Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni aseksuaali? (kuolen jatkuvaan puutteessa olemiseen)
22.07.2016 |
Olemme noin 25-vuotiaita, seurusteltu vuosikausia. Tarkoitus piakkoin hankkia lapsi. Viime vuosien seksi on tapahtunut kerran kuukaudessa illalla ennen nukkumaanmenoa eli noin 12 kertaa vuodessa. Asentokin on aina sama. Asiasta on puhuttu ja riidelty paljon. Minä haluan useammin ja vaihtelua. Haluan kokea olevani haluttu.
Moni on sanonut minun olevan nätti, hoikka, urheilullisen kropan omaava josta moni nainen olisi kateellinen, mutta siltä se ei tunnu kun en kelpaa seksiin oman mieheni kanssa, kaikkeen muuhun kylläkin. Ei minkäänlaista intohimoa. Yhden riidan seurauksena harrastimme reilu kuukauden ajan kerran viikossa ja sen jälkeen paluu vanhaan rytmiin.
En jaksa jauhaa tästä asiasta vuodesta toiseen. En jaksa elää puutteessa vuodesta toiseen. Yhdenillan vientiä löytyisi vaikka kuinka, mutta haluan parisuhteen ja perheen, en olla patjana randomeille. Mikä miestäni vaivaa? Ei halua menettää mua, mutta ei pysty seksiin kanssani? Välillä tuntuu, että tämä tukahduttaa minut elävältä.
Kommentit (42)
Mulla kanssa suhdetta reilu 2 vuotta mieheen, joka antoi vain ihan alussa, ekat 2kk. Sen jälkeen en ole seksiä saanut ollenkaan ja siitä on tullut riitaa. Olin ensin todella rakastunut ja kuvittelin tavanneeni unelmieni miehen, kun on niin fiksu ja kaikkea, mutta kyllä tunteet ovat nyt jo kuolemassa itseltäni olemattomiin. Mies ei vaan tunnu käsittävän millään, ettei ilman seksuaalista läheisyyttä ole mitään parisuhdetta.
Entisen miehen kanssa oli seksiä suhteen alusta loppuun ainakin 2-3 kertaa viikossa lähes 20 vuotta. Oon masentunut:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan olla, että mies ei halua seksiä yleensäkään. Sillä ei välttämättä ole yhtään mitään tekemistä juuri sinun haluttavuutesi tai vikojesi kanssa.
Suurempi ongelma tässä tuntuu olevan, ettei puolisosi tunnu pitävän asiaa ongelmana, vaikka se selvästi sitä teille onkin, koska se on sinulle ongelma. Pidän kyllä itse suurempana ongelmana sitä, että puolisosi tuntuu haluavan ummistaa silmänsä sille, että sinä tosiaan pidät tilannetta (täysin ymmärrettävästi) ongelmana, ja välttelevän koko aihetta.
Koeta keskustella vielä ja kertoa rehellisesti ja suoraan itse, miten suurena ongelmana pidät asiaa (eli että olet miettinyt asian takia eroamista) ja millaisia tunteita se sinussa herättää. Ole asiassa raadollisen rehellinen, mutta pyri puhumaan asiasta itsesi kannalta. Aseta määräaika, mihin mennessä asian pitää olla selvä. Sitten vaan päätät voitko elää asian kanssa vai onko parempi lähteä.
Ja älä suostu leikkimään onnellista ja rauhallista kotia ja välttelemään vaikeita aiheita, koska teillä selvästi on ongelmia. Tukeudu ystäviisi.
(Äläkä pidä ikinä itseäsi liian vanhana lähtemään. Maailma on ihmisiä täynnä ja sulla vaikka kuinka paljon aikaa perheenperustamiseen.)