Lue keskustelun säännöt.
Nainen, voisitko seurustella transnaisen kanssa?
24.07.2016 |
Oletetaan, että alakerrassa on kalusto tallessa ja yläkertaan on muodustuneet rinnat.
Kommentit (2495)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee palstailijoiden asennemuutoksen vuosien lietsonnan myötä. 9 vuotta sitten pääsääntöisesti asiallisia, asiaa melko neutraalisti pohtivia kommentteja, joissa nähdään transnaiset useammin ennemmin naisina kuin miehinä. Tänä päivänä oksennusemojeja ja halveeraavia turautuksia transnaisista. Milloin huomaatte, että olette tulleet aivopestyiksi ja alkaneet dehumanisoimaan ja halveksumaan tiettyä ihmisryhmää?
Ennen vanhaan transnaisia pidettiin ihan tavallisina ristiinpukeutujina ja pikkaisen (tai paljon) per voina. Sitten tuli Social-veetun-Justice -ilmiö ja yht'äkkiä näitä pitikin alkaa kutsua naisiksi ja ne pitää ottaa naiserityisiin tiloihin ja naisten urheiluun hurraten, vaikka saavat kiksit naisen larppaamisesta. Nyt ollaan vaan palaamassa siihen vanhaa, jossa tunnustetaan, että kyse
"Trans"naiset" taas vaativat kaiken mikä voi olla naisilta pois, selvästi kadehtivat ja vihaavat naisia ja irvailevat meidän kustannuksella, jopa menkkatuotteista rääpivät pitkin nettejä. Todella kusipäistä ja häiriintynyttä porukkaa. Inceleiksi voisi kuvata, elleivät olisi homoja. "
Täällähän on jo sanottu: inceleistä tulee transnaisia. Ilmiön nimi on transmaxxing. Ehkä tämä on evoluution tarkoitus pyyhkiä incelit pois. Hahhaa, inceleitä niin kismittää ja naisen puutteessa alkaa tissit kasvamaan ja housut vaihtuvat mekkoon. Varmasti menestyvät parisuhdemarkkinoilla transnaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee palstailijoiden asennemuutoksen vuosien lietsonnan myötä. 9 vuotta sitten pääsääntöisesti asiallisia, asiaa melko neutraalisti pohtivia kommentteja, joissa nähdään transnaiset useammin ennemmin naisina kuin miehinä. Tänä päivänä oksennusemojeja ja halveeraavia turautuksia transnaisista. Milloin huomaatte, että olette tulleet aivopestyiksi ja alkaneet dehumanisoimaan ja halveksumaan tiettyä ihmisryhmää?
Ennen vanhaan transnaisia pidettiin ihan tavallisina ristiinpukeutujina ja pikkaisen (tai paljon) per voina. Sitten tuli Social-veetun-Justice -ilmiö ja yht'äkkiä näitä pitikin alkaa kutsua naisiksi ja ne pitää ottaa naiserityisiin tiloihin ja naisten urheiluun hurraten, vaikka saavat kiksit naisen larppaamisesta. Nyt ollaan vaan pala
Täällähän on jo sanottu: inceleistä tulee transnaisia. Ilmiön nimi on transmaxxing. Ehkä tämä on evoluution tarkoitus pyyhkiä incelit pois. Hahhaa, inceleitä niin kismittää ja naisen puutteessa alkaa tissit kasvamaan ja housut vaihtuvat mekkoon. Varmasti menestyvät parisuhdemarkkinoilla transnaisina
sähän ne incelit tiedät :D
millos meinasit ruveta transmaxxaamaan vai ootko katkera kun oot jo niin ruma ja vanha ettei onnistu ;:(
Vierailija kirjoitti:
Tännehän oli tullut paljon keskustelua sitten viime näkemän.
Olen se, joka monta sivua sitten ihmetteli mihin transvestiitit ovat kadonneet. Ja samoin suurin osa butcheista mieltää nykyisin itsensä transmiehiksi? Kyllä se kasarin ja ysärin queer-porukoita tuntenutta ihmetyttää.
