Oikeastiko joitakin närästää se, että joku toinen kanssaihminen on vapaaehtoisesti lapseton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä, mutta säälittää joskus hiukan (ne jotka vaahtoaa). Eivät tiedä mistä jäävät paitsi (toisten lapset ei ole sama asia). Lapselliset taas tietävät myös, mitä se lapseton elämä on (jos nyt eivät ole ihan teineinä tulleet vanhemmiksi).

eli närästää, jos säälittää. Samalla tavalla minä voisin sääliä kaikkia heteronaisia, kun eivät ole koskaan tajunneet olla naisen kanssa ja tajunneet miten ihanaa se on. Säälin teitä heteronaiset, kun jäätte tästä paitsi. Säälin myös teitä jotka ette ole koskaan matkustaneet Aasiaan tai Australiaan, sydäntäni särkee kun ette ymmärrä mistä jäätte paitsi. Säälin myös teitä joilla ei ole koskaan ollut koiraa.. säälittää kun jäätte niin paljosta paitsi. Miltä tuntuu olla säälin kohteena? Kivalta?

Säälitkö vammaisia tai raajansa menettäneitä? Entäs aviopuolisonsa?

Ei siinä pänni muu kuin se, että minunkin lapseni sitten aikanaan pannaan maksamaan velasiittien eläkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Aina voi miettiä, miten järjetön väestönkasvu maailmassa on. Vapaaehtoisesti lapsettomat tekevät eettisen valinnan, joka ei millään muotoa estä ihmisiä välittämästä ja huolehtimasta toisistaan. http://www.motherjones.com/files/images/total-world-population-chart-in…

Suomalaiset nyt kuitenkin on kuolemassa sukupuuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velat ovat niin v-mäisiä ja itsekkäitä ihmisiä että on oikeastaan hyvä juttu ettei ne lisäänny.

Sinä sen sijaan vaikutat todella positiiviselta, mukavalta ja epäitsekkäältä henkilöltä (ja myös sen verran yksinkertaiselta, että on pakko lisätä edellisen olleen ironiaa).

Tottahan se on että velat ovat monesti prinsessa-sydroomasta kärsiviä narsisteja.

Oma huomioni on, etta lapsettomuus ei ole mikaan kynnyskysymys miehille vaan pelkastaan tietynlaisten naisten tapa sorsia muita naisia. En nae miesten keskuudessa samanlaista "no, miksi ette hanki lapsia"-tenttausta lainkaan. On myos aika mielenkiintoista, etta minulta on aiheesta kysytty, mutta mieheltani ei! Vaikka olemme siis lapseton pariskunta. Kysyin hanelta kerran aiheesta ja han ei ole koskaan, ikina, milloinkaan ollut lapsettomuutta koskevien kysymysten aarella! Itselleni tuli kylla hiukan kateellinen olo...! :D Onneksi omalle kohdallenikaan ei naita kysymyksia tai "no, voihan se mieli sitten joskus muuttua" -tyyppisia kommentteja oikeastaan enaa tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Jatkossa sitten mietit tarkemmin mihin ketjuun kannattaa kommentoida omaa lapsettomuuttaan, ehkäpä sitten vaikka ihan oma ketju aiheesta. Ihanaa epävarmuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Mahtavaa ettet lisäänny, maailma ei kaipaa kaltaisiasi. Ei millään pahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Jatkossa sitten mietit tarkemmin mihin ketjuun kannattaa kommentoida omaa lapsettomuuttaan, ehkäpä sitten vaikka ihan oma ketju aiheesta. Ihanaa epävarmuutta!

En ymmärrä kommenttiasi. Minä olen ainakin ihan varma siitä, että lapsettomuus on itselleni paras mahdollinen vaihtoehto samalla lailla kun hetero tietää, että hänelle paras vaihtoehto on seurustella erisukupuolisen kumppanin kanssa. Muille tuntemilleni veloille päätös on myös ollut helppo. Uskon palstailevien vapaaehtoisesti lapsettomien tuntevan samalla tavalla, mutta en halua puhua tuntemattomien puolesta, joten siksi käytin varmaankin-sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Mahtavaa ettet lisäänny, maailma ei kaipaa kaltaisiasi. Ei millään pahalla.

En loukkaantunut. Tosiasia on, ettei planeetta kaipaa myöskään sinunlaisiasi ihmisiä.

Lapsikortti esimerkiksi työelämässä on menettänyt merkityksensä. Yksinhuoltajat ei enää sanele kaikkien lomia tai karkaa töistä palkallisesti joihinkin tarhan juhliin.

