Anopilla heikko moraali

Vierailija kirjoitti:

Hänen poikansa on kärsinyt koko elämänsä ajan äitinsä heikosta moraalista. Äiti ei ymmärrä, miten suurta tuhoa on saanut pojassaan aikaiseksi. Näen mieheni kipuilun. Vasta parisuhteessa poika on uskaltanut kunnolla kyseenalaistaa äitinsä tekoja.

Äiti tahtoo uskoa, että hänellä on se sama pikkupoika edelleen, mutta todellakaan ei ole! Äiti pehmittelee, kääntää katseensa pois teoistaan ja yrittää vielä lahjomallakin pitää suhteita yllä.

Emme yritä katkaista välejä, mutta emme myöskään moraalisesti hyväksy hänen tapojaan toimia. Anoppi/äiti pelkää. Suojellakseen itseään tältä käsittämättömältä peloltaan, hän yrittää pitää kiinni selityksistään. Mutta hän ei ole antanut ymmärrettäviä selityksiä, vaan selitykset ovat olleet juuri niitä vääriä heikon ihmisen selityksiä, joilla ei tietenkään pääse eroon moraalisesta vastuustaan. Moraalinen vastuu olisi kannettava. Hän pelkää varmasti yksinäistä vanhuuttakin, vaikka olemme pitäneet hänestä inhimillisessä määrin huolta.

Vastaavia kertomuksia? Mitä syitä tiedätte olevan, kun ihminen elää tällaisen elämän?

Et kyllä kerro mitään konkreettista.

Huono moraali voi tarkoittaa lähes mitä tahansa.

Saisiko saman selkokielellä, kiitos

Ihan diipladaaplaa. Voi surku sun surku äijääsi ainakin.

Konkreettiset yksityiskohdat voisi tunnistaa kovin helposti, mutta kerrottakoon, että pojan kasvatti pääasiassa joku muu kuin äiti. Äiti ei jättänyt vaihtoehtoa tälle toiselle, kun meni menojaan. Hetkellisesti hän yritti korvata näitä hylkäämisiä olemalla superäitinä. 

Huonolla moraalilla tarkoitan yleisesti huonoina pidettäviä päätöksiä = sekoilua ja niiden seurauksia. Äidin mielestä nämä päätökset piti tehdä, koska niin oli parasta, eikä hän kadu suhtaumistaan niihin tai myönnä moraalisesti kestämättömäksi näitä. 

Äiti ei huolehtinut lapsensa henkisistä oikeuksista, vaan omat halut selityksineen menivät niiden edelle. Se että lasta hoiti joku muu kuin äiti ei ole moralisointimme kohteena. Sehän oli pojan etu, että joku huolehti! Äidin mielestä hän on tehnyt oikein ja tahtoisi saada siitä nyt creditiä, mutta ympäristön ja erityisesti pojan mielestä kaikki tuo oli aivan väärin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Saisiko saman selkokielellä, kiitos

Mä tulisin varmaan sekopäiseksi jos joutuisin elämään tälläistä kieltä suoltavan ihmisen kanssa. Puhetta tulee mutta ei mitään tolkkua

Heikko moraali toi mulle ekana mieleen kevytkenkäisyyden. Miten se poikaansa vaikuttaa?

Aloituksen luettuani luulin kirjoituksen olevani anopistani. :D  Eli ymmärrän täysin. Miehelläni on vanhemmiten äititraumat parantuneet ja tavallaan pahentuneetkin. Äitinsä ei halua ymmärtää mitään teoistaan eikä puheistaan, tai oikeammin ettei välitä. Kun hänet yritettiin saada ymmärtämään, että hän on vahingoittanut poikalastaaan ja teki sitä edelleenkin, loukkaukset vaan pahenivat. Julmaa, miten ihmiseen on voinut niin syvälle syövereihin leimautua pelko. Anoppi kun enää harvoin, kerran joka toinen vuosi lähettää jonkun satuttavan, alistavan, toista mitätöivän jutun, mieheni lamaantuu täysin. Hän on kuin arka zompi, kuin olisi keskitysleiristä selvinnyt ja perässä on kuitenkin tappava natsipäällikkö. Sattuu katsella sitä vierestä, vaikka ymmärrän mitä toinen kokee dejavuuna, tuen ja kannattelen normaaliin elämään niinä hetkinä. On muuten aihe, josta yritin löytää joskus tietoa, eipä niin vaan olekaan. Kiitos, että avasit tabun.

