Onko amk-loppututkinto sama kuin alempi korkeakoulututkinto eli kandin paperit?
Entä onko ylempi amk-tutkinto sama kuin ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin paperit?
Vai miten nämä erot määritellään?
Kommentit (64)
Vierailija:
Onhan se nyt kai selvää, että englantilaisesta filologiasta valmistunut on pikkasen eri asioita opiskellut kuin matikasta valmistunut? Ei niillä pelkillä tutkintojen nimillä pelata, vaan sisällöllä, jota koulutukseen on kuulunut!
2 §
Ammattikorkeakoulututkinto
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten.
Ammattikorkeakoulututkinnon nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista ammattikorkeakoulututkinnoista.
Ei niitä voi verrata. Ja viestintä on varsinkin kärsinyt inflaation amk-tutkintona, sen sijaan esim. Helsingin yliopistoon sitä on tosi vaikea päästä lukemaan, ja tutkinto on erittäin arvostettu. Erityisesti työnantajien keskuudessa.
Ihan oikeesti, lopettakaa noihin nimikkeisiin tuijottaminen. " University of applied sciences" on eri asia kuin " university" , vaikka niissä toi sama sana onkin.
kuin vastaava ala yliopistossa. Jos pelkkää glooriaa ja kunnioitusta olisin tahtonut, niin yliopistoon olisin hakenut.
Ja ei tod. Ei ole sama asia opiskeleeko jotain amk:ssa tai yliopistossa, oli se nimike sitten mikä hyvänsä.
Eikö sitä kuitenkin kannattaisi opiskella omien mieltymyksiensä mukaan, ei sen mitä muut ajattelevat..?
Vierailija:
ap, joka oli jo kallistunut amk:n puoleen kun kurssit vaikuttavat kiinnostavammilta kuin YO-viestinnän kurssit. mutta en halua katua jälkeenpäin...
AMK:eilla on taito tehdä itsensä " kiinnostavaksi" ja luvata vaikka ummet ja lammet koulutuksesta ja sen sisällöstä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun on aika astua työelämään. Jos samalla viivalla on 5 vuotta amk:ssa viestintää opiskellut ja saman ajan yliopistossa opiskellut, niin lyön vaikka vetoa, että kyllä pitää amk:n opiskelijalla olla muita meriittejä puolet enemmän, että peittoaa yliopistosta tulevan.
Kokonaan oma asiansa ovat ne työpaikat esim. julkisella sektorilla, joihin vaaditaan ylempikorkeakoulututkinto. Oma työnantajani hakee parhaillaan markkinoinnin kouluttajia ja koska laki edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, voisi kaikilla niillä kymmenillä amk:n tutkinnoilla hakevien hakemuksilla vaikka pyyhkiä peppua! Valitettavasti yhtä ainutta akateemista hakemusta ei ole tullut, joten pahasti näyttää siltä, että paikat jää (taas) täyttämättä.
et voi siis tietää että pääsisit tällaista suorittamaan 7 vuoden päästä kun se olisi sinulle mahdollista. amk jatkotutkintoon tarvitset 3-4 vuoden amk perustutkinnon ja tähän päälle 3 vuotta työkokemusta ennen kuin voit edes hakea tähän amk jatkotutkinnono suoritukseen. Jos pääset yliopistoon, valmistut maisteriksi 4-5 vuodessa suoraan, ja siitähän voi aina jatkaa lisensiaatiksi jne... Ja jos kysyt onko amk jatkotutkinot sama kuin maisterintutkinkinto niin ei se ole, laajuus ym. voi olla mutta maisteri on maisteri ja amk, ylempi tutkinto on omansa...
