Hoitajat: syy vanhustenhoidon ongelmiin löytyy usein taukohuoneesta

Hoitoalalle haluavat laiskat naiset jotka eivät pääse muualle eli ei ole niinsanotusti paukkuja miettiä muita vaihtoehtoja. Olen nähnyt tämän sukulaisissa ja tuttuissa.

Tänään olin kahvitauolla. Kävin hakemassa lusikan jolloin kolme viereisessä pöydässä istuvaa mummoa pyysi minua nostamaan heidät ylös. Minä nostin. Sitten neljännen mummon piti päästä vessaan. Ei ehditty vaan jouduttiin vaipanvaihdolle. Vaipanvaihdon jälkeen talutin harhaisen mummon huoneeseensa. Olin menossa lopettelemaan kahviani kun vastaan tuli mummo joka halusi lepäämään sänkyyn. Nostin tämän mummon pyörätuolista sänkyynsä. Tämän jälkeen pääsin jatkamaan kylmän kahvini juomista. Mites se sinun kahvitauko meni?

Taukohuone? Ei ole mitään taukohuonetta. Eväät syödään samassa päiväsalissa asukkaiden kanssa. Hyvä, jos muutaman minuutin pystyy istumaan paikallaan ja saa ruoan hotkaistua. Yleensä otan mukaan vain pikkueväitä. Mitään lämmitettäviä ei kannata yrittää, kun tauko keskeytyy kuitenkin lähes aina. Tervetuloa vaan hommiin! Sijaisia kaivataan kipeästi kesä- ja sairauslomien vuoksi. Ottaa sitten mukaan hyvät kengät; tahti on kova, kun on 20 asukasta ja kolme hoitajaa. :)

Otanpa kantaa n. parin vuoden kokemuksella, isäni sairasti sairaalassa ennen kuolemaansa. Kyse on pienen "kaupungin" Tk:n vuodeosastosta.

Osa hoitajista teki työnsä, osa oli todella saamattomia, eräs tuli reiluksi tunniksi juttelemaan sisareni kanssa, tuntuvat toisensa n. 30 vuotta sitten. Olisimme halunneet jutella perheen kesken, mutta vihjailua tämä nainen ei ymmärtänyt, emmekä tohtineet suoraan sanoa.

Kovistella hoitajia ei voinut, kun kostivat sairaalle isällemme, jos poikkipuolisen sanan sanoi.

Yksi esimies oli kaikesta pahin, terkut vaan Satu sinne Keski-Suomeen, hänelle sanoin suoraan, ettei hän ole kiirettä edes nähnyt, kun kiireellään kehui seisiskellessaan piilossa tyhjässä potilashuoneessa.

Tauot pitäisi ilman muuta jaksottaa, mutta kun ei. Sama homma päiväkodeissa ainakin ennen muinoin, saamari, kun siitä piti humauttaa vähän väliä.

Huoh, surullinen olen, kun vanhuksia ajattelen.

Kumpikin jutussa haastateltu nainen pitää yksityistä ryhmäkotia :) Tarkoituksena on varmaan antaa kuva, että heiltä voisi ottaa vielä pari aamuvuorosta ja iltavuorosta pois, niin paikka takoisi lisää rahaa. 

Yksityisellä työskennelleenä en ikinä laita omaisiani yksityiseen hoivakotiin.

Yksinkertainen ja tehokas ratkaisu näihin ongelmiin: eutanasia. Hyvää jatkoa kaikille! :-)

Vierailija kirjoitti:

Kovistella hoitajia ei voinut, kun kostivat sairaalle isällemme, jos poikkipuolisen sanan sanoi.

Millä tavalla he kostivat? Miksi et tehnyt asiasta rikosilmoitusta?

Vierailija kirjoitti:

Olin masentunut, ja jäin hain apua osastolta. Heräsin yöllä monesti uniongelmien takia ja kävin juomassa. Näin, kun yöhoitajat veti sikeitä oleskelutilassa, ja palkka juoksi. Yksi jopa suoranaisesti kuorsasi isoon ääneen. Muutenkin viihtyivät paljon taukotilassa.keskusteluapua oli vähän/ei ollut.

Kokemus oli kyllä hyvin kaukana avusta. Masennuslääkitys kyllä jaettiin ajoissa, mikä ei edes itseä auttanut ja ruoka oli ajallaan.

