Millainen ihminen ei siedä läheisyyttä?

Sellainen, jolla on luottamusongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään olla lähellä ihmiziä henkisellä tasolla. Kosketukset tuottaa tuskaa, joskys ihan kirjaimellisesti, aistiyliherkkyyksiä nääs. Haluan myös pitää reviirini, tuntemattoman ei parane tulla koskemaan, haluan määrätä itse asioistani ja jos koskee mua ilman lupaa, vie tuon määräämisoikeuden.

Mullekin henkinen läheisyys on tärkempää ja ratkaisevampaa mitä fyysinen. Voin aivan hyvin elää parisuhteessa ilman fyysistä läheisyyttä, mutta henkinen läheisyys on oltava, että olen onnellinen.

Ei kaikki introvertit pelkää tai inhoa läheisyyttä. Olen ihan johtajakoulutustestien luonneanalyysin perusteella varsin introvertti mutten pelkää kosketusta, pidän ja kaipaan sitä. Pienenä nuoremmat sisarukset istuivat aina sylissäni, myöhemmin omat lapseni ja nyt olen uudessa suhteessa miehen kanssa joka pitää läheisyydestä. Halataan ja pussataan jatkuvasti, silitellään toisiamme. Eikä minua ahdista halata outojakaan ihmisiä, ainoastaan inhoan koskettaa ihmisiä joita muutenkin inhoan. Mutta luontainen tuollainen taipumus tai inho läheisyyteen on, tuskin ainoastaan geneettinen vaan myös lapsuuden kodin käyttäytymisen tulos.

Ollaan niin kovin erilaisia kaikki. Mä tulin kotoa missä ei paljon halattu tai kosketettu lämmöllä mutta kylläkin annettiin selkäsaunoja ja muutenkin pelkäsin väkivaltaa. Lisäksi hieman yli parikymppisenä minulla oli ikävä seksuaalinen tilanne missä "annoin" jonkun tehdä minulle asioita vaikka en halunnut. 

Pitkään aikaa pidin läheisyyttä todella tärkeänä itselleni, ja mielelläni ystävienikin lähellä istuin tai esimerkiksi hieroin heidän hartioitaan kun oli päänsärkyä jne. Koin turvaa toisten ja varsinkin minulle läheisten ihmisten läheisyydestä. 

Nyt olen masennuksesta sairaslomalla ja olen huomannut että läheisyys on alkanut ahdistaa minua. Jollakin lailla nyt on ilmeisesti mielessäni enemmän lapsuuden asiat ja tuo ikävä tilanne menneisyydestä. Välillä ihan pitää yrittää itselleni sanoa että kukaan ei minua satuta ja yrittää hengitellä rauhallisesti, jos joku istuu esim viereeni bussissa. On vielä muutamia ihmisiä kenen läheisyys ei ahdista tai jopa tuntuu hyvältä mutta jostakin syystä pelot aktivoituvat toisten ihmisten kohdalla, vaikka en niin haluaisi (ja ymmärrän että ystäväni tuskin minua haluaa satuttaa). 

Luulen että nyt on vaan aika yrittää siivota niitä luurankoja sieltä muistoista, ennenkun pystyn olemaan samalla lailla ihmisten kanssa. 

Olisiko sellainen ihminen jota on toistuvasti satutettu muiden ihmisten toimesta niin pahasti, että ei luota enää yhteenkään ihmiseen?

On vaan kamalaa kun sulle sanotaan kaiken jälkeen ettei kestä kun tulet liian lähelle-meillä oli sentään suhde, miten kaukana toisesta pitää olla? Miksi alkoi jos ei kestä yhtään?

Mulle läheisyys meinaa vankilaa matopurkin seurassa. Tykkään ihmisistä niin kauan kun eivät ole läheisiä. Sitten kun niistä alkaa tulla läheisiä alkaa kiukuttelu, ripustautuminen, hyväksikäyttö. Heiltä siis. Matopurkit aukeaa. Pelkään olevani saatanallinen kun pidän vain kiiltävästä pinnasta ja vieraskoreudesta. Ei kiinnosta kenenkään visvaiset traumat ja mitä kummallisimmat "tarpeet".

Millaista on, kun joku haluaa sinua? Tai haluaa vaikka halata? -En enää muista. Olen ollut naimisissa lähes 25 vuotta, mutta en ole koskenut mieheeni eikä hän minuun vuosikausiin. Ei seksiä, ei halaamisia, ei suutelua, ei mitään. Ihan mielenkiinnosta kysyn. (Tässä kerran eräs mies eräässä tilaisuudessa halusi kiittää minua halaamalla - siis oikeasti halusi halata. Jälkeenpäin olin vähän surullinen ja ihmeissäni, että joku toinen ihminen oikeasti halusi halata minua, olkookin vaikka muodollisesti). 