maisteri kuin maisteri
bachelor kuin bachelor
university kuin university
ihan sama mulle, ja luulenpa että aika monelle työnanantajalle myös ihan sama onko bachelor tai master' s tutkinto suoritettu korkeakoulussa vai AMMATTIkorkeakoulussa - koska tutkinto on samanlaajuinen opintopisteissä ja ajallisessa pituudessaan, vaikkakin sisällöltään vähän eri, mutta niinhän se on eri jo eri yliopistoja vertaillessa 8ei esim FM englantilainen filologia opiskele samoja kursseja täysin hgin YO kuin tampereen yo). Eli kannattaa mennä sinne, jonka kurssit ja opetustarjonta vastaa omiin tarpeisiin parhaiten. Varmasti löytää paikkansa tässä maailmassa, ja harvassa on enää nykyisin ne ihmiset jotka tuijottaa tittelistä, että onko missä " oppilaitoksessa" suoritettu, se kuuluu edelliselle vuosituhannelle.
vitsi mitä nipoja.
Opiskelu ainakin Helsingin yliopistossa on pitkälti itsenäiseen opiskeluun ja kirjatentteihin perustuvaa.
Tutkintona arvostetumpi, mutta jos ei nappaa, niin ei kannata väkisin opiskella. Eri asioista on kuitenkin kyse, joten noita nimikkeitä yms on todellakin turha tuijottaa.
Kannattaa käydä vaikka avoimen viestinnän johdantokurssilla katsomassa, minkälaista on, jos tuntuu vaikealta tehdä päätöksiä.
Kuten joku juuri kirjoitti, amk:ssa " maisterintutkinnon" saavuttaminen on pidemmän tien takana, jos siitä edes sitten koskaan tulee mahdollista. Ja jos tulisikin, yliopistollinen maisterintutkinto on tieteellinen tutkinto, amk:n taas jotain ihan muuta (mitä, sitä en todellakaan tiedä).
Ja on sillä väliä, mistä on valmistunut. Esim. valtion virkamiehiltä edellytetään ylempiä korkeakoulututkintoja. Lastentarhanopettajalla, yliopistosta valmistuneella, on enemmän vientiä kuin sosionomilla. Tradenomi on hiukan eri kuin kauppatieteiden maisteri.
Naurettavaa, että alemmuuden tunneta poteneet yliopiston ulkopuoliset opinahjot korottivat profiiliaan tutkinnon uudelleennimeämisellä. Pitäisikö yliopistojen nyt muuttaa omia tutkintonimikkeitään, jotta tämä jankutus loppuisi...
Ehdotan yliopistoja kutsuttavan jatkossa Älymystökorkeakouluiksi
ja maisterin tutkinto voidaan nimetä älymystömaisterin / älymystöinsinöörin jne. tutkinnoksi.
Ulkomailla ei tunneta tällaista kaksoisjärjestelmää amk-tiedekorkeakoulu. Siellä työskennellessä amk rinnastetaan toiden asteen koulutukseksi/ammattikouluksi. Joudut todeennäköisesti täydentämään tutkintoasi tiedekorkeakoulussa alasta riippuen useita vuosia, jotta voit saada samaa palkkaa, nauttia samoja etuisuuksia ja edetä urallasi. USA:ssa tilanne on vielä hullumpi kuin Euroopassa. Ainoastaan Saksassa on vähän tällainen Suomen tyyppinen malli.
Siis jos aikomuksesi on pysyä Suomessa, varmaan amk:stakin on apua, mutta passaan aikaisempia taso on todella kirjava, kun amk verkko on niin laaja ja opetusta saa järjestää melkein kuka tahansa. Ota tarkkaan selville amk:n opiskelijoiden työllistyminen ja koulutuksen sisältö. Pelkällä todistuksella ei aina ole virkaa. Täällä esimerkiksi tradenomiporukasta viime keväänä valmistuneista vain kahdella on töitä......
niin ihmeellisiä ja ihania, kun pitää tuollaista pohtia ja huolehtia?!
Jos laki kerran määrittää amk-tutkinnon korkeakoulututkinnoksi, niin miksei niitä sitten englanniksikin käännettäisi korkeakoulututkintojen nimillä? Ja samoin koko koulun nimeä oikein.