Eli anoppisi on juossut miehissä vai mitä yrität kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisiko saman selkokielellä, kiitos

Mä tulisin varmaan sekopäiseksi jos joutuisin elämään tälläistä kieltä suoltavan ihmisen kanssa. Puhetta tulee mutta ei mitään tolkkua

Totta. :D Taitaa olla aihe vähän harvinaisempi, näitä taas mitä ei terveissä huusholleissa ei koeta. Älkää nyt ampuko samantein. T. 8, kokenut sen terveenkin puolen, toisenlaisia äitejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisiko saman selkokielellä, kiitos

Mä tulisin varmaan sekopäiseksi jos joutuisin elämään tälläistä kieltä suoltavan ihmisen kanssa. Puhetta tulee mutta ei mitään tolkkua

Poliitikkoainesta.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen luettuani luulin kirjoituksen olevani anopistani. :D  Eli ymmärrän täysin. Miehelläni on vanhemmiten äititraumat parantuneet ja tavallaan pahentuneetkin. Äitinsä ei halua ymmärtää mitään teoistaan eikä puheistaan, tai oikeammin ettei välitä. Kun hänet yritettiin saada ymmärtämään, että hän on vahingoittanut poikalastaaan ja teki sitä edelleenkin, loukkaukset vaan pahenivat. Julmaa, miten ihmiseen on voinut niin syvälle syövereihin leimautua pelko. Anoppi kun enää harvoin, kerran joka toinen vuosi lähettää jonkun satuttavan, alistavan, toista mitätöivän jutun, mieheni lamaantuu täysin. Hän on kuin arka zompi, kuin olisi keskitysleiristä selvinnyt ja perässä on kuitenkin tappava natsipäällikkö. Sattuu katsella sitä vierestä, vaikka ymmärrän mitä toinen kokee dejavuuna, tuen ja kannattelen normaaliin elämään niinä hetkinä. On muuten aihe, josta yritin löytää joskus tietoa, eipä niin vaan olekaan. Kiitos, että avasit tabun.

Jo toinen samassa ketjussa, hihhei.

Lainaus: """Mä tulisin varmaan sekopäiseksi jos joutuisin elämään tälläistä kieltä suoltavan ihmisen kanssa. Puhetta tulee mutta ei mitään tolkkua.""" (Lisäsin pisteen.)

Heikko tai huono moraali äidillä, liittyen että lapsi kärsii = äiti on teoillaan ja tai puheillaan säännöllisesti satuttanut lasta, suoraan tai pidemmällä juoksulla kasvatuksellisesti. Äiti on itsekäs, aina, ei ajattele lapsen parasta, vaan käyttää lasta itselleen parhaalla tavalla. Niin, että lapsesta on hyötyä. Kun lapsi kaatuu pyörällä ja ohimo vuotaa verta, lapsi itkee mutta äiti nauraa että mitäs ajoit pyörällä, ohimo saa vuotaa verta. Kun äidillä on syntymäpäivä, lapsen pitää pukeutua nätisti ja koko päivä huomioidaan äitiä. Kun lapsella on syntymäpäivä, äiti oli lähtenyt Ruotsin laivalle siksi päiväksi. Kun lapsi on hyvä koulussa ja keskiarvot päälle 8, lapsi on äidin mielestä tyhmä ja äiti haukkuu lastaan, kun hänen mielestään keskiarvon pitäisi olla päälle yhdeksän, koska naapurin pekallakin on.

