Kyllä minäkin rukoilen

että saisin selvyyttä tähän tilanteeseeni ja ajatuksiini - löytäisin tien, jota jatkaa eteenpäin. Tämä pohdiskelu on niin kuluttavaa - paljon mieluummin olisin nöyrä lammas lammastarhassa ja vain uskoisin. Mutta kun tuntuu, ettei usko enää mihinkään... Enemmän vain näkee niitä epäkohtia ja tuntuu, että kaikki on vain satua ja keksittyä.



Tässä uskossa on paljon elämää suojelevia asioita - monelta säästyy, kun ei ihan kaikkea kokeile. Itse en ole koskaan maistanut alkoholia - enkä sen puoleen ole koskaan tuntenut edes kiusausta kokeillakaan! Se on minusta täysin turha aine tässä maailmassa. En ole myöskään koskaan tupakoinut. Mutta esim. lapsiasia on minulle käsittämättömän vaikea asia. En jaksa uskoa, että Jumala on tarkoittanut, että nainen synnyttää lapsia, vaikkei jaksa ja halua enempää lapsia. Myös ulkonäkö on minulle tärkeä asia. Kuntoilen ja haluan näyttää hyvältä! Nuorena kärsin aknesta ja näppylöistä ja sieltä asti olen käyttänyt esim. meikkivoidetta ja peitepuikkoa - käytän siis edelleen! Valokynä tekisi oikein hyvää monen väsyneennäköisen perheenäidin silmäpusseille! ;-) En näe ripsivärisäkään mitää, joka estäisi minua uskomasta - sitäkin käytän halutessani eloa silmiini. Hiuksia en ole koskaan värjännyt, mutta sitäkään en pidä uskomisen esteenä - ajattelen vain, etten halua muita ihmisiä hämmästyttää värjäämällä hiuksiani. tietäisin kyllä heti sen ruskean sävyn, jolla ne värjäisin, jos näin päättäisin tehdä. :-) Ulkopuolisista varmasti sairaan kuuloista tekstiä, mutta näinhän tämä meidän piireissä menee. Tapakulttuurillisissa ohjeistuksissa ei ole välillä päätä ei häntää. Myös netin ja tv:n vastakkainasettelussa tullaan joutumaan jossain välin ojasta allikkoon... Entä, kun tv ja netti ovat jonain päivänä yksi ja sama asia? Ja osinhan ne sitä jo ovatkin. Tv-ohjelmia sentään valvotaan, mutta nettiä ei kykene kukaan koskaan kokonaan valvomaan.



Mutta kaikkien näiden asioiden jälkeenkin minulla on vielä heikko rukous, että löytäisin oikean tien ja saisin rauhan tunnolleni.



se huono vl-äiti - laitimmaisen tuntoinen, kuten olen kuullut sanottavan.