Transaktivismi on aiheuttanut paljon pahaa ja aiheuttaa syrjimistä kaikkia seksuaalivähemmistöjä kohtaan, syistä, joista keskustelussa on jo puhuttu. Pohjimmiltaan transnainen on mies, jonka naiseus loppuu siihen, kun hormonihoito lopetetaan eikä hän milloinkaan saa naisen kehoa minkäänlaisilla "hoidoilla". Myöskään psyykkisesti hän ei ole nainen, vaan mies. Sama koskee transmiestäkin, mutta - kuten jossain aiemmassa poistetussa keskustelussa esitin - transaktivisteina ovat nimenomaan transnaiset eivätkä transmiehet, Miksi? Koska transnaiset ovat miehiä. He vaativat aggressiivisesti oikeuksiaan kuten miehet ovat aina vaatineet.
Aika py
"transvestiitit" ei oo kadonneet mihinkään. tuota sanaa vain nykyisin harvemmin käytetään, puhutaan ristiinpukeutujista, joku voi määritellä olevansa ei-binäärinen. lisäks viime vuosien trendi ameriikoissa on ollut femboy, eli naisek pukeutuvat (ylensä nuoret) miehet jotka ovat ihan cis-miehiä sukupuoli-identiteetiltään
kaappitransui lu lienee edelleen myös se normi etenkin jossain suomessa. iso osa ei edes etäisesti uskalla tulla kaapista ulos.
jotenkin käsittämättömiä ja todellisuudesta irtaantuneita teidän jutut. tulee mieleen ymmärrättekö edes etäisesti mitään niistä asioista joista kirjoittelette
onko inceleillä ja mattoa mussuttavilla femakoilla loppujen lopuksi mitään eroa? tämä lanka todistaa että ei. samaa shittiä ja pakettikin näyttää samalta :D
18-vuotiaana silloinen miesystäväni tuli kaapista ulos transnaisena. Jatkoimme jonkin aikaa seurustelua, mutta totesin sitten että hän oli minulle nainen enkä heterona halua olla naisen kanssa. Tiemme erkanivat, mutta molemmat olemme löytäneet uudet kumppanit. Olen iloinen hänen puolesta.
Transmiehen kanssa voisin ehkä seurustella, mutta en osaa sanoa ilman sen kokemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaana silloinen miesystäväni tuli kaapista ulos transnaisena. Jatkoimme jonkin aikaa seurustelua, mutta totesin sitten että hän oli minulle nainen enkä heterona halua olla naisen kanssa. Tiemme erkanivat, mutta molemmat olemme löytäneet uudet kumppanit. Olen iloinen hänen puolesta.
Transmiehen kanssa voisin ehkä seurustella, mutta en osaa sanoa ilman sen kokemista.
20 vuotta sitten transsukupuolisia arvioitiin olevan maassa 300. Pieni osa tästä määrästä oli saanut jonkinlaisia hoitoja. Nyt 20 vuotta myöhemmin arvio on 6000 transsukupuolista. Korjausleikkauksia on tehty alle kymmenestä vuosittaisesta tämän päivän jopa 60:een. Eli Suomessa on ehkä viitisen sataa sukupuolensa leikkauksella muuttanutta. Siihen nähden yllättävän moni keskustelija tuntee jopa useita transsukupuolisia. Esiintyvyys väestötasolla on alle promille, leikattuja 1 kymmentätuhatta kohti.
Mutta mikä vieläkin hämmentävämpää: olit ihastunut Petriin, kunnes Petri kertoi että hän on nainen. Sen jälkeen näit hänet naisena ja ihastuksesi katosi, koska olethan hetero. Mietin tuossa omaa kumppaniani -jos hän ilmoittaisi tänään olevansa lihava juoppo, niin kyllä minun olisi vaikea tunteitani tuon ilmoituksen pohjalta muuttaa. Juopoksi voi toki alkaa vaikka heti jos kunto kestää, mutta ylipainon ja alkoholismin lieveilmiöiden kanssa kuluu aikaa. Olisihan hän vielä ihan sama ihminen huomenna, ensi viikolla ja ensi kesänäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaana silloinen miesystäväni tuli kaapista ulos transnaisena. Jatkoimme jonkin aikaa seurustelua, mutta totesin sitten että hän oli minulle nainen enkä heterona halua olla naisen kanssa. Tiemme erkanivat, mutta molemmat olemme löytäneet uudet kumppanit. Olen iloinen hänen puolesta.
