Lue keskustelun säännöt.
Se on kantarelli, ei "kanttarelli", saatana
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin samaa mieltä kuin 20. Vakiintuneita muotoja ei ole järkevä lähteä muuttamaan.
Kielitoimisto ei todellakaan aina tee perusteltuja kielenmukaisia päätöksiä.
Arvatkaapa, mikä on usein käytetyn englanninkielisen termin know-how suositeltu käännös? Ei tietenkään jo vakiintunut tietotaito vaan taitotieto. Ja näitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
Ainakin F1-tv-selostaja puhuu radan kanttarelleista. Eikös ne osaa suomea.
Ihan sama en tunne sieniä enkä syö niitä. En myöskään tykkää sienistä, joten ihan sama vaikka söisitte kanttirellejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
No yritähän itse sanoa se kahdella koolla. Jos nyt edes onnistut moisessa hirvityksessä, niin tulet huomaamaan, ettei sitä niin kukaan normielämässä lausu.
Minä tykkään kanttarellikastikkeesta.
T:Antti, ei Anti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran erehdyin Suoli24:lle lukemaan keskusteluja ja huomasin että esikoululaisethan siellä harjoittelevat äidinkieltään. Silmiä särki ja pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
Kaikkihan sanoo Hernekkeitto.
"Suomen kielessä on paljon sellaisia sananmuotoja, jotka kirjoituksessa päättyvät vokaaliin mutta jotka puheessa ääntyvät konsonanttiloppuisina, jos seuraava sana alkaa konsonantilla. Tätä ilmiötä sanotaan loppukahdennukseksi: seuraavan sanan alkukonsonantti kahdentuu edellisen, vokaaliloppuisen sanan loppuun. Esim. anna minulle [annam minulle], tule tänne [tulet tänne], en saa sitä [en saas sitä], järkevästi tehty [järkevästit tehty], ei voi olla totta [ei voi ollat totta].
Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanojen rajalla voi ääntyä
Jos sanaa seuraa tauko, kahdennusta ei tapahdu.
Loppukahdennus tapahtuu paitsi sanojen rajalla myös yhdyssanoissa osien rajalla sekä sanan lopussa liitepartikkelin* edellä, esim. kirjekuori [ kirjekkuori], liikennemerkki [liikennemmerkki], hernekeitto [hernekkeitto], täytekakku [täytekkakku], liikenneopetus [liikenne''opetus], saastealue [saaste''alue], annapas [annappas], kirjekin [kirjekkin].
Suomen kielen kielen kolmestatoista konsonantista loppukahdennukseen osallistuvat kaikki muut paitsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun täällä on kaikki sanasepot koolla, niin kertokaa joku mistä tulee tuo sana kanttuvei. Mietin, että onko sillä joku englanninkielinen vastine.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on kaikki sanasepot koolla, niin kertokaa joku mistä tulee tuo sana kanttuvei. Mietin, että onko sillä joku englanninkielinen vastine.
Kinttu toi ja kanttuvei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
No yritähän itse sanoa se kahdella koolla. Jos nyt edes onnistut moisessa hirvityksessä, niin tulet huomaamaan, ettei sitä niin kukaan normielämässä lausu.
Helppoa ja ainoa oikea tapa.
Miten lausut:
Maksa pois (sanoi kassa) TAI Maksa pois (sanoi kirurgi). Toisessa p kahdentuu, toisessa ei.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on kaikki sanasepot koolla, niin kertokaa joku mistä tulee tuo sana kanttuvei. Mietin, että onko sillä joku englanninkielinen vastine.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-ilmaisu-kanttuvei
"Sana tarkoittaa lopen väsynyttä, olen kanttuvei, ilmaisee kaatumista, menin ihan kanttuvei, humalatilaa, olen ihan kanttuvei, yrityksen konkurssia, se meni kanttuvei.
Suomen murteiden sanakirja kertoo että sana esiintyy esimerkiksi Hämeen, Karjalan, Satakunnan ja Pohjanmaan murteissa. Perusmuotona on sana kanttui, joka tarkoittaa etenkin mennä -sanan yhteydessä menemistä kumoon, nurin. Muita muotoja sanalle: kantruvei, kanttulaveisu, kanttulivei, kanttumarei, kanttuveijaa.
Mutta mistä sana tulee, mikä on sen alkuperä? Löysimme mielenkiintoisen johtolangan. Ruotsinkielinen kollega kertoi että heillä on puhekielessä ilmaisu ”kanthui” joka tarkoittaa kumoon menemistä, äkkinäistä kaatumista. Tämä puhekielinen ilmaisu on ilmeisesti peräisin ruotsinkielen sanasta kantra – kaatua, keikahtaa.
Tässä tapauksessa olisi kyseessä ruotsin kielestä tullut ilmaus, joka mukautunut suomeen."
http://yle.fi/uutiset/murteissa_runsaasti_lainasanoja_venajasta/5147516
"Lisäksi esimerkiksi ilmaisu "kanttuvei" on venäläistä alkuperää. Horjahteluun ja väsymykseen viittaava ilmaisu liittyy siihen, miten venäläiset tietyöläiset huudahtelivat toisilleen "Kantui!", kun kiveä piti saada vieritettyä tai käännettyä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on kaikki sanasepot koolla, niin kertokaa joku mistä tulee tuo sana kanttuvei. Mietin, että onko sillä joku englanninkielinen vastine.
Kyllä, vastine on Can to way.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
Kaikkihan sanoo Hernekkeitto.