Tätä rataa, koko elämä. Kyllä vaikuttaa, tässä esimerkkeinä kevyemmät kohdat. Paksuista en halua edes kirjoittaa, ovat oikeasti niin sairaita ja pelkään tunnistettavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen luettuani luulin kirjoituksen olevani anopistani. :D  Eli ymmärrän täysin. Miehelläni on vanhemmiten äititraumat parantuneet ja tavallaan pahentuneetkin. Äitinsä ei halua ymmärtää mitään teoistaan eikä puheistaan, tai oikeammin ettei välitä. Kun hänet yritettiin saada ymmärtämään, että hän on vahingoittanut poikalastaaan ja teki sitä edelleenkin, loukkaukset vaan pahenivat. Julmaa, miten ihmiseen on voinut niin syvälle syövereihin leimautua pelko. Anoppi kun enää harvoin, kerran joka toinen vuosi lähettää jonkun satuttavan, alistavan, toista mitätöivän jutun, mieheni lamaantuu täysin. Hän on kuin arka zompi, kuin olisi keskitysleiristä selvinnyt ja perässä on kuitenkin tappava natsipäällikkö. Sattuu katsella sitä vierestä, vaikka ymmärrän mitä toinen kokee dejavuuna, tuen ja kannattelen normaaliin elämään niinä hetkinä. On muuten aihe, josta yritin löytää joskus tietoa, eipä niin vaan olekaan. Kiitos, että avasit tabun.

Jo toinen samassa ketjussa, hihhei.

Lainaus: """Mä tulisin varmaan sekopäiseksi jos joutuisin elämään tälläistä kieltä suoltavan ihmisen kanssa. Puhetta tulee mutta ei mitään tolkkua.""" (Lisäsin pisteen.)

Moro hihhei. Kun et ymmärrä mitään, niin laajenna hihhei-maailmaasi, tässä osviittaa joka liittyy aiheeseen: http://narskulandia.blogspot.fi/2014/02/narsisti-aiti.html

Tuon kun olet lukenut, niin lue perään 70 - luvulla syntyneiden...tiedäthän mikä, neropatti hihhei. Tule sitten lisää vittuilemaan, menee varmaan huomiseen.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen luettuani luulin kirjoituksen olevani anopistani. :D  Eli ymmärrän täysin. Miehelläni on vanhemmiten äititraumat parantuneet ja tavallaan pahentuneetkin. Äitinsä ei halua ymmärtää mitään teoistaan eikä puheistaan, tai oikeammin ettei välitä. Kun hänet yritettiin saada ymmärtämään, että hän on vahingoittanut poikalastaaan ja teki sitä edelleenkin, loukkaukset vaan pahenivat. Julmaa, miten ihmiseen on voinut niin syvälle syövereihin leimautua pelko. Anoppi kun enää harvoin, kerran joka toinen vuosi lähettää jonkun satuttavan, alistavan, toista mitätöivän jutun, mieheni lamaantuu täysin. Hän on kuin arka zompi, kuin olisi keskitysleiristä selvinnyt ja perässä on kuitenkin tappava natsipäällikkö. Sattuu katsella sitä vierestä, vaikka ymmärrän mitä toinen kokee dejavuuna, tuen ja kannattelen normaaliin elämään niinä hetkinä. On muuten aihe, josta yritin löytää joskus tietoa, eipä niin vaan olekaan. Kiitos, että avasit tabun.

Tämä on muuten ap=)

Mulla tämmönen äiti, mutta en ole tekemisissä. Molemmille paras niin.

Olin siis aina vertailun alla serkkuuni, joka oli tietysti täydellinen. Lasten ei kuulunut pelätä mitään, osata kaikki, luottaa ja unohtaa tyhjät lupaukset. Mitään ei saanut haluta, mitään ei tarvita, eikä mitään kysyä.

Noin 7- vuotiaana näin tämän pelin läpi ja hankin itselleni suojakuoren, joka suojaa edelleen minua. Ulospäin olen vahva ja älykäs, neuvokas ja urhea. Vain miehelleni näytän haavoittuvaisuuteni.

