Onko amk-loppututkinto sama kuin alempi korkeakoulututkinto eli kandin paperit?

Mutta moniin valtion ja kansainvälisten järjestöjen virkoihin vaaditaan tiedekorkeakoulututkinto.

Kyllä ihan perussivistykseen kuuluisi tietää, että yliopisto on korkeakoulu ja ammattikorkeakoulu antaa ylempää AMMATILLISTA koulutusta... Itse en kuitenkaan todellakaan nykyisiä yliopistoja pidä elitistisinä laitoksina, joissa opiskelee vain yhteiskunnan kerma. Miksi kaikkien pitäisi mennä yliopistoon, vaikka amk kiinnostaisi enemmän?? Ei se ihmistä tyhmäksi tee. Itse pääsin yliopistoon ekalla yrittämällä luettuani pääsykokeisiin 5 kuukautta; uskon että se on mahdollista lähes kaikille. Ei pänttäys ole vain ällistä kiinni, suurin vaikuttaja lienee kuitenkin oma motivaatio.

nimikkeellä bachelor of arts vai b.of arts management, ja opinahjosi University of Helsinki vaiko Helsinki University (of applied sciences).



Raadollista, mutta näin uskon (pienellä kauhulla) sen olevan! Nimikkeet ovat niin lähellä toisiaan, eikä esim Hgin yliopiston maine maailmalla mikään huima ole. Ja maailmalta löytyy myös useita Cambridge ja Oxford -nimillä ratsastavia korkeakouluja (esim olen törmännyt Cambridge College of Artsiin jenkeissä) eli aika tarkkana saa olla että mistä oppiahjon maine on oikeasti peräisin!



t. se äsken kirjoittanut FM

Olen yliopistolla töissä ja kohtaan työssäni jatkuvasti jo AMK-tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka ovat suorittamassa nyt maisterintutkintoa. Kukaan heistä ei ole kyllä vielä häikäisseet taidoillaan ymmärtää erilaisia alaamme liittyviä ilmiöitä kriittisesti. Eli kokemukseni mukaan AMK ihmiset osaavat tehdä suorittavan tason tehtäviä, eli tehdä mitä käsketään. Maistereiden taitoina pidetään enemmänkin kykyä ajatella itse kriittisesti ja kehittää asioita. Tässä on siis selkeä ero taitojen tasossa. Voidaan myös tietenkin jotain päätellä siitä, että valtavat määrät AMK -tutkinnon suorittaneita päätyy jatkuvasti opiskelemaan myös maisterintutkintoa, jonka siis pitäisi tuolla kielenkääntämis-logiikalla (university on university ja master on mastet) olla samoja. Eli miksi niin moni opiskelijakin vaivautuu suorittamaan ' saman' tutkinnon kaksi kertaa? Vastaus: tasossa, arvostuksessa ja koulutuksen antamissa työmahdollisuuksissa on eroja.

erittäin kiinnostava ja innostava alue, energinen ja käytännönläheinen koulutusohjelma. Pyrimme kouluttamaan opiskelijamme eri tehtäviin kuin yliopistosta valmistuvat, sisältöhän on kovin eri.

AP:lle suosittaisin, että ottaisit yhteyttä molempiin ja juttelisit koulutuksen sisällöstä ja omista intresseistäsi, niin selviäisi itsellesi että mitä oikeasti haet.

AMK:t on olleet olemassa vasta noin 10 vuotta, kyllä se ymmärrys ja arvostus kasvaa kun ihmiset huomaavat mistä on kyse ja työelämään tulee enemmän amk-tutkinnon suorittaneita.

vain maisteriosuus täytyy käydä. näin on.

" Ammattikorkeakoulusta valmistunut ei voi sanoa suorittaneensa korkeakoulututkinnon, sillä se on harhaanjohtavaa."



Ja pitääkin sanoa, koska lain mukaankin AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto.

Kun ennenhän jako oli selvä (insinööri/DI yms.) Onko siis jokin muukin muuttunut kuin nimi? Opintoviikkomäärät, opettajien koulutustaso tms.?

Opintopisteiltään (ent.-viikoiltaan) amk-tutkinnon laajuus on sama kuin yliopiston vastaavissa tutkinnoissa.

Suomesta löytyy yhä myös opistoja ja ammattikouluja.