Transmiehen kanssa voisin ehkä seurustella, mutta en osaa sanoa ilman sen kokemista.
20 vuotta sitten transsukupuolisia arvioitiin olevan maassa 300. Pieni osa tästä määrästä oli saanut jonkinlaisia hoitoja. Nyt 20 vuotta myöhemmin arvio on 6000 transsukupuolista. Korjausleikkauksia on tehty alle kymmenestä vuosittaisesta tämän päivän jopa 60:een. Eli Suomessa on ehkä viitisen sataa sukupuolensa leikkauksella muuttanutta. Siihen nähden yllättävän moni keskustelija tuntee jopa useita transsukupuolisia. Esiintyvyys väestötasolla on alle promille, leikattuja 1 kymmentätuhatta kohti.
Olen eri, mutta itse ymmärrän hyvin, jos miehenä pitämäni muuttuisi seksuaalisesti vastenmieliseksi tai ei-kiihottavaksi transnaisena. Minun silmissäni on sama kuin transvestiitti eli näyttää mieheltä joka on pukeutunut naiseksi eikä se kiihota lainkaan. Olen eri mieltä myös siitä, että hän olisi ihmisenä sama, tuo kun on niin iso asia eli tavallaan ei ole tuntenut koko ihmistä, kun hän on salannut noin ison asian. Eräänlaista pettämistä on olla suhteessa heterona, vaikka on trans, vaikkakin ymmärrettävää, koska kaapista tuleminen ei ole helppoa.
Minäkin tunnen transtaustaisia kolme, joskaan he eivät mitään parhaita ystäviä ole olleet, vaan tuttavia tai puolituttuja. Lasken siis mukaan ajan, jolloin transihmisiä ei leikattu, nykyisin heitä on paljon enemmän kuten sanot. Harvinainen ilmiö ja todellinen, mutta suurin osa nykyisistä tuskin täyttää oikeasti ko. ilmiön kriteerejä. Katujien määräkin todistaa sen puolesta, että virheellisiä transitioita on tehty ja tehdään paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
""transvestiitit" ei oo kadonneet mihinkään. tuota sanaa vain nykyisin harvemmin käytetään, puhutaan ristiinpukeutujista, joku voi määritellä olevansa ei-binäärinen. lisäks viime vuosien trendi ameriikoissa on ollut femboy, eli naisek pukeutuvat (ylensä nuoret) miehet jotka ovat ihan cis-miehiä sukupuoli-identiteetiltään
kaappitransui lu lienee edelleen myös se normi etenkin jossain suomessa. iso osa ei edes etäisesti uskalla tulla kaapista ulos.
jotenkin käsittämättömiä ja todellisuudesta irtaantuneita teidän jutut. tulee mieleen ymmärrättekö edes etäisesti mitään niistä asioista joista kirjoittelette"
Olet varmaan aika nuori ja nuoret usein kuvittelevat keksineensä kaikki asiat ihan itse. Femboy-ilmiö on aina ollut, heitä sanottiin ennen transvestiiteiksi. Uusien, tarkempien nimitysten antaminen samoille asioille voi olla tärkeää itsemäärittelyä, mutta transvestiiteista silti on kyse. Ennen puhuttiin transvestisuuden janasta, toisessa päässä femboyn tyyppinen ilmiö eli fetissi, toisessa päässä sukupuolen korjaaminen.