"Suomen kielessä on paljon sellaisia sananmuotoja, jotka kirjoituksessa päättyvät vokaaliin mutta jotka puheessa ääntyvät konsonanttiloppuisina, jos seuraava sana alkaa konsonantilla. Tätä ilmiötä sanotaan loppukahdennukseksi: seuraavan sanan alkukonsonantti kahdentuu edellisen, vokaaliloppuisen sanan loppuun. Esim. anna minulle [annam minulle], tule tänne [tulet tänne], en saa sitä [en saas sitä], järkevästi tehty [järkevästit tehty], ei voi olla totta [ei voi ollat totta].
Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanojen rajalla voi ääntyä
Jos sanaa seuraa tauko, kahdennusta ei tapahdu.Loppukahdennus tapahtuu paitsi sanojen rajalla myös yhdyssanoissa osien rajalla sekä sanan lopussa liitepartikkelin* edellä, esim. kirjekuori [ kirjekkuori], liikennemerkki [liikennemmerkki], hernekeitto [hernekkeitto], täytekakku [täytekkakku], liikenneopetus [liikenne''opetus], saastealue [saaste''alue], annapas [annappas], kirjekin [kirjekkin].
Suomen kielen kielen kolmestatoista konsonantista loppukahdennukseen osallistuvat kaikki muut paitsi
Nuo esimerkithän ovat täysin todellisuudesta vieraantuneita. Tulet tänne, my ass.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on kaikki sanasepot koolla, niin kertokaa joku mistä tulee tuo sana kanttuvei. Mietin, että onko sillä joku englanninkielinen vastine.
Googletus kertoi: "Sana tarkoittaa lopen väsynyttä, olen kanttuvei, ilmaisee kaatumista, menin ihan kanttuvei, humalatilaa, olen ihan kanttuvei, yrityksen konkurssia, se meni kanttuvei.
Suomen murteiden sanakirja kertoo että sana esiintyy esimerkiksi Hämeen, Karjalan, Satakunnan ja Pohjanmaan murteissa. Perusmuotona on sana kanttui, joka tarkoittaa etenkin mennä -sanan yhteydessä menemistä kumoon, nurin. Muita muotoja sanalle: kantruvei, kanttulaveisu, kanttulivei, kanttumarei, kanttuveijaa.
Mutta mistä sana tulee, mikä on sen alkuperä? Löysimme mielenkiintoisen johtolangan. Ruotsinkielinen kollega kertoi että heillä on puhekielessä ilmaisu ”kanthui” joka tarkoittaa kumoon menemistä, äkkinäistä kaatumista. Tämä puhekielinen ilmaisu on ilmeisesti peräisin ruotsinkielen sanasta kantra – kaatua, keikahtaa.
Tässä tapauksessa olisi kyseessä ruotsin kielestä tullut ilmaus, joka mukautunut suomeen.
Soitimme Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen mutta heillä ei ollut sen enempää tietoa asiasta, he kirjasivat tämän ruotsinnos-teorian omiin dokumentteihinsa.
Sana on muodostunut osista, jäänteistä. Alkuperää voi vain arvailla.
Ylenaikaisen kuuntelijoilta saimme kiinnostavia selityksiä sanalle. Vahvistusta sai teoria ruotsin kielen vaikutuksesta, mutta lisäksi kerrottiin että Pohjanmaalla on ollut tapana kutsua kaatumaisillaan olevia huonojalkaisia lehmiä kantturoiksi ja kanttuvein muotona on kantturivei. Eräs soittaja viittasi englanninkieleen ja siellä nyrkkeilyottelussa käytettyyn laskentaan: count away.
ESIMERKKILAUSEITA:
Se oli ihmeellistä, vielä kun kymmenen kilometriä aikaisemmin oli ollut sellainen tunne, että kanttuvei. (kävelijä Valentin Kononen)"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se on hernekeitto, ei hernekkeitto.
En ole koskaan nähnyt kenenkään (muun kuin sinun juuri äsken) kirjoittavan hernekkeitto, enkä koskaan ole kuullut kenenkään lausuvan herneKKeitto.
Normaalit ihmiset lausuvat sen herne_keitto. Alaviiva symboloi tässä pientä taukoa. Kotkalaiset saattavat lausua sen ihan hernekeitoksi. Kukaan ei sano hernekkeitto.
No todellakin sanoo!
Eri
No yritähän itse sanoa se kahdella koolla. Jos nyt edes onnistut moisessa hirvityksessä, niin tulet huomaamaan, ettei sitä niin kukaan normielämässä lausu.
Helppoa ja ainoa oikea tapa.
Miten lausut:
Maksa pois (sanoi kassa) TAI Maksa pois (sanoi kirurgi). Toisessa p kahdentuu, toisessa ei.
En kahdentaisi peetä kummassakaan. Maksan kohdalla toki olisi erilainen painotus ja ensimmäisessä tapauksessa sanojen väliin tulisi vähän pidempi tauko kuin jälkimmäisessä tapauksessa. Maksap pois ei tulisi kuuloonkaan.
Mistä tulikin mieleeni, että joskus muinoin treffipalstalla joku mies etsiskeli naista, "jonka kanssa synkkää". Mainitsi asiasta useampaan kertaan profiilissaan, joten oli ihan tosissaan.
Tuo sireeni meni pieleen, se on ihan hyväksytty rinnakkaismuoto. Ja kanttarellikaan ei ole väärin, vaikka kielenhuolto suosii kantarellia (ja kukaan muuten ei äännä sitä jälkimmäisellä tavalla, tai aika urpo on jos lausuu).