään sekopään kanssa! Nopea ero. Lasten mielenterveys ehkä säilyy. Äkkiä ulos sieltä
Mun mieskin on elänyt lapsuutensa sekopään kanssa ja hänestä tuli ihan tasapainoinen ja onnellinen ja hyvä ihminen. Ja kaikista hänen sisaruksistaankin. Ehkä ne vanhempien omat pettymykset jotka purkaantuu perhe-elämään ovat lapsille haitallisempia kuin vanhemman skitsofrenia? Mutta mä aion selättää omat pettymykseni. Sen oon lapsilleni velkaa.
Etkä sä saanut tarpeeksi vastakaikua valituksellesi edellisessä ketjussa?? Hanki elämä, älä valita täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vahingollinen perheellesi.
Lastensuojelun pitäisi puuttua tilanteeseen
Vierailija kirjoitti:
Olet vahingollinen perheellesi.
Lastensuojelun pitäisi puuttua tilanteeseen
Moni on vahingollinen, mutta ei tiedosta asiaa. Mä tiedostan. Ei se tee minusta enemmän vahingollista. Ja ei kukaan niihinkään tiedostamattaan vahingollisiin perheisiin ole lastensuojelua viemässä. Resurssit ei Suomessa riitä. Täällä on niin paljon pahoinvoivia perheitä. Ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkä sä saanut tarpeeksi vastakaikua valituksellesi edellisessä ketjussa?? Hanki elämä, älä valita täällä.
Mulla on niin paljon pahoinvointia, etten kykene tekemään mitään paitsi yksin.
Eikä se perhetyö tai lastensuojelu voi mun pahaa oloani parantaa. Mitä he sitten voisivat tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä istun keittiön pöydän ääressä kunnes mä kuolen tähän. En ole muuta elämässäni ansainnut. Se on fiilis koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Koska mulla on paha olo, voin huonosti ja kun voin huonosti tulen vihaiseksi jos mun pitää vain käyttää päivät perheen orjana olemiseen, enkä saa parantua.
Perheen orjana olemiseen. Tästä on kyse. Joudut tänään hoitamaan kahta kouluikäistä lasta. Ja siitä tämä raivo. Miten on päivä sujunut. Sinä raivoat palstalla. Ja lapset?
Ps. Mt ongelmiin on hyvä apu, kun tekee jotain. Siivoaa, ulkoilee, on ihmisille mukava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keitän välillä kahvit. Jatkona tohon pöydässä istumiseen. Kivempaa tääkin kuin kotityöt. Vaikka terveempäähän se olisi tuntea iloa niistä kotitöistä. En tajua mikä mua vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikä se perhetyö tai lastensuojelu voi mun pahaa oloani parantaa. Mitä he sitten voisivat tehdä?
Suojella lapsia sinulta.
Aina ei ole kyse sinu auttamisesta.
Lapset on tärkeimmät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mulla on paha olo, voin huonosti ja kun voin huonosti tulen vihaiseksi jos mun pitää vain käyttää päivät perheen orjana olemiseen, enkä saa parantua.
Perheen orjana olemiseen. Tästä on kyse. Joudut tänään hoitamaan kahta kouluikäistä lasta. Ja siitä tämä raivo. Miten on päivä sujunut. Sinä raivoat palstalla. Ja lapset?
Ps. Mt ongelmiin on hyvä apu, kun tekee jotain. Siivoaa, ulkoilee, on ihmisille mukava
Niin, perheen orjana. Kun ei saa siitä itse mitään. Siis sehän ei ole terve tilanne. Siitä pitäisi tuntea saavansa edes jotain, jotta sitä jaksaisi, mutta mä en saa. Mitään muuta kuin pettymyksen tunnetta, miten huono äiti mä olen, oikeasti. Siitä se kaikki lähti, että tunsin olevani liian huono äiti.
Ja ei se siivoaminen auta yhtään, luuletko etten ole kokeillut? Kerrankin kun olin lajitellut kaikki pikkuesineet ylös niin mies antoi ne takaisin lapsille. Petyin. En saa meille koskaan siistiä. Ulkoilukaan ei ole koskaan tuonut mulle hyvää oloa. Kirjan lukeminen rauhassa on, mutta en voi kun olen äiti. Olen myös ollut ihmisille mukava mutta en saanut silti enempää ymmärrystä. Minun olisi pitänyt vain ymmärtää muita. Toki, mutta en jaksa, kun minua ei tartte ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä se perhetyö tai lastensuojelu voi mun pahaa oloani parantaa. Mitä he sitten voisivat tehdä?
Suojella lapsia sinulta.
Aina ei ole kyse sinu auttamisesta.
Lapset on tärkeimmät!
Niin voisitko antaa konkretiaa, millaista tämä suojeleminen olisi? ;)
Toivon että terapeuttisi loma loppuu pian. Ei tuollaista kitinää jaksa lukea, aivoihin sattuu.
Ja siis se tunne, että olen huono äiti enkä riitä sellaisena kuin olen, on myöskin äitini vika. Se on ajatusvääristymä, jonka kehittymisestä vastaa äitini ja jota äitini on vahvistanut. Hän vei minulta itseluottamuksen. Ja esti elämästä elämääni niin kuin mä haluan. En ehkä olisi koskaan hankkinut lapsia, jos elämässäni olisi ollut jotain, mitä mä haluan. Mutta ei ollut.
Tai toisin päin, jos elämässäni olisi ollut asioita, joita mä halusin, niin olisin ehkä päässyt jo yli traumoistani ja kuitenkin halunnut olla äiti ja hankkia lapsia. Enkä olisi enää kärsinyt siitä, mitä äitini sanoi minulle kun kasvatti minua.
Minäkin tunsin aina olevani äidilleni pettymys. Ajatusmallini oli se,että eihän minusta kukaan voi tykätä,jos oma äitikään ei tykännyt. Vähitellen opin antamaan äidilleni anteeksi. Hän oli varmasti pettynyt omassa avioliittoonsa isäni kanssa. ym. asioita. Olen itse nyt jo melkein 60. Päätin tehdä kaiken toisin omien lastenii kanssa. Rakastan heitä ihan älyttömästi. ns. tiedostin asian.
Alue: Aihe vapaa
siis kahdesta lapsesta, korjaus edelliseen