Onneksi pääsin terapiaan, josta jopa saa apua.

Osasto ei olekaan se paikka mistä saadaan apua. Se on paikka missä SINÄ saat vuorokausirytmisi kuntoon ja olet turvassa itseltäsi. Lähtökohta on aina, että olet mahdollisimman pian siinä kunnossa, että pääset aloittamaan terapian muualla. Turhaan hoitajia syyttelet.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin aikaa sitten jo alaa. Kun olin töissä niin oli ihan normipäivä se että kansliassa istuttiin työvuoron aikana 2h40min kansliassa tekemättä mitään työhön liittyvää. Täyteltiin oriflamen tilauksia yms ja noiduttiin huonoa palkkaa vaikka kaikilla myös yhoilla oli omistusasunto ja valitettiin läskejä.

Iltavuorossa joka loppui 20.00 alettiin odottaa vuoron loppumista kello 18.30 siellä kansliassa.

Viikonloppuna jouluna yms tehtiin juuri se mitä oli aivan minimipakko ja lisäpalkkaa juoksi.

Huono hoito johtuu yksiselitteisesti huonoista ylimielisistä laiskoista hoitajista.

Ja kun puhutaan että on liian vähän henkilökuntaa niin se ei pidä paikkaansa. Todistin kerran jopa sellaista ettå.jollekin osastolle saadaan yksi hoitaja lisää mutta henkilö oli ns väärå niin osastonhoitaja sanoi että ei ole tarvetta lisähenkilökunnalle.

Tuo ei mitenkään päin ole kyllä "normipäivä" missään missä minä olen työskennellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karkeaa panettelua. En tiedä toista ammattikuntaa, joka lähtisi kesken ruokatauon antamaan jollekin alusastiaa jos tämä vähän vinkaisee.

Hienoa jos sinä lähdet. Luulen kuitenkin, että moni hoitaja ei todellakaan lähde taukotilasta kellon soitua edes silloin, kun ihan hyvin voisi, vaan jatkaa rupattelua. Olen ollut töissä vanhustenhoitopaikassa. Siellä oli taukohuoneessa laite, johon vanhusten kutsupyynnöt rekisteröityivät, laite pirahti, kun pyyntö tuli. Lähinnä istuva vilkaisi laitetta ja sitten vähän keskusteltiin, että x soittelee, ei sillä varmaan mitään hätää ole tai kun yksi mies halusi usein vessaan, niin nauroivat vaan hänen soittaessaan ja sanoivat, että nostaisi vain hieman toista kankkuaan ja pieraisisi. Ei siis tietenkään aina näin, mutta usein.

Hyvää hoitoa ei myöskään ole se, että juostaan paikalle aina kun joku soittaa kelloa. Joillain potilailla on tapana vain kerjätä huomiota ja juoksuttaa hoitajia, jota on pakko "rajata".

Vierailija kirjoitti:

Tätähän mä olen jo pitkään yrittänyt sanoa! Vastasinkin jo toiseen lähihoitaja-ketjuun, kuinka harjoittelussa ollessani kotihoidossa kiire rajoittui tauolle pääsemiseen asiakkaiden kustannuksella. Taukoja kyllä venytettiin tilaisuuden tullen, vaikka jokainen hoitaja valitti kiireisiä työpäiviä.

Harjoittelussa ollessa yleensä jaksetaan enemmän ja premmin kuin silloin kun ollaan tehty samaa kiireistä työtä 10-20 vuotta ja selkä alkaa vedellä viimeisiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on osastolla kaikki perushoitajat yhtaikaa syömässä siksi, että hulluna painetaan töitä, jotta aamupesut on tehty viimeistää klo 11.15. Sitten äkkiä ruoka naamaan, kun potilaiden lounas on 11.30 ja syötettäviä ja huollettavia useita. Sairaanhoitaja käy syömässä silloin kun ja jos ehtii. Yleensä äkkiä jotain suuhun klo 13.30 ennen kuin iltavuorolle alkaa raportti. Taukoja ei ehdi pitää aina. Ruokailukin on työaikaa ja siihen puhelimeen vastataan, kun se taskussa soi ja sehän soi.

Ja ettekös te saa palkankin siltä ruokailuajalta? Tai ainakin ennen oli niin. Aika harva enää nykyään saa palkkaa ruokatauoltaan.