Vierailija:
Naurettavaa, että alemmuuden tunneta poteneet yliopiston ulkopuoliset opinahjot korottivat profiiliaan tutkinnon uudelleennimeämisellä. Pitäisikö yliopistojen nyt muuttaa omia tutkintonimikkeitään, jotta tämä jankutus loppuisi...
Ehdotan yliopistoja kutsuttavan jatkossa Älymystökorkeakouluiksi
ja maisterin tutkinto voidaan nimetä älymystömaisterin / älymystöinsinöörin jne. tutkinnoksi.
Amk on työelämälähtöinen. Eli on pyritty lähtemään työelämän vaatimuksista ja tarpeista. Yliopiston tavoitteena on tehdä tasokasta tutkimusta työelämän vaatimuksista tai tarpeista huolimatta, niistä irrallaan.
Jos haluaa saada mahdollisimman korkeatasoista koulutusta, kannattaa mennä korkeakouluun tai yliopistoon. AMK:n menee ne, jotka ei pääse edellä mainittuihin. Mun mies on lehtorina AMK:ssa ja hänen puheistaan tietoni olen poiminut.
Vierailija:
" Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten."
Tuo ammattikorkeahössötys on meidän yliopistolaisten mielestä naurettavaa.
Vähän sama kuin että me alettaisiin nyt väkisin keksimään itsellemme elitistisempi " älymystöinsinööri" titteli.
Onko ihan oikeasti noin vaikea ymmärtää, että vaikka jostain syystä sekä yliopistoja että ammattikorkeita kutsutaan samalla nimikkeellä, niiden sisällössä on eroa. Eivät diplomi-insinööri ja insinööri (AMK) tee samoja hommia, tai sairaanhoitaja ja hoitotieteilijä.
tehdään tutkimusta työelämästä (ts. oikeasta elämästä) irrallaan...
Vierailija:
Amk on työelämälähtöinen. Eli on pyritty lähtemään työelämän vaatimuksista ja tarpeista. Yliopiston tavoitteena on tehdä tasokasta tutkimusta työelämän vaatimuksista tai tarpeista huolimatta, niistä irrallaan.Jos haluaa saada mahdollisimman korkeatasoista koulutusta, kannattaa mennä korkeakouluun tai yliopistoon. AMK:n menee ne, jotka ei pääse edellä mainittuihin. Mun mies on lehtorina AMK:ssa ja hänen puheistaan tietoni olen poiminut.
Vierailija:
" Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten."
Vierailija:
AMK:n menee ne, jotka ei pääse edellä mainittuihin. Mun mies on lehtorina AMK:ssa ja hänen puheistaan tietoni olen poiminut.
Olisi kiva kuulla varsinkin viestintää jommassa kummassa lukeneiden mielipiteitä koujlutuksesta ja työllistymisestä lisääkin!
ap
että jos CV:ssa lukee University (of applied sciences, mutta silti university) ja tutkintonimike on Bachelor of jotakin (esim kulttuurituottaja-amk on kuulemma bachelor of arts management) ja sellaisilla papereilla hakee töitä vaikkapa UK:ssa, jossa suurin osa opiskelee yliopistossakin vain bachelorin paperit (filosofian kandi on bachelor of arts), niin miten muka voi olla huonommassa asemassa?? Epäilen suuresti!! Että luulen että ovat suomalainen amk-tutkinnon omaava ja FK tai jopa FM aika samalla linjalla työnhaussa.
t. FM ja Briteissä paljon töitä Suomesta käsin tehnyt
Onhan se nyt kai selvää, että englantilaisesta filologiasta valmistunut on pikkasen eri asioita opiskellut kuin matikasta valmistunut? Ei niillä pelkillä tutkintojen nimillä pelata, vaan sisällöllä, jota koulutukseen on kuulunut!