Äidit (isät ja muutkin sukulaiset) ovat vain ihmisiä, kukaan ei onneksi pakota heitä kuulumaan sinun ja miehesi lähipiiriin ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen luettuani luulin kirjoituksen olevani anopistani. :D  Eli ymmärrän täysin. Miehelläni on vanhemmiten äititraumat parantuneet ja tavallaan pahentuneetkin. Äitinsä ei halua ymmärtää mitään teoistaan eikä puheistaan, tai oikeammin ettei välitä. Kun hänet yritettiin saada ymmärtämään, että hän on vahingoittanut poikalastaaan ja teki sitä edelleenkin, loukkaukset vaan pahenivat. Julmaa, miten ihmiseen on voinut niin syvälle syövereihin leimautua pelko. Anoppi kun enää harvoin, kerran joka toinen vuosi lähettää jonkun satuttavan, alistavan, toista mitätöivän jutun, mieheni lamaantuu täysin. Hän on kuin arka zompi, kuin olisi keskitysleiristä selvinnyt ja perässä on kuitenkin tappava natsipäällikkö. Sattuu katsella sitä vierestä, vaikka ymmärrän mitä toinen kokee dejavuuna, tuen ja kannattelen normaaliin elämään niinä hetkinä. On muuten aihe, josta yritin löytää joskus tietoa, eipä niin vaan olekaan. Kiitos, että avasit tabun.

Tämä on muuten ap=)

Väärin meni, sekopää.

12 ja 15 hihhei-häirikkö, vetää väliin soopaa. Syy todennnäkäisesti, että kolahtaa omaan nilkkaan. Välit jo poikki lapseensa, tai menossa. Haluaa vaikuttaa, jotta ko. asiasta ei puhutttaisi,. mitä äiti on tehnyt omalla lapselleen.  Nähty nämä.

Olette sekoja koko suku. 😁

Vierailija kirjoitti:

Olette sekoja koko suku. 😁

No kuinkas sattuikaan sopivasti aiheeseen liittyvä kommentointi. Anoppi teki tuota, ensin aikuista lastaan kohtaa kun hän jo nuorempana oli yrittänyt puhua äidilleen kaltoinkohtelusta. Anoppi oli leimannut poikansa million miksikin, mustamaalasi häntä koko suvulle. Sitten kun itse näin, miten äiti kohteli aikuista lastaan ja anoppi yritti minusta tehdä kumppaninsa miestäni latistaakseen, eipäs onnistunutkaan. Riitti yhden kerran kun sanoin etten lähde tuollaiseen mukaan, niin minäkin olin vaikka mitä. Pointti siis se, että narsistiäiti ei ota vastuutaan teoistaan, ei välitä, eikä halua ymmärtää, ei sen puoleen, kommunikointitaidot muunlaisesta kuin mustamaalauksesta, on hänellä erittäin heikot, olemattomat. Kun hihhei ei saanut joitakin hiljaiseksi aiheesta, haluaisi hän hiljentää kaikki, heikolla ymmärryksellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette sekoja koko suku. 😁

No kuinkas sattuikaan sopivasti aiheeseen liittyvä kommentointi. Anoppi teki tuota, ensin aikuista lastaan kohtaa kun hän jo nuorempana oli yrittänyt puhua äidilleen kaltoinkohtelusta. Anoppi oli leimannut poikansa million miksikin, mustamaalasi häntä koko suvulle. Sitten kun itse näin, miten äiti kohteli aikuista lastaan ja anoppi yritti minusta tehdä kumppaninsa miestäni latistaakseen, eipäs onnistunutkaan. Riitti yhden kerran kun sanoin etten lähde tuollaiseen mukaan, niin minäkin olin vaikka mitä. Pointti siis se, että narsistiäiti ei ota vastuutaan teoistaan, ei välitä, eikä halua ymmärtää, ei sen puoleen, kommunikointitaidot muunlaisesta kuin mustamaalauksesta, on hänellä erittäin heikot, olemattomat. Kun hihhei ei saanut joitakin hiljaiseksi aiheesta, haluaisi hän hiljentää kaikki, heikolla ymmärryksellään.

Mistä helvetin hihheistä sä jankutat? Olisko aika ottaa iltalääkkeet?