Se siinä närästää, että lapsettomat ei enää niele näitä marttyyri-mamien vaatimuksia etuoikeuksista.

En usko, että ketään kiinnostaa.

Itse olen 40+ ja koko ikäni ollut vapaaehtoisesti lapseton. Kukaan ei ole suhtautunut nurjasti.

Vierailija kirjoitti:

Mä en käsitä näitä vastakkainasetteluja ylipäätään.😳 Ihme kiihkoilijoita löytyy molemmista leireistä.

"Lälläslää, mullapa onkin aikaa tehdä mitä mua huvittaa!"

"No mut lapset tuo elämään sisältöä, sun elämäs on oikeasti tyhjää"

"Eipä oo, itteäs vaan kaduttaa kun teit lapsia ja nyt oot jumissa lasten kanssa omakotitalossa ja kuljet farmariautolla."

"Eipäs kaduta, sua kaduttaa vanhana kun kukaan ei sua käy vanhainkodissa kattomassa"

Jne

Jne

Jne

Siis oikeesti AIKUISET IHMISET!?!

Oma näkemykseni: jokaisessa elämänvaiheessa on hyvät ja huonot puolet. Ennen lapsia oli mukavaa, sai vapaasti harrastaa (tai olla harrastamatta), tulla ja mennä ja syödä ja tehdä mitä sattuu huvittamaan. Nyt on pari ihanaa lasta, joita saan hoitaa kotona, ja viihdyn täällä paaaljon paremmin ku töissä. Mutta tosiaan vapaa-ajanviettotavat on osaltaan muuttunut. En missään asioissa haikaile menneitä, elän tässä hetkessä. Elämä oli kivaa ennen lapsia, elämä on kivaa nyt. Ei se ole sen ihmeellisempää. Tulevaisuudessa se on taas erilaista. Ystäväpiiristä löytyy niin perheitä, lapsettomia pariskuntia ja pari sinkkuakin. Jännästi homma toimii ja juttu luistaa, kun ei vaan kadota omaa itseään tässä matkan aikana.

Ymmärrän, jos jotkut eivät halua lapsia. Ymmärrän, miksi jotkut haluavat lapsia. Ehkä siinä on laskettu plusmiinus-tilastot ja ratkaisuun päädytty. Vertaan tätä aina siihen, että itse en ottaisi koiraa. Ymmärrän, jos jotkut haluavat, itselläni vaan plusmiinus-tilasto jäisi niin reippaasti miinukselle että nou tänks! Ei mun silti tarvi muita yrittää käännyttää ja jauhaa, että miksi sä nyt koiran menit ottamaan!😄 Kaikki kukat kukkikoon, peace!

Tämä on varmaan ensimmäistä kertaa oikeasti hyvä kirjoitus aiheesta, jonka kannattaa molempien leirien kiihkoilijoiden lukea ja mennä oikeasti hieman itseensä. 

Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä toisen lapsettomuus (tai se että onko lapsia) on keneltäkään muulta pois. Itselleni tulee aina varsin epämukava olo sellaisen ihmisen seurassa, joka yrittää nostaa itseään jalustalle tämän asian kautta. Avoin lapsivihamielisuus on yhtä "ahdistavaa" kuin se ajattelumalli missä äitiys ja lapset tekevät naisesta jotenkin "täydellisen".

Ymmärrän toisaalta, että oma kokemus/tuntemus asiasta on joillekin "se ainoa oikea totuus" mutta kuten lainauksessa sanottiin: Kaikki kukat kukkikoon, peace!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Mahtavaa ettet lisäänny, maailma ei kaipaa kaltaisiasi. Ei millään pahalla.

En loukkaantunut. Tosiasia on, ettei planeetta kaipaa myöskään sinunlaisiasi ihmisiä.

Enemmän kuin sunlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain jos tämä alkaa paasaamaan omasta valinnastaan yms.

Minusta tämä vapaaehtoisesti lapseton -trendi on kummallinen ja friikki muotioikku mutta en mä sitä ääneen sano. Minusta on paljon kunnioitettavampaa olla lapseton sen takia, ettei saa lapsia ( löydä puolisoa) kuin sen takia, että kun ei vaan viitsi.

Minusta vapaaehtoisessa lapsettomuudessa ei ole kyse mistään muotioikusta vaan siitä, että nykyään erilaisia ihmisiä ja elämänvalintoja ymmärretään paremmin kuin ennen. Ihmiset siis uskaltavat olla avoimemmin sitä, mitä ovat ja seistä valintojensa takana. Muistan kyllä, että vielä viisitoista vuotta sitten homouttakin pidettiin "muoti-ilmiönä" ja erikoisuudentavoitteluna mutta nyt suurin osa on jo oppinut ymmärtämään sen, että kyseessä on seksuaalisen suuntautumisen muoto eikä teinimäinen halu erottua joukosta.