Saa palkan, koska se n 20 min tauko on työaikaa. Täytyy lähteä tarvittaessa hommiin eikä työpaikalta saa poistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on osastolla kaikki perushoitajat yhtaikaa syömässä siksi, että hulluna painetaan töitä, jotta aamupesut on tehty viimeistää klo 11.15. Sitten äkkiä ruoka naamaan, kun potilaiden lounas on 11.30 ja syötettäviä ja huollettavia useita. Sairaanhoitaja käy syömässä silloin kun ja jos ehtii. Yleensä äkkiä jotain suuhun klo 13.30 ennen kuin iltavuorolle alkaa raportti. Taukoja ei ehdi pitää aina. Ruokailukin on työaikaa ja siihen puhelimeen vastataan, kun se taskussa soi ja sehän soi.

Ja ettekös te saa palkankin siltä ruokailuajalta? Tai ainakin ennen oli niin. Aika harva enää nykyään saa palkkaa ruokatauoltaan.

Saadaan. Meillä ei olekaan erillistä ruokataukoa, vaan syömme samaan aikaan vanhusten kanssa. Yleensä syötän 2 ihmistä samalla kun syön omaan ruokaani. Tämä ei siis ole varsinainen "ruokatauko". Meillä on kyllä yksi 10 minuutin kahvitauko.

Vierailija kirjoitti:

Tänään olin kahvitauolla. Kävin hakemassa lusikan jolloin kolme viereisessä pöydässä istuvaa mummoa pyysi minua nostamaan heidät ylös. Minä nostin. Sitten neljännen mummon piti päästä vessaan. Ei ehditty vaan jouduttiin vaipanvaihdolle. Vaipanvaihdon jälkeen talutin harhaisen mummon huoneeseensa. Olin menossa lopettelemaan kahviani kun vastaan tuli mummo joka halusi lepäämään sänkyyn. Nostin tämän mummon pyörätuolista sänkyynsä. Tämän jälkeen pääsin jatkamaan kylmän kahvini juomista. Mites se sinun kahvitauko meni?

Eihän tämä ole kuin organisointikysymys. Ei liukuhihnallakaan kaikki pidä taukoja samaan aikaan. Ja varmaan muutenkin kannattaisi kertoa niillä asukkaille milloin hoitajilla on taukoja(eli vähemmän resursseja käytettävissä) niin tuollaiset istumaan nostamiset jne ei olennaiset jutut hoidetaan muuna aikana. 

Keksikää edes jotenkin järkeviä juttuja noihin kauhutarinoihin. Ei kukaan edes usko, että jossain osastolla kahvitellaan tai syödään samaan aikaan kuten romanttisessa perhe-elokuvassa suoraan 1960 luvulla. Vai syödäänkö siellä? Eihä se tietenkään naisvaltaisella alalla mikään ihme olisi, että ihan perusorganisointi ja työnjohtaminen ontuu.

Hirveitä kokemuksia yksityisistä hoitokodeista.Yksi ollut todella hyvä.Julkisen puolen hoito erittäin kirjavaa.Esimiehillä suuri vaikutus,tai porukassa on vahva persoona,jonka mielipide merkitys yllättävän iso.

En minä ihmettele ollenkaan, jos omenavartaloinen Pirkko, 58v tarvitsee hieman pidemmän hengähdystauon sen jälkeen, kun ovat kolmeen pekkaan syöttäneet, pesseet ja vessattaneet 20 asiakasta. En myöskään ihmettele, jos saman rumban jälkeen kansliaan kirjauksia tekemään mennyt 30. viikolla raskaana oleva Jenna, 25v, joutuu hetkeksi nostamaan turvonneet jalkansa ylös. Ihmisiä omine haasteineen ne hoitajatkin vain ovat.

Vierailija kirjoitti:

Ja varmaan muutenkin kannattaisi kertoa niillä asukkaille milloin hoitajilla on taukoja(eli vähemmän resursseja käytettävissä) niin tuollaiset istumaan nostamiset jne ei olennaiset jutut hoidetaan muuna aikana. 

Sinulla ei taida olla minkäänlaista kokemusta muistisairauksista, joita suurimmalla osalla vanhuksista on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja varmaan muutenkin kannattaisi kertoa niillä asukkaille milloin hoitajilla on taukoja(eli vähemmän resursseja käytettävissä) niin tuollaiset istumaan nostamiset jne ei olennaiset jutut hoidetaan muuna aikana. 