Olen työssäni tekemissä eri koulutusalojen kanssa ja aina välillä kyselen, että missä koulumaailmassa mennään. Viimeksi oli puhetta tästä ylemmästä AMK-tutkinnosta ja tähän keskusteluun sain kimmokkeen nimenomaan täältä AV-palstalta.



Sosiaali- ja terveysalan opettaja kertoi ylemmän tutkinnon (sairaanhoitaja ylempi AMK, jne.) olevan haluttu, mutta sen vastaavuus esim. terveystieteiden maisteritutkintoon ei toteudu. Pikemminkin ylempi tutkinto vastaa yliopiston terveystieteiden kandin tutkintoa. Jos AMK:n ylemmän tutkinnon suorittanut haluaa saada maisteritasoisia töitä, on melkein väkisin haettava yliopistoon suorittamaan se maisteritutkinto. Myös jatko-opiskelut lisensiaatiksi tai tohtoriksi edellyttävät maisteritason pohjaa.



Omasta kokemuksestani työelämässä tiedän, että sosiaali- ja terveysalan esimiestehtäviin palkataan lähes poikkeuksetta vain vähintäänkin maisteritason tutkinnon suorittaneita.



Kaupallisen puolen yliopettaja ei ollut yhtä skeptinen, vaan hänen mielestään ekonomi/kauppatieteiden maisteri ja tradenomi ylempi AMK -tutkintojen erot ja yhteneväisyydet jäävät työnantajien punnittaviksi. Tradenomeja on paljon työttöminä ja koulutusta vastaamattomissa hommissa, joten heille tämä ylempi tutkinto on jonkinlainen pelastus.



Jää nähtäväksi, miten tämä AMK:jen ylempi tutkinto otetaan työelämässä vastaan.

Lähes kaikki yliopistossa opiskelevat pitävät itseään ja toisiaan ylimaallisen älykkäinä verrattuna muihin, varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Lisäksi koulutuksen taso on aivan omaa luokkaansa.



Tässä taannoin oikoluin ystäväni gradua hänen pyynnöstään, koska palautuspäivä oli lähellä. En ollut uskoa lukemaani, sillä teksti oli todella huonoa, täynnä kirjoitusvirheitä ja asiat esitetty miten sattuu. Lukijana ei pystynyt tietämään, mistä asiasta milloinkin puhuttiin. Viittauksia puuttui, omaa ajattelua ei ollut ollenkaan, ja pääosa tekstistä oli kursittu kasaan parista kirjasta ja muutamasta Internet-lähteestä suorina lainauksina.



Ystävälleni oli ohjaaja sanonut, että " kyllä tällä varmaan läpi pääsee" . Ystävällä ei ollut itselläänkään suuria tavoitteita gradun suhteen, mutta mulla meni kyllä usko Suomen yliopistoihin ja korkeakouluihin. Oma amk-opinnäytetyöni oli noin sata kertaa parempi, kuin tämä gradu. Sanoin ystävälleni suoraan, mitä mieltä olin hänen työstään ja ihmettelin miten sillä voi päästä läpi - rima on kyllä aika matalalla. Hänelle tärkein tavoite oli saada vain gradu tehtyä, eikä hän loukkaantunut kommenteistani. Hän korjasi työtään hiukan ehdotusteni pohjalta ja se meni läpi.



Tämän perusteella en pitäisi kaikkia yliopistotutkintoja tai maistereita aina poikkeuksetta parempina kuin ammattikorkeakoulututkintoja tai amk:sta hyvin arvosanoin valmistuneita opiskelijoita. Myös yliopistossa on monen tasoisia opiskelijoita ja opinnäytetöitä.

Mieheni on todella pätevä ja erinomainen opettaja. Mutta oppilasaines on todella vaihtelevaa ja kirjavaa. Sen ovat todenneet kaikki hänen kolleegansakin. Tietysti ala vaikuttaa tähän! Siis on tosi hyviä, mutta myös tosi surkeaa porukkaa. Koulutukseen on ehkä liian helppo päästä. Sinne tullaan oleskelemaan paremman opiskelupaikan puutteessa.



