Esiintyykö Aspergerin oireyhtymää enemmän jossain tietyssä yhteiskuntaluokassa?
Oletteko huomanneet, että Aspergerin oireyhtymää esiintyisi enemmän jossain tietyssä yhteiskuntaluokassa? Jos olette, niin missä ja mistähän se johtuu?
Kommentit (29)
Harvemmin Kokoomuksen kannattajissa, jotka yleisesti ajateltuna ovat täydellisempiä kuin muut, ja Asperger-henkilö harvoin on niin täydellinen.
Eliitissä? Ainakin menneinä aikoina, kun sosiaalisuutta ei yliarvostettu työntekijöissä. Ainakin ainoa virallisesti tuntemani asperger on kahden professorin tytär ja epäilen omaa esi-isääni ja puolta sukuamme epävirallisiksi asseiksi ja aikansa eliittiä oli se esi-isäkin.
Parisuhteissa, joissa isä on iäkäs.
Asperger-oireyhtymän lisääntymisen on spekuloitu johtuvan juuri siitä, että nykyisen liikkuvuuden ansiosta samankaltaiset ihmiset pariutuvat keskenään. Kun sitten kaksi nörttiä saa lapsen, nörttigeenit voivat olla liian dominoivia, ja tuloksena on aspergerius. Aspergerhan ei sinänsä ole mikään erityisen paha ongelma, mutta autismi 'rikastuu' samalla periaatteella.
Vihreissä. Ovat sellaisia luonnonsuojelijasieluja.
Tiedän yhden aspergerin, jonka molemmat vanhemmat ovat insinöörejä. Liekö sattumaa.
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Monet diagnosoivat kahden älykkään vanhemman älykkään lapsen aspergeriksi. Älykäs lapsi on luonnollisesti poikkeava, koska kiinnostuu älyllisestä asioista. Tämä ei tarkoit että lapsi olisi sosiaalisesti soke, on usein hyvinkin tarkkanäköinen myös sosiaalisesti nimenomaan älykkyytensä ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Kyllä uskoisin, että duunarivanhempienkin aspergerit diagnosoidaan yhtä lailla, Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmässä poimitaan aika tarkkaan kaikki poikkeavuudet jo eskari-iässä tai viimeistään koulun alkaessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa ajoissa. Mikäli tuo tilastoasia pitää paikkansa, voisi se johtua esim. siitä, että tietyntyyppisestä aspergeroireilusta on jopa etua koulussa/opiskeluissa.
Aspergerin oireyhtymä on muuten poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta (jenkeissä poistunut jo), jatkossa se on vain yleisesti autismikirjon häiriö. Tämä ilmeisesti siksi, koska aspergereilla on niin paljon muihin tautiluokituksiin (esim. autismi, add, adhd) viittaavia oireita, että sitä ei hoidon kannalta ole mielekästä erotella omaksi diagnoosikseen.
Aspergeria on enemmän hyväosaisilla ja koulutetuilla vanhemmilla. ADHD on yleisempää alemmissa sosiaaliluokissa.
Mitä olen huomannut niin aika moni keittiöpsykologi tuntuu vetävän johtopäätöksen että älyllisistä asioista kiinnostunut introvertti on aspergeroireinen. Vaikka usein introvertillä on parempi sosiaalinen silmä ja valveutuneisuus sosiaalisissa asioissa kuin niillä ekstroverteillä. Introvertin sosiaaliset taidot näkyvät vain lähipiirille, koska heitä ei kiinnosta pitää melua itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vihreissä. Ovat sellaisia luonnonsuojelijasieluja.
Luonnonsuojelijasieluja? Millä lailla muka? :D
Tiedän enemmän suorittavaa työtä tekeviä asseja kuin toimihenkilöinä/asiantuntijoina toimivia.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteissa, joissa isä on iäkäs.
Kuka on isänsä kanssa parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän enemmän suorittavaa työtä tekeviä asseja kuin toimihenkilöinä/asiantuntijoina toimivia.
Ovatko koulutus- tai älykkyystasoaan vastaavassa työssä?