Minusta on kyllä hyvinkin kunnioitettavaa jättää ne lapset tekemättä, jos niitä ei oikeasti halua. Jos olet pyörinyt tällä palstalla yhtään pidempään, niin olet varmasti törmännyt useisiin aloituksiin otsikoilla "Vihaan lastani", "Kadun äitiyttäni" ja niin edelleen. Osassa näistä aloittaja on vieläpä itse vuosikausia toivonut ja halunnut lasta. Voinet siis kuvitella, millainen lopputulos voi pahimmillaan olla, jos täysin vanhemmaksi haluamaton rupeaa väkisin lisääntymään.

Tämä tosin lienee niitä asioita, joista on mahdotonta keskustella asiallisesti ja rakentavasti, jos vastapuoli on jo päättänyt, että velat ovat trendipellejä, jotka eivät "viitsi" lisääntyä. Iän myötä moni mainostaa tulleensa avarakatseisemmaksi ja vähemmän ehdottomaksi mutta jostain syystä tämä ei ikinä päde vapaaehtoisesti lapsettomiin suhtautumisessa.

Ei (vapaaehtoinen) lapsettomuus nyt sentään mikään seksuaalisen suuntautumisen muoto ole. :) Mielenkiintoinen näkemys, että sillä olisi jotain tekemistä seksuaalisuuden kanssa...

Itse en halua lapsia, koska en koe mitään mielenkiintoa niitä kohtaan. En myöskään halua kissaa, en halua kesämökkiä, en halua matkustaa Australiaan, en halua autoksi Skodaa jne. Eli ei kyse ole mistään sen ihmeellisemmästä kuin että en vaan halua lapsia. Ei sitä mielestäni tarvitse mystifioida mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käsitä näitä vastakkainasetteluja ylipäätään.😳 Ihme kiihkoilijoita löytyy molemmista leireistä.

"Lälläslää, mullapa onkin aikaa tehdä mitä mua huvittaa!"

"No mut lapset tuo elämään sisältöä, sun elämäs on oikeasti tyhjää"

"Eipä oo, itteäs vaan kaduttaa kun teit lapsia ja nyt oot jumissa lasten kanssa omakotitalossa ja kuljet farmariautolla."

"Eipäs kaduta, sua kaduttaa vanhana kun kukaan ei sua käy vanhainkodissa kattomassa"

Jne

Jne

Jne

Siis oikeesti AIKUISET IHMISET!?!

Oma näkemykseni: jokaisessa elämänvaiheessa on hyvät ja huonot puolet. Ennen lapsia oli mukavaa, sai vapaasti harrastaa (tai olla harrastamatta), tulla ja mennä ja syödä ja tehdä mitä sattuu huvittamaan. Nyt on pari ihanaa lasta, joita saan hoitaa kotona, ja viihdyn täällä paaaljon paremmin ku töissä. Mutta tosiaan vapaa-ajanviettotavat on osaltaan muuttunut. En missään asioissa haikaile menneitä, elän tässä hetkessä. Elämä oli kivaa ennen lapsia, elämä on kivaa nyt. Ei se ole sen ihmeellisempää. Tulevaisuudessa se on taas erilaista. Ystäväpiiristä löytyy niin perheitä, lapsettomia pariskuntia ja pari sinkkuakin. Jännästi homma toimii ja juttu luistaa, kun ei vaan kadota omaa itseään tässä matkan aikana.

Ymmärrän, jos jotkut eivät halua lapsia. Ymmärrän, miksi jotkut haluavat lapsia. Ehkä siinä on laskettu plusmiinus-tilastot ja ratkaisuun päädytty. Vertaan tätä aina siihen, että itse en ottaisi koiraa. Ymmärrän, jos jotkut haluavat, itselläni vaan plusmiinus-tilasto jäisi niin reippaasti miinukselle että nou tänks! Ei mun silti tarvi muita yrittää käännyttää ja jauhaa, että miksi sä nyt koiran menit ottamaan!😄 Kaikki kukat kukkikoon, peace!

Tämä on varmaan ensimmäistä kertaa oikeasti hyvä kirjoitus aiheesta, jonka kannattaa molempien leirien kiihkoilijoiden lukea ja mennä oikeasti hieman itseensä. 

Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä toisen lapsettomuus (tai se että onko lapsia) on keneltäkään muulta pois. Itselleni tulee aina varsin epämukava olo sellaisen ihmisen seurassa, joka yrittää nostaa itseään jalustalle tämän asian kautta. Avoin lapsivihamielisuus on yhtä "ahdistavaa" kuin se ajattelumalli missä äitiys ja lapset tekevät naisesta jotenkin "täydellisen".

Ymmärrän toisaalta, että oma kokemus/tuntemus asiasta on joillekin "se ainoa oikea totuus" mutta kuten lainauksessa sanottiin: Kaikki kukat kukkikoon, peace!

Paitsi että lapsettomuus ja lasten hankinta eivät ole valintoina samanarvoisia. Lapsen hankkiminen on eeettisesti kestämätön, julma teko, ja lapsettomuus moraalisesti oikea teko.

Hupsista, kirjoititkin homoista. Olisi pitänyt lukea paremmin. :)

Sinänsä harmittaa, että näitä vapaaehtoisesti lapsettomia tuntuu internet-keskustelujen mukaan olevan niin paljon. Muiden ihmisten pitää sit tehdä entistäkin enemmän lapsia heidän edestään, ettei väestö hupenisi. Monesti kuulee siitä ylikansoituksesta näissä keskusteluissa, mutta suomalaisia on maailmassa häviävän pienin määrä. Kyllä se ylikansoitus tapahtuu ihan toisaalla. Itse ainakin tahtoisin, että esim. suomen kieli selviäisi vahvana vielä toiset tuhat vuotta - ei se ole mikään itsestäänselvyys, on niitä kulttuureja/kieliä ennenkin kadonnut.

Olen tavannut ihmisen, jota oikeasti närästi erään toisen ihmisen lapsettomuus. En oikein ymmärtänyt logiikkaa tuossa ajattelussa, tiedossa ei edes ollut mistä johtui tuon toisen lapsettomuus eli oliko tietoinen päätös, elämäntilanteiden lopputulos, terveydelliset syyt, suoranainen hedelmättömyys vai mikä. Tästä huolimatta henkilöä selvästi närästi tuon toisen lapsettomuus. Hän suhtautui halveksunnalla toiseen henkilöön koska tällä ei ollut lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei närästä muu kuin se, että tullaan johonkin lapsia koskeviin keskusteluihin kommentoimaan, että "onneks mulla ei oo lapsia".

Mitä hittoa? Kertoo vaan siitä, ettei ole sinut sittenkään valintansa kanssa.

Omituinen tulkinta. Kyllä minä ainakin olen ihan oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, eikä se ole merkki mistään epävarmuudesta tämän päätösen suhteen. Vai katuuko sinusta äiti, joka on iloinen lapsestaan, todellisuudessa sitä, että tuli lisääntyneeksi?

Mut mäpä en käykään missään lapsettomuusketjussa ilkkumassa, että ähäkutti, mullapa onkin lapsia.

En ole koskaan ajatellut, että kyse olisi ilkkumisesta, jos sanoo, että on iloinen omasta lapsettomuudestaan. Minulle ilo ja helpotus ovat vilpittömiä, välittömiä reaktioita, kun luen lapsiin liittyvistä kamaluuksista. Itse asiassa minusta on vain hyvä, että lasten hankkimista vielä harkitsevia muistutetaan siitä, että nuo lapsiperhe-elämän kamaluudet eivät ole mikään pakollinen paha, vaan muitakin vaihtoehtoja on.

Voi olla, että vanhemmat eivät haluaisi noita kommentteja lukea, mutta kommenttien kirjoittajat ovat kyllä varmaankin enemmän kuin sinuja valintansa kanssa.

Jatkossa sitten mietit tarkemmin mihin ketjuun kannattaa kommentoida omaa lapsettomuuttaan, ehkäpä sitten vaikka ihan oma ketju aiheesta. Ihanaa epävarmuutta!

En ymmärrä kommenttiasi. Minä olen ainakin ihan varma siitä, että lapsettomuus on itselleni paras mahdollinen vaihtoehto samalla lailla kun hetero tietää, että hänelle paras vaihtoehto on seurustella erisukupuolisen kumppanin kanssa. Muille tuntemilleni veloille päätös on myös ollut helppo. Uskon palstailevien vapaaehtoisesti lapsettomien tuntevan samalla tavalla, mutta en halua puhua tuntemattomien puolesta, joten siksi käytin varmaankin-sanaa.

Sinulle se varmasti on paras vaihtoehto, mutta miksi ilmaista sitä niin mahtipontisesti sellaisissa ketjuissa jotka käsittelee lapsia? Kielii epävarmasta päätöksestä.