Tunnetko ketään joka olisi muuttanut omilleen jo 18-20-vuotiaana?

Minä muutin vasta 24v ja tämä tulee saamaan hurjasti alapeukutusta tietämättä taustoista mitään.

Kuinka monella tuon ikäisellä on muuten itse varaa maksaa noin 1500e (vuokra 500e+takuut 2x500e) tai näillä 16-17v? Vahva tunne, että siellä on sponssaaja takana.

Itse muutin 18 vuotiaana.

Mun tyttäret oli 19v ja poika 20v (kuukautta ennen kun täytti 21v). Itse muutin 19v:nä kun ostimme asunnon samanikäisen mieheni kanssa.

Mun sisko muutti kotoaan 15-vuotiaana.

Muutettiin toiselle paikkakunnalle ja siskoa ruvettiin kiusaamaan ihan hirveästi, joten muutti takaisin edelliselle paikkakunnalle mummon luokse asumaan.

En oikeastaan, kaikki ystäväni muuttivat jo 15-16 vuotiaina. Samoin itse. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella tuon ikäisellä on muuten itse varaa maksaa noin 1500e (vuokra 500e+takuut 2x500e) tai näillä 16-17v? Vahva tunne, että siellä on sponssaaja takana.

Toisilla on vähän edullisempi vuokra ja takuu. Itselläni oli vuokra 205e ja takuu 199e. Kämppä silti oli ihan hyvä kuntoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ikis nyt vittuun täältä!

Tylsä provoilija, kun ei edes jaksa keksiä mitään uutta. Provot voi olla ihan hauskoja mutta ei saman teeman jankkaaminen päivästä toiseen.

Tuttavapiirissä ei ole ketään, joka asuisi vielä yli 20v kotona. Kuka nyt enää siinä vaiheessa haluaa asua vanhempiensa kans haloo? Kiva itsenäistyä, aloittaa opiskelu ja oma elämä, irtaantua lapsuudenkodistaan.

Muutin pois 15-vuotiaana, kamalaa, eikös?

av lla jos kysyt näin niin kaIkki on muuttanut ajoissa omaan kämppään. Jos kysyt palkkaaa niin kaikki tienaa vitusti. Jos miehen kullin kokoka niin kaikkien miehilla on lähes 20cm. Tämä foorumi on sellainen paskanjauhaajienparatiiisi, että tätä on pakko lukea :)

Suomessa arvostetaan sitä, että lapset muuttavat hyvin nuorina kotoa pois. Jokaisen pitäisi kuitenkin miettiä asia omalta kohdaltaan. Jos vanhempien kodissa on hyvästi tilaa ja opiskelu- tai työpaikka on lähellä, niin ei ole mitenkään ehkä järkevää muuttaa omilleen. 

Itse en tykkää Suomen mallista, että lapsia jopa kehotetaan muuttamaan pois lapsuuskodista. 

Muutin tosin itsekin opiskelemaan, kun olin 20-v. Olihan se vähän orpoa asua yksin, kun kotiin oli n. 600 km, joten kovin usein ei voinut viikonloppuisinkaan kotiin lähteä. 

Tunnen kyllä, itseni ja lähes koko oman ikäluokkani. Ei olekaan saatu mitään valmiina.☺

Minä ja lähes kaikki kaverini ja tuttavapiirini muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ihan normaalia ainakin omalla kotipaikkakunnallani, jossa ei jatko-opiskelumahdollisuuksia löytynyt. Osa lähti jo yläasteen jälkeen omilleen, jos eivät halunneet mennä lukioon.

Itse muutin 19-vuotiaana. Vanhemmilta en ole rahallista avustusta tarvinnut, sillä kävin töissä. Opiskelemaan päästyäni elin opintotuella ja säästöillä. Asuin kimppakämpässä ekat kolmisen vuotta, eli vuokra oli parisataa per nokka. En myöskään tunne montakaan yksinasujaa, kaikki opiskelevat tuttuni asuvat kimpassa joko ystävien tai kumppanin kanssa. Työssäkäyvä nuori voi asua yksinkin, itse en kokisi järkeväksi tuhlata niin paljoa vuokraan.

