Anopilla heikko moraali
Hänen poikansa on kärsinyt koko elämänsä ajan äitinsä heikosta moraalista. Äiti ei ymmärrä, miten suurta tuhoa on saanut pojassaan aikaiseksi. Näen mieheni kipuilun. Vasta parisuhteessa poika on uskaltanut kunnolla kyseenalaistaa äitinsä tekoja.
Äiti tahtoo uskoa, että hänellä on se sama pikkupoika edelleen, mutta todellakaan ei ole! Äiti pehmittelee, kääntää katseensa pois teoistaan ja yrittää vielä lahjomallakin pitää suhteita yllä.
Emme yritä katkaista välejä, mutta emme myöskään moraalisesti hyväksy hänen tapojaan toimia. Anoppi/äiti pelkää. Suojellakseen itseään tältä käsittämättömältä peloltaan, hän yrittää pitää kiinni selityksistään. Mutta hän ei ole antanut ymmärrettäviä selityksiä, vaan selitykset ovat olleet juuri niitä vääriä heikon ihmisen selityksiä, joilla ei tietenkään pääse eroon moraalisesta vastuustaan. Moraalinen vastuu olisi kannettava. Hän pelkää varmasti yksinäistä vanhuuttakin, vaikka olemme pitäneet hänestä inhimillisessä määrin huolta.
Vastaavia kertomuksia? Mitä syitä tiedätte olevan, kun ihminen elää tällaisen elämän?
Kommentit (25)
Voi voi. Näyttää olevan outoa sekavan ihmisen tekstiä tuo ap: teksti. Muistuttaa erään ystäväni draamaa. Suorastaan mielikuvituksen n tuotetta.
Draamakuningattaren tekstiä selvästikin.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Näyttää olevan outoa sekavan ihmisen tekstiä tuo ap: teksti. Muistuttaa erään ystäväni draamaa. Suorastaan mielikuvituksen n tuotetta.
Draamakuningattaren tekstiä selvästikin.
Säälittäviä noi sun provotekstit. Ehkä haluat vain tuoda näytille, millainen on ymmärtämätön, paska äiti. Siinä oot onnistunut luodessa ko. äitien mainetta palstalle. Varmuutta, että oikeassa elämässä on enemmänkin äitejä, niitä paskoja. Anna tulla lisää, jatka, näytä ittes. :DD Aihe on ytimessä, kun lukee sun kommentteja ja säälittäviä yrityksiä painaa lapset olemattomiin. Jatka please, niin nähdään koko Suomelle.
Mulla myös tuollainen sekomutsi. Jos mietin sen moraalia, niin yksi salaisuus sillä on se, että nuorena eläköityi ja vuosikaudet vietti poissa kotoa n. 8h päivässä, kukaan ei tiedä missä. Isä oli selvästi elättäjän roolissa. Minua kohtaan aggressiivinen. Isää myös. Niin missä viisikymppinen nainen luuraa päivänsä, ellei vieraissa? Ei ystäviä, ei harrastuksia.