Uusilla nimillä ja niiden rajoilla pelaava transaktivismi, jossa haukutaan muita ei varmasti edistä asiaanne tippaakaan, lisäksi se vaikeuttaa kaikkien seksuaalivähemmistöjen asian ajamista. Siksi suhteudun kriittisesti transaktivismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaana silloinen miesystäväni tuli kaapista ulos transnaisena. Jatkoimme jonkin aikaa seurustelua, mutta totesin sitten että hän oli minulle nainen enkä heterona halua olla naisen kanssa. Tiemme erkanivat, mutta molemmat olemme löytäneet uudet kumppanit. Olen iloinen hänen puolesta.
Transmiehen kanssa voisin ehkä seurustella, mutta en osaa sanoa ilman sen kokemista.
20 vuotta sitten transsukupuolisia arvioitiin olevan maassa 300. Pieni osa tästä määrästä oli saanut jonkinlaisia hoitoja. Nyt 20 vuotta myöhemmin arvio on 6000 transsukupuolista. Korjausleikkauksia on tehty alle kymmenestä vuosittaisesta tämän päivän jopa 60:een. Eli Suomessa on ehkä viitisen sataa sukupuolensa leikkauksella muuttanutta. Siihen nähden yllättävän moni keskustelija tuntee jopa useita transsukupuolisia. Esiintyvyys väestötasolla on alle
483: hän kuitenkin kertoi, että hänen tunteensa muuttuivat, ei koska mies oli salaillut jotain suurta eikä tuntunut enää edes tutulle, vaan siksi koska hänessä ei ollut muuten mitään vikaa, hän vaan oli siitä päivästä eteenpäin nainen. Ja naisista hän ei romanttisessa mielessä pidä. Usko on joskus vahva, täytyy todeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi. Mä haluan kunnon miehen enkä mitään miestä tisseillä. En myöskään voisi seurustella transmiehen kanssa koska mä haluan mieheksi syntyneen miehen.
N45
485. Luultavasti kirjoittaja halusi tuossa kunnioittaa exänsä itsemäärittelyä.
Hyvä kirja samasta aiheesta on Selja Ahavan kirja Ennen kuin mieheni katoaa. Kun miehestä tulee nainen parisuhteessa (eli hän aloittaa transition ja tulee kaapista), monet transaktivistit koettavat vedota siihen, että kyseessä on sama ihminen. Mutta seksissä on kyse sukupuolesta ja seksuaalisista mieltymyksistä. Juuri seksi erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Parhaimmillaan ystävyys voi jatkua. Mutta itse tuossa tilanteessa en kyllä voisi jatkaa ystävänä, koska kokisin itseni rankasti petetyksi ja huijatuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heteronaisena en usko että koskaan kehittäisin romanttisen tai seksuaalisen suhteen toisen naisen kanssa. Jos tämä henkilö on sukupuoli-identiteetiltään nainen, niin fyysisillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä. Transnainen on nainen ja ystävyys voisi olla se mikä tutustumisesta seuraisi.
Vierailija kirjoitti:
Heteronaisena en usko että koskaan kehittäisin romanttisen tai seksuaalisen suhteen toisen naisen kanssa. Jos tämä henkilö on sukupuoli-identiteetiltään nainen, niin fyysisillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä. Transnainen on nainen ja ystävyys voisi olla se mikä tutustumisesta seuraisi.
Tämä voisi olla minun kirjoittamani. Koen naiset seksuaalisessa mielessä vastenmielisiksi enkä pidä myöskään feminiinisistä heteromiehistä, vaan sytyn seksuaalisesti nimenomaan maskuliinisesta tyylistä, miehen sukupuolielimistä ja kehon mallista yms. Noiden yhdistyminen transvestisuuden janalla ei kiinnosta seksuaalisesti, vaan tuo enemmän mieleen kielteisiä ja ei-kiihottavia asioita. Se ei kuitenkaan vaikuta suhtautumiseen muuten. Tavallisen kanssakäymisen kannalta ihmisen persoona ja luonne ovat tärkeämpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kiinnostunut naisista. Olen hetero.
Hirveästi yläpeukkua tällä vaikka palstan yleisen mielipiteen mukaan transnainen on mies, eikä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kiinnostunut naisista. Olen hetero.