Sinulla ei taida olla minkäänlaista kokemusta muistisairauksista, joita suurimmalla osalla vanhuksista on?

Osa muistaa osa ei. Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja varmaan muutenkin kannattaisi kertoa niillä asukkaille milloin hoitajilla on taukoja(eli vähemmän resursseja käytettävissä) niin tuollaiset istumaan nostamiset jne ei olennaiset jutut hoidetaan muuna aikana. 

Sinulla ei taida olla minkäänlaista kokemusta muistisairauksista, joita suurimmalla osalla vanhuksista on?

Osa muistaa osa ei. Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Kysymys ei ole vain muistamisesta. Eihän suurin osa edes ymmärrä missä on ja että hoitaja on hoitaja. Eihän vanhustenhoidossa taukoja voi myöskään suunnitella etukäteen koska se riippuu täysin siitä mikä tilanne osastolla on.

Ihan koko ketjua en ehtinut lukea, mutta sanon oman näkemykseni kuitenkin. Hoitajia on erilaisia, on ahkeria,laiskoja ja kaikkea siltä väliltä. Olen itsekin hoitaja ja kiertänyt monessa eri paikassa. Ei kaikilla osastoilla ole kiire, miksi pitäisi olla? On mukavaa kun ehtii tehdä työn rauhassa ja pitämään vielä tauotkin. Toisissa paikoissa taas on oikeasti kiire, siellä tehdään vaan sillä päivälle pakolliset. 

Olen nyt töissä muistisairaiden vanhusten parissa, työpäivien kiire vaihtelee. Tekemistä riittää kuitenkin jokaiselle päivälle. Tavallinen päivä voisi olla seuraavanlainen:

Menen töihin 7.30, raportti yöhoitajalta. Sitten otetaan kahvit ja suunnitellaan päivä( suihkut, vatsat, labrat, menot, kuka hoitaa mitäkin, usein vuorossa myös keikkalainen joten hänelle kerrotaan olennaiset tiedot potilaista tässä vaiheessa.

Aamuhommat alkavat viimeistään 8, siihen sisältyy aamupalat( useita syötettäviä/ avustettavia) ja lääkkeet sekä tietenkin aamutoimet( pesut, pukeminen, tukisidokset, haavanhoidot jne). Yhden potilaan aamutoimiin menee aikaa 20min-50min, kuulostaa ehkä pitkältä ajalta, mutta jos potilas ensin syötetään( 10min), sitten toimitetaan vatsa ja suihkutetaan, puetaan( 40min) niin siinäpä se jo on.  Päivästä riippuu kuinka monta suihkutettavaa on, yleensä työparilla kaksi. Aamutoimien pitäisi olla valmiina 11 jälkeen jotta ehdititään laittamaan keittiö valmiiksi ja yksi hoitaja pitää sillä aikaa toimintatuokion. Aamupäivän aikana pidetään kahvitauko jonka pituus riippuu siitä kuinka monta keskeytystä tulee( Pertti lyö hilmaa, hoitaja menee väliin ja auttaa/ Martta tulee housut kintuissa keittiöön, tarvitsee apua jne. lista on loputon)

Lounas 11.45. Jaetaan ruoka, lääkkeet, syötetään. Oma valvonta-ateria samassa pöydässä potilaiden kanssa. Siitä sitten potilaat wc ja päivälevolle. 

Klo: 13-14 raportti ja kirjaukset. Kahvitauko( samalla taas vahditaan niitä muistisairaita)

14-15.30 Potilaiden kahvit, wc, lääkkeiden jaot jne. Myös ulkoilut.

Välillä istuskellaan potilaiden kanssa ja jutellaan. Se kuuluu työnkuvaan. Joskus saattaa näyttää että tässä se hoitaja vain katselee televisiota, totuus voi olla se että hän vahtii Pekkaa, joka on ollut levoton ja aggressiivinen.

Yksi kaatuminen tai sairaskohtaus sotkee koko päivän aikataulun. Näitä on usein.

Työ tuolla paikassa ei ole mielestäni liian raskasta. On kiireisiä päiviä ja rauhallisempia. Työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta toki, mutta kivat työkaverit ja pomon luottamus tekee paljon.