Ammattikorkeakouluista on myös vähennetty opetusta todella rankalla kädellä. Siitähän on ollut todella paljon puhetta julkisuudessa viime aikoina. Työnantajat sanovat, että ennen samasta koulusta valmistuneet voi päästää heti töihin, nyt pitää ensin kouluttaa kuukausia ennen kuin osaavat homman.



En minä sitä sanonut, että työelämälähtöisyys olisi huonompi asia kuin yliopistosivistys. Sanoin vaan, että tämä on se, mikä erottaa nämä kaksi toisistaan.

Melkoista yleistystä. Eli sinun mielestäsi KAIKKI ammattikorkeakouluissa tehdyt opinnäytteet ovat sata kertaa parempia kuin yliopistoissa tehdyt gradut? Ja tämä päätelmä vain sen perusteella, että teit itse hyvän lopputyön ja ystäväsi pääsi läpi rimaa hipoen.



Olen itse lukenut sekä AMK:jen että yliopistojen graduja. Molempia tekeleitä löytyy sekä hyviä että huonoja. Tutkimustyössäni olen käyttänyt lähteenä pääasissa tieteellisestä materiaalia (graduja, lisureita ja väitöskirjoja), sillä AMK:jen lopputyöt eivät ole olleet kovin tieteellisiä julkaisuja. Mutta käytännön työelämässä niistä varmasti on hyötyä, ainakin niistä parhaista.

Meillä oli ensin esim. luonnontieteiden kandi (LuK), mutta kun oli 160ov koossa ja gradu hyväksytty, niin tuli filosofian kandi (FK, vrt. ekonomi), sen jälkeen anomalla sai filosofian maisterin (FM, vrt. kauppatieteiden maisteri) arvon.

Esimerkiksi insinöörinkoulutukseen pääsee, vaikka olisi suorittanut lyhyen matikan ja vaikka vaan ne yhdet pakolliset kurssit fysiikkaa ja kemiaa. Kaikki on tietenkin kiinni omasta motivaatiosta, eli en yhtään epäile, etteikö näiltä lähtökohdilta olisi täysin mahdollista oppia tarvittavat asiat. Valitettavan usein valmiudet näiden asioiden oppimiseen ovat kuitenkin vähäiset, ja joka ikinen kurssi menee läpi uusinnassa ykkösellä. Jälleen: näin on varmasti vähemmistön kohdalla, mutta tuntuu, että kovin tiukan seulan läpi porukka ei sisään ole tullut, jos itse opintojen suorittaminen tuntuu mahdottomalta.

Vertasin vain omaani ystäväni työhön. Tiedän, että osa amk-opinnäytetöistä on tosi huonoja, ja minut yllätti se, että MYÖS yliopistosta voi valmistu melko heikolla tekeleellä. Olin kuvitellut, että gradu on jotain elämää suurempaa, koska sitä niin kovasti hehkutetaan. Ilmeisesti ei näin ei kuitenkaan ole.

Yleisesti ottaen kuitenkin gradut ja amk-opinnäytetyöt eroavat merkittävästi juuri siten, kuin aiemmin tuli esiin: gradut, kuten koko yliopisto-opiskelu, ovat tieteellisempiä ja teoreettisempia, ammatikorkeakoulujen opinnäytetyöt, kuten ammattikorkeakouluopiskelu, käytännönläheisempiä.



Ja siis kyllä yliopistoissakin on väkeä jos jonkinlaista, joskin pääsykokeet karsivat aika hyvin porukkaa. Olen minäkin lukenut seminaaritöitä, joissa ei ole ollut päätä eikä häntää, mutta toisaalta myös niin korkeatasoisia graduja, että niihin voi huoletta viitata omissa töissään.

Suomessa on tietysti vielä paljon kandeja, joilla on siis ylempi tutkinto, mutta eivät aikanaan hakeneet maisteri-titteliä. Muistan, että yhteen aikaan pidettiin tärkeilijänä sitä kandia, joka haki maisteri-titteliä.



Niin se maailma muuttuu!

Pointtini on se, että KAIKKI amk-työt ja -tutkinnot eivät ole p***aa eivätkä KAIKKI gradut uraauurtavia tutkimuksia, vaan taso vaihtelee puolin ja toisin. Tutkintojen ja tutkimusten lähtökohdat on luotu eri tarpeisiin.

Mieheni tekee juuri niin. Yksi helppo tentti enää jäljellä ja hän on DI.