Aspergeria on enemmän korkeasti koulutettujen lapsilla, koska asperger piirteisyys (pohjaton kiinnostus johonkin tiettyyn) auttaa kouluttautumisessa. Aspergerpiirteisyys ei vielä kuitenkaan haittaa koulutuksen hankkimista ja parisuhteessa elämistä liikaa. Kun kaksi asperger piirteistä sitten hankkii lapsia, saavat he mahdollisesti tupla annoksen niitä geenejä jotka aspergeriin vaikuttavat. Voimakas aspergerin syndrooma estää kunnollisen kouluttautumisen ja vaikeuttaa pahasti sosiaalisia suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Kyllä uskoisin, että duunarivanhempienkin aspergerit diagnosoidaan yhtä lailla, Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmässä poimitaan aika tarkkaan kaikki poikkeavuudet jo eskari-iässä tai viimeistään koulun alkaessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa ajoissa. Mikäli tuo tilastoasia pitää paikkansa, voisi se johtua esim. siitä, että tietyntyyppisestä aspergeroireilusta on jopa etua koulussa/opiskeluissa.
Aspergerin oireyhtymä on muuten poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta (jenkeissä poistunut jo), jatkossa se on vain yleisesti autismikirjon häiriö. Tämä ilmeisesti siksi, koska aspergereilla on niin paljon muihin tautiluokituksiin (esim. autismi, add, adhd) viittaavia oireita, että sitä ei hoidon kannalta ole mielekästä erotella omaksi diagnoosikseen.
Nykyään ehkä, mutta aspergerin osalta tilanne on ollut tämä vasta vähän aikaa. Tilastoissa näymme (tai emme näy) myös me, joilta se olisi pitänyt diagnosoida vaikkapa 1970-luvulla ja siitä eteenpäin, jolloin koko asperger oli niin uusi asia että varmasti vain valistuneimpien vanhempien lapset ovat saaneet tarvitsemaansa apua.
Terveisin eräs, joka ei apua saanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan aspergerin oireyhtymää on enemmän korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla kuin muilla. Ero ei kuitenkaan ole suuri ja se voi johtua vain siitä, että akateemiset vanhemmat osaavat hakea apua, kun taas duunarivanhemmat yrittävät vaan sinnitellä ja lapsi saa pärjätä mit pärjää ilman hoitoa tai tukea.
Kyllä uskoisin, että duunarivanhempienkin aspergerit diagnosoidaan yhtä lailla, Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmässä poimitaan aika tarkkaan kaikki poikkeavuudet jo eskari-iässä tai viimeistään koulun alkaessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa ajoissa. Mikäli tuo tilastoasia pitää paikkansa, voisi se johtua esim. siitä, että tietyntyyppisestä aspergeroireilusta on jopa etua koulussa/opiskeluissa.
Aspergerin oireyhtymä on muuten poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta (jenkeissä poistunut jo), jatkossa se on vain yleisesti autismikirjon häiriö. Tämä ilmeisesti siksi, koska aspergereilla on niin paljon muihin tautiluokituksiin (esim. autismi, add, adhd) viittaavia oireita, että sitä ei hoidon kannalta ole mielekästä erotella omaksi diagnoosikseen.
Poistumassa sen takia, että asperger on myös autismia. Diagnoosi tulee olemaan ja osalla jo onkin autismin kirjon häiriö tai lievä autismi. Oli jäämässä kokonaan pois diagnoosijanalta, koska assia pidettiin niin lievänä autismina. Mutta erään suomalaisen ansiosta jää kuitenkin diagnosoitavaksi.
As-piirteys on myös hyvä ominaisuus, koska se antaa motivaatiota opiskella pitkälle ja syventää osaamistaan. Itse olen kyllä havainnut että äkkiseltään älykkö voi vaikuttaa as-piirteiseltä, mutta kun paremmin olen näihin tutustunut, olen havainnut että ovat vain introverttejä, jotka ovat erittäin taitavia lukemaan ihmisiä (keskimääräistä taitavampia).
No emme ole.