Tunnetko ketään joka olisi muuttanut omilleen jo 18-20-vuotiaana?

Muutin itse 16v hyvin kauas kotoa. En tunne ketään kuka olisi asunut kotonaan yli 19vuotiaaksi.

Vierailija kirjoitti:

18 veenä ollaan muutettu kaikki,omat veljeni nuorempana.Ammattikoulun viimeinen luokka käytiin omasta kodista.Tuet hoidettiin ja haettiin itse.Töihin oli pakko mennä heti.Tiukkaa oli ja vanhemmilta ei mitään apua.Rankinta oli miehen intti aika.Silloin laskin senttejä.Oliko nuoruus kivaa,no ei ollut.Nyt vakavaraista kolmekymppisen elämää.

Omia lapsiani koitan auttaa enemmän kun tiedän millaista se oli.Paskalla palkalla koittaa selvitä.Onneksi ei kestänyt kuin pari vuotta!!

Ja siis veljeni muuttaneet kotoaan 80-luvulla.Minä seuraavalla vuosituhannella eli aikaa oli välissä.

Nykyään nuoret käy vielä työssä kotoaan ja säästävät.Onhan se helpompaa.Toivon että omat mukelot saisivat helpomman alun.

Muutin itse lukion perässä 16-vuotiaana n.300km päähän kotikaupungista.

Minä tunnen jopa sellaisia, jotka ovat asuneet käytännöllisesti katsoen omillaan jo 11-12-vuotiaasta asti. He kuuluvat suuriin ikäluokkiin tai vieläkin vanhempiin, joiden vanhemmat ovat halunneet antaa lapsilleen mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen kuin he itse aikoinaan saivat. Näillä lapsilla oli niin pitkä matka kirkonkylälle / kaupunkiin oppikouluun, ettei asuminen kotona ollut mahdollista. Koulukyydeistä ei osattu edes unelmoida.

Saman ikäluokan nuoret, jotka olivat vielä oppikouluajan pystyneet asumaan kotonaan, muuttivat töihin tai jatko-opintoihin 15-17-vuotiaina usein hyvinkin kauas kotoaan ja perustivat oman talouden. Ja viimeistään ylioppilastutkinnon jälkeen 18-20-vuotiaana muutettiin toiselle paikkakunnalla opiskelemaan tai töihin. Ei tullut mieleenkään loisia enää siinä vaiheessa kotona vanhempien elättinä ja vahdittavana.

Kaikki tuntemani ihmiset ovat viimeistään tuon ikäisenä muuttanut pois. Muutama on muuttanut jo 15-17-vuotiaana.

18-20-vuotiaana lähdetään opiskelemaan. Jotkut tietysti löytävät opiskelupaikan omasta kotikaupungistaan, valtaosa kuitenkaan ei. Silloin ei ole edes mahdollista jäädä kotiin asumaan, jos vaikka jollakin sattuisi halujakin olemaan (harvalla kai on).

Ne taas, jotka lähtevät jatko-opintoihin suoraan peruskoulun jälkeen, muuttavat kotoa jo 15-16-vuotiaana, jos kotipaikkakunnalla ei ole haluttua opintolinjaa.

Summa summarum: yli 20-vuotiaat lapsuudenkodissaan asujat ovat aika harvinaisia tapauksia.

Jos menee normaalisti 7-vuotiaana kouluun, pääsee ylioppilaaksi 18- tai 19-vuotiaana. Jos pääse heti tuosta korkeakouluun, niin alle 20-vuotiaana tosiaan aloittaa yliopisto- tai amk-opinnot. Useimmat joutuvat muuttamaan tuossa vaiheessa, kun korkeakouluja ei ihan joka paikkakunnalla Suomessa ole. Jos taas ei käy lukiota ollenkaan, vaan jatkaa suoraan peruskoulusta ammattikouluun, valmistuu ammattiinsa jo tuolloin 18- tai 19-vuotiaana. Jos siitä nopsaan saa työpaikan, olisi kyllä aika kummallista, jossei työssä käyvä aikuinen asuisi omillaan! Ja sinne amikseenkin pitää aika usein jo lähteä toiselle paikkakunnalle, eli Jotkut muuttavat omilleen jo heti peruskoulun jälkeen. Sanoisin, että on poikkeuksellista, että 20-vuotias vielä asuisi vanhempiensa luona.

Juu, käytännössä kaikki ne oman vuosikurssini opiskelijat jotka pääsivät sisään suoraan lukiosta tai yhden välivuoden jälkeen.

Omaan laajaan tuttavapiiriini ei kuulu yhtään ihmistä joka olisi asunut kotona opiskeluaikoina.

Itse muutin 17-vuotiaana opiskelun perässä 100 kilometrin päähän asuntolaan, mutta kävin joka viikonloppu lapsuudenkodissani. Lopullisesti muutin pois kotoa 19-vuotiaana opiskelemaan eteläsuomeen. Siitä lähtien olen ollut omillani.

Täähän nyt on ihan hullu ketju! 

Valtaosa suomalaisista muuttaa pois kotoa alle kaksikymppisinä. Luulisi sen nyt kaikkien tietävät. Kysyjä on ehkä ulkomaalainen.

Tunnen montakin.

Mä muutin 19-vuotiaana. Mitä outoa siinä on? Enemmän musta on outoa esim lapsuuden kaverini joka vielä 25-vuotiaana asuu kotona...

Kaikki paitsi ne, jotka asuvat edelleen kolmenkympin lähestyessä kotona. Itse muutin 18-vuotiaana.