Hirveästi yläpeukkua tällä vaikka palstan yleisen mielipiteen mukaan transnainen on mies, eikä muuksi muutu.
Voin sanoa transnaista naiseksi, tytöksi jne. koska olen kohtelias, mutta en silti pidä transnaista naisena. Lisäksi tuossa lauseessa on kyse siitä, ettei heterona kiihotu naisiin liitetyistä ulkoisista tunnusmerkeistä, vaan maskuliinisuuden tunnusmerkeistä.
En tietenkään, olen hetero, terve ihminen.
Ei kiinnosta ihminen joka on niin mieleltään sairas että kuvittelee olevansa vastakkaista sukupuolta ja elää valheessa ja harhassa.
Vierailija kirjoitti:
485. Luultavasti kirjoittaja halusi tuossa kunnioittaa exänsä itsemäärittelyä.
Hyvä kirja samasta aiheesta on Selja Ahavan kirja Ennen kuin mieheni katoaa. Kun miehestä tulee nainen parisuhteessa (eli hän aloittaa transition ja tulee kaapista), monet transaktivistit koettavat vedota siihen, että kyseessä on sama ihminen. Mutta seksissä on kyse sukupuolesta ja seksuaalisista mieltymyksistä. Juuri seksi erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Parhaimmillaan ystävyys voi jatkua. Mutta itse tuossa tilanteessa en kyllä voisi jatkaa ystävänä, koska kokisin itseni rankasti petetyksi ja huijatuksi.
Ja mitään outoa ei huomaa edes puoliso ennen juhlallista ilmoitusta sukupuolen uudesta itseidentifikaatiosta?
Luulin, että väärässä kehossa voidaan hirvittävän huonosti niin kauan kunnes asia on saatu korjatuksi.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten transsukupuolisia arvioitiin olevan maassa 300. Pieni osa tästä määrästä oli saanut jonkinlaisia hoitoja. Nyt 20 vuotta myöhemmin arvio on 6000 transsukupuolista. Korjausleikkauksia on tehty alle kymmenestä vuosittaisesta tämän päivän jopa 60:een. Eli Suomessa on ehkä viitisen sataa sukupuolensa leikkauksella muuttanutta. Siihen nähden yllättävän moni keskustelija tuntee jopa useita transsukupuolisia. Esiintyvyys väestötasolla on alle promille, leikattuja 1 kymmentätuhatta kohti.
Mutta mikä vieläkin hämmentävämpää: olit ihastunut Petriin, kunnes Petri kertoi että hän on nainen. Sen jälkeen näit hänet naisena ja ihastuksesi katosi, koska olethan hetero. Mietin tuossa omaa kumppaniani -jos hän ilmoittaisi tänään olevansa lihava juoppo, niin kyllä minun olisi vaikea tunteitani tuon ilmoituksen pohjalta muuttaa. Juopoksi voi toki alkaa vaikka heti jos kunto kestää, mutta ylipainon ja alkoholismin lieveilmiöiden kanssa kuluu aikaa. Olisihan hän vielä ihan sama ihminen huomenna, ensi viikolla ja ensi kesänäkin.
Tunteeni eivät kadonneet heti, vaan pikkuhiljaa kun hänestä tuli naisellisempi. Hän oli edelleen ihana ihminen, mutta romanttisia tunteita ei vaan enää ollut.
ite en oo tämmöstä havainnut. pitemminkin kiinnittävät tajuttoman paljon huomiota siihen kuinka mennä läpi aidosti vastakkaisesta sukupuolesta, ja jos tää ei onnistu se aiheuttaa surua. aistivat kyllä, jos toiset kohtelevat naisena/miehenä pelkästä kohteliaisuudesta jne. toisaalta tuo ajatus siitä että trans un pitää mennä täysin läpi siitä sukupuolesta mitä on johtaa myös siihen että hoitoja halutetaan aloittaa mahdollisimman aikaisin. koska ainoa keino pärjätä trans una transvihaisessa yhteiskunnassa on se ettei kukaan tiedä että oot trans uli