Ps. Vuokrat ei oo joka paikassa niin kalliita kuin Helsingissä. Oulussa asuessani kaikissa (huväkuntoisissa ja siisteissä) kämpissä missä asuin, oli max 650 euroa vuokra.

Minä ja veljeni. Itse sain töitä lukion jälkeen läheisestä kaupungista, muutin 19-vuotiaana pois kotoa ja 20 vuotiaana muutin koulupaikan perässä n.500 km päähän. Veli sai lukion jälkeen koulupaikan, heti armeijan jälkeen muutti kotoa, oli 20 vuotias.

Aika iso prosentti tuntemistani ihmisistä on kotoa muuttanut viimeistään 20 vuotiaana.

Lisättäköön vielä, että minusta on järkevää asua kotona pidempäänkin, mutta kaikki eivät voi, koska opiskelupaikka odottaa muualla. Jos olisin jäänyt kotipaikkakunnalleni vielä pidemmäksi aikaa töihin, olisin jatkanut kotona asumista. Siinä parinkympin kynnyksellä itsenäistymisen tarve on kova, joten halusin itse muuttaa pois kotoa työskentelemään toiselle paikkakunnalle, josta myöhemmin sain opiskelupaikan. Mieheni taas asui kotona 21-vuotiaaksi asti, koska kävi töissä samalla paikkakunnalla.

Mulla on myös ystävä, joka lähes kolmikymppisenä edelleen asuu kotona. Hän käy töissä ja varmasti hyvät säästöt :) kukin tyylillään.

Herranen aika, suurin osa esimerkiksi ystävistäni. Minä muutin 18-vuotiaana, täytin loppuvuodesta 19. Pääsin ylioppilaaksi ja aloitin opinnot syksyllä yliopistossa. Ystävistäni useimmat aloittivat siinä vaiheessa jatko-opinnot ja jotkut vuotta myöhemmin, kun eivät päässeet ekalla haulla opiskelemaan haluamalleen alalle. Veljeni muutti kotoa sinä vuonna, kun täytti 20, kun kävi armeijan ensin ja sitten lähti opiskelemaan yliopistoon.

Mun näkemyksen mukaan ainakin lukioporukasta suurin osa lähti opintoihin joko heti tai seuraavana vuonna, kun lukio loppui.

18 veenä ollaan muutettu kaikki,omat veljeni nuorempana.Ammattikoulun viimeinen luokka käytiin omasta kodista.Tuet hoidettiin ja haettiin itse.Töihin oli pakko mennä heti.Tiukkaa oli ja vanhemmilta ei mitään apua.Rankinta oli miehen intti aika.Silloin laskin senttejä.Oliko nuoruus kivaa,no ei ollut.Nyt vakavaraista kolmekymppisen elämää.

Omia lapsiani koitan auttaa enemmän kun tiedän millaista se oli.Paskalla palkalla koittaa selvitä.Onneksi ei kestänyt kuin pari vuotta!!

Kyllä, minä itse 19-vuotiaana.

Vuosi oli 1995, samana vuonna suoritin varusmiespalveluksen Säkylässä tammikuu-syyskuu .

Nykyään kotonaan omien vanhempien kanssa asutaan lähes jo 35-vuotiaaksi asti (tissiposket ) ei osaa tai halua itsenäistyä ja ottaa itse vastuuta omasta elämästään.

Onneksi poikkeuksiakin löytyy.

Tunnen vain yhden, joka EI ole muuttanut kotoaan viimeistään 20-vuotiaana: enoni. Itse asiassa hän ei muuttanut sieltä koskaan, koska jäi jatkamaan vanhempiensa maatilaa. Asuu lapsuudenkodissaan yhä oman perheensä kanssa (ukki ja mummo ovat jo kuolleet).

Hän onkin sitten varmaan Ikiksen ihannemies. :D