Siis: millaista on kun joku mies haluaa läheisyyttä (en tarkoita seksiä) ruman yli 50-v. vuotiaan naisen kanssa?

Tykkään läheisyydestä kiinnostavan, turvallisen ja läheisen ihmisen kanssa. Vieraan yllättävä kosketus saattaa aluksi säikäyttää. En ole mikään aseksuaali.

Kuvailisiko joku tarkemmin, miksi mies haluaa halata? Mistä syystä on halailtava?

Yliherkkä, autistinen, asperger.

"Kykenee kyllä halaamaan".  Sehän on jo erittäin läheistä.

- Aseksuaali?   Ei mitään erikoista, ei vaan koe tarvetta seksuaaliseen läheisyyteen.

- Introvertti?

- On vain tarkka siitä kenen lähellä haluaa olla, kun ei koe tarvetta olla kaikkien lähellä?

- Ei halua toisten sotkeentuvan asioihinsa?

- Ei halua flunssaa, influenssaa, syyhyä jne. ja pitää bakteerit ja virukset etäällä?

- Ei pidä toisten hajusta ja hajusteista?

- Näiden yhdistelmä?

Haluaa seksuaalista läheisyyttä vasta kun tuntee kumppanin hyvin?  

Demiseksuaali? Demiseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen, jossa seksuaalinen kiinnostus edellyttää kokonaisvaltaista tunnetasoa toista ihmistä kohtaan. 

Ps. Tämä "demisuksuaalisuus" kuulostaa normaalimmalta kuin jatkuva uusien naisten/miesten deittailu ja yhden illan jutut.

Kun löytää fyysisesti ja psyykkisesti sopivan ihmisen, läheisyyskammoa ei enää tunne. 

En muista oikein koskaan olleen muita halailuita, kuin sukulaisia merkkipäivinä.

Seurustelua tai seksiä ei ole omaa kättä lukuunottamatta ollut. Enkä kyllä halua ketään elämääni, ei minulla ole mitään tarjottavaakaan, enkä oikein jaksaisi sellaiseen panostaa.

Mitään yhden yön ystävyyksiä tai muuta läheisyyttä ei kyllä kiinnosta hankkia, kun olen muutenkin aika vastenmielinen.

Edelleen ulkonäölleni jaksetaan nauraa.

Ei siinä, tämä on se elämä, joka sattui kohdalle.



M40

Ei ole sitten vaan omalle kohdalle sattunut sopivaa ihmistä. Itsekin olen ollut usein aika varautunut jakamaan sekä fyysistä että psyykkistä olomuotoani kenenkään kanssa, mutta kun kohdalle osuu oikea ihminen, estot lähtee päältä hyvin nopeasti. Kokemuksesta tämän tiedän, kuten myös sen, että näitä itselleni "sopivia" miehiä on noin joka 10 000. yksilö, joka on kohdalle sattunut. Eli pari kertaa elämässä.

Vanha ketju, mutta hyvä. Itselläni oli kerran joku asperger-ihastus. Sellaista vatkausta, että tule lähelle, mene pois. Vuoristorataa koko tunneskaala. Ihastus katosi tässä tunteettomassa pelleilyssä. Vaikka meillä oli hyvä kemia jutuissa, niin tämä simpukkakäytös karkotti minut. Aivan pimeä kundi ja jätti traumat tuo kylmä kokemus.

Aspergerius

1.Skitsoidi.

2.Riittävän vakavasti tai toistuvasti väkivallan kohteeksi joutunut ihminen.

3.Ihminen joka on toistuvasti joutunut vakavasti petetyksi/huijatuksi. Vaihtoehtoisesti kokenut liian monta riitaisaa parisuhteen tai perheen rikkoutumisia.

4.Ihminen joka on lapsuudesta asti kasvanut lähes jatkuvasti riitelevässä perheessä.

Tapailin hetken sellaista miestä jolla mielestäni oli välttelevä kiintymysmalli. Kovasti halusi nimenomaan naisen kanssa tehdä arkisia juttuja - ruokaa, keskustelua, katsoa telkkua, käydä kävelyllä yms. Mitään muuta ei halunnut ensimmäisen parin kolmen tapaamiskerran jälkeen. Halaaminen, pussaaminen, seksi, kädestä pitäminen, silittäminen, silmiin katsominen - kaikki oli ehdoton ei. Kertoi joskus kokeilleensa asumista naisen kanssa mutta ei ollut hänen juttu, pelkkä lemmikin ottaminen ja sen kanssa asuminenkin olisi ollut kamalaa. Oli tyytyväinen että nähtiin kerran kuussa ja soiteltiin 2 viikon välein. Itselle ei riittänyt tälläinen väljä ystävyyssuhde, mutta hänelle sellainen parisuhde olisi palataivasta. Toivottavasti joskus löytää samanhenkisen kumppanin.