Lue keskustelun säännöt.
Esiintyykö Aspergerin oireyhtymää enemmän jossain tietyssä yhteiskuntaluokassa?
17.07.2016 |
Oletteko huomanneet, että Aspergerin oireyhtymää esiintyisi enemmän jossain tietyssä yhteiskuntaluokassa? Jos olette, niin missä ja mistähän se johtuu?
Kommentit (29)
Aspergerin oireyhtymää ei esiinny enää missään yhteiskuntaluokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreistä tuntuu moni olevan asperger. Ainakin käytöksensä puolesta. Oma asperger-lapseni pyrkii myös lääkikseen.
Tuohon koulutus-/älykkyys-juttuun; Voihan assi olla fiksu ja älykäs, vaikka olisikin käynyt pelkän ammattikoulun ja tekisi suorittavaa työtä. Osalla AS kaikkine liitännäisoireineen vain vaikuttaa elämään siten, ettei ole kiinnostusta ja motivaatiota opiskella pitemmälle. Eikä siinä sinänsä mitään huonoa ole, pääasia että on tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Kyllä uskoisin, että duunarivanhempienkin aspergerit diagnosoidaan yhtä lailla, Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmässä poimitaan aika tarkkaan kaikki poikkeavuudet jo eskari-iässä tai viimeistään koulun alkaessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa ajoissa. Mikäli tuo tilastoasia pitää paikkansa, voisi se johtua esim. siitä, että tietyntyyppisestä aspergeroireilusta on jopa etua koulussa/opiskeluissa.
Aspergerin oireyhtymä on muuten poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta (jenkeissä poistunut jo), jatkossa se on vain yleisesti autismikirjon häiriö. Tämä ilmeisesti siksi, koska aspergereilla on niin paljon muihin tautiluokituksiin (esim. autismi, add, adhd) viittaavia oireita, että sitä ei hoidon kannalta ole mielekästä erotella omaksi diagnoosikseen.
Nykyään ehkä, mutta aspergerin osalta tilanne on ollut tämä vasta vähän aikaa. Tilastoissa näymme (tai emme näy) myös me, joilta se olisi pitänyt diagnosoida vaikkapa 1970-luvulla ja siitä eteenpäin, jolloin koko asperger oli niin uusi asia että varmasti vain valistuneimpien vanhempien lapset ovat saaneet tarvitsemaansa apua.
Terveisin eräs, joka ei apua saanut
Niinpä.Olin 80-luvulla ala-asteella ja vasta nyt on selvinnyt,että koulun aloitteissa olleet ongelmat johtui tästä.
Toisaalta nykyään lapsille ja nuorille tehdään turhia diagnooseja.Ujoa tytärtä vänkättiin koulupsykologille ja kaverille syötetään rauhottavia kolmetoista vuotiaasta vaikka on tosi rauhallinen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Kyllä uskoisin, että duunarivanhempienkin aspergerit diagnosoidaan yhtä lailla, Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmässä poimitaan aika tarkkaan kaikki poikkeavuudet jo eskari-iässä tai viimeistään koulun alkaessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa ajoissa. Mikäli tuo tilastoasia pitää paikkansa, voisi se johtua esim. siitä, että tietyntyyppisestä aspergeroireilusta on jopa etua koulussa/opiskeluissa.
Aspergerin oireyhtymä on muuten poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta (jenkeissä poistunut jo), jatkossa se on vain yleisesti autismikirjon häiriö. Tämä ilmeisesti siksi, koska aspergereilla on niin paljon muihin tautiluokituksiin (esim. autismi, add, adhd) viittaavia oireita, että sitä ei hoidon kannalta ole mielekästä erotella omaksi diagnoosikseen.
Nykyään ehkä, mutta aspergerin osalta tilanne on ollut tämä vasta vähän aikaa. Tilastoissa näymme (tai emme näy) myös me, joilta se olisi pitänyt diagnosoida vaikkapa 1970-luvulla ja siitä eteenpäin, jolloin koko asperger oli niin uusi asia että varmasti vain valistuneimpien vanhempien lapset ovat saaneet tarvitsemaansa apua.
Terveisin eräs, joka ei apua saanut
Ajattelen juuri samoin. Kyse ei ole vain Aspergeristä vaan ylipäänsä aika monenlaisista ongelmista tai erikoisuuksista. Olin itse jälkeenpäin ajatellen ihan sairaalloisen ujo koulua aloittaessa ja tulin totta kai kiusatuksi (silloin ei ns. lievempään kiusaamiseen puututtu mitenkään, se oli kaiketi vain jotain nokkimisjärjestyksen luomista) ja se kaikki on säteillyt koko elämääni. Jos oma lapseni olisi ollut samassa tilanteessa, olisin varmasti hankkinut apua. Lisäksi minulla oli eräänlainen pakkoliike, jota vanhemmat vain hyssyttelivät, että katso, ettei kukaan näe. Vanhempani ovat matalasti koulutettuja, mutta enpä tiedä, olisiko tilanne ollut toisenlainen erilaisessa perheessä.
Toisella lapsistani on Aspergerin syndrooma, ja meille lastenneurologi sanoi, että Aspergereitä on kehitysvammaisista hyvin älykkäisiin, se ei paljon kerro ihmisestä. Pojallamme oireet ovat varsin lievät, ja päädyin hakemaan apua vasta kun hän oli 11-vuotias, koska hän alkoi turhautuessaan käydä väkivaltaiseksi (vain kotona). Jos en olisi itse hakenut apua, pojalla ei olisi mitään diagnoosia, vaikka lastenneurologin mukaan on ihan selvä Asperger. Eli ei koululaitos nykyisinkään automaattisesti mitenkään seulo oppilaita. (Itse asiassa poikamme tapauksessa psykologi oli sitä mieltä, ettei lapsella mitään Aspergeriä voi olla eli diagnoosin poika sai vasta, kun vetosin koululääkärin kehotukseen käydä neurologilla. Eli pelkkä avun hakeminenkaan ei vielä riitä siihen, että välttämättä diagnoosia saa, vanhemmilta vaaditaan joskus päättäväisyyttä. Ja korostan vielä, että emme olleet vain diagnoosia hakemassa, koska se kuulostaisi komealta. Ajatuksena oli tietysti saada käytännön apua, jos vain selviäisi, onko pojalla AS (jolta minusta vaikutti) tai jotain muuta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset aina olettavat, että AS auttaa pitkälle opiskelussa ja että assit ovat automaattisesti korkeasti koulutettuja? Tiedän kaikkiaan n. kymmenen aikuista assia, heistä kaksi on korkeasti koulutettuja, loput pelkän amiksen käyneitä.
No kun ihmiset saavat usein niistä sellaisen kuvan, että ne ovat huippuälykkäitä kun tietävät jostain asiasta käytännössä kaiken. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että pärjäisi korkeakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reality checkiä kaipaisin. Assit on yliedustettuna esim. vankilassa.
Miksi ihmiset aina olettavat, että AS auttaa pitkälle opiskelussa ja että assit ovat automaattisesti korkeasti koulutettuja? Tiedän kaikkiaan n. kymmenen aikuista assia, heistä kaksi on korkeasti koulutettuja, loput pelkän amiksen käyneitä.