Miten teillä se aika kuluu siellä kaupungissa?

Meillä on aina kiire ja sitten vedetään huumeita.

Me ollaan aina töissä jotta ihmiset siellä landella sais pitää peruspalvelunsa ja kirjastot joka ikisessä näreessä. Mahdollistetaan siis rahansiirto kaupungeista landelle.

Meillä on Helsingin Lauttasaaressa ainakin paljon puita ja myös luonnontilassa olevaa puistoa eli metsää. :) Harrastan mm. ulkona syömistä, konsertteja, museoita, lenkkeilyä, pyöräilyä ja tietenkin shoppailua. ;) Myönnän, että välillä on ihanaa lähteä mökille, käydä puusaunassa saunomassa ja tuijottaa suurta järvenselkää täydellisen hiljaisuuden vallitessa.

Kaikessa on puolensa. :)

Kiitos, aika kuluu täällä kaupungissa ihan samaan tahtiin kuin maallakin. Minun 150-neliöinen vanha asuntoni etu-Töölössä ei tunnu lainkaan ahtaalta. Ikkunoista näkee kauas, niin auringon, tuulet kuin tuiskutkin, ei tarvitse säätä arvailla. Aika menee rattoisasti kulttuuririentojen parissa, ystäviä nähden, kuntoillen ja myös kotosalla. Töissä käyn tietysti päivät, niin kuin muutkin kunnon ihmiset.

En käsitä asenteellista kysymystä, että aikani tappamiseen tarvitsisin maaseutua (niin paljon kuin sitä arvostankin!), mutta trollihan tämä onkin :) Kaikkea hyvää sinne maalle teille kaikille!

Niin tyhmästi aseteltu kysymys etten jaksa vaivautua. Tosi huono.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina kiire ja sitten vedetään huumeita.

Olen kyllä kuullut ettei kaupunkilaisille oikein työnteko maistu mieleiseltä.

Me asutaan meren rannalla, ja parvekkeelta näkee kyllä ihan näpsäkästi sen sään. 

Mutta niin kuin tuolla alussa jo sanottiinkin, niin meillä on aina kiire ja sitten vedetään huumehia. Ei muuta. 

Kaupunki on laaja käsite. Minulla siihen kuuluu oma talo, suuri tontti, iso puutarha, lähellä oleva järvi ja metsä. Ja vain 10 min ajon päässä kaupungin keskustasta.

Ilman katson lämpömittarista ja ikkunasta ja säätiedotuksesta. Kotona betoni"punkkerissani" mä teen kotitöitä, puuhailen lapseni ja mieheni kanssa, luen, kirjoitan, piirrän, soittelen kitaraa, kokkaan, juttelen puhelimessa, surffaan netissä, katson telkkaria, laitan valokuvia, teen koruja. 

Kun lähden "punkkerista" ulos, menen töihin, kauppaan, kylään, elokuviin, urheilemaan, kirjastoon, teatteriin, näyttelyyn, ravintolaan, kahvilaan, matkoille, puistoon lukemaan, venäjän tunnille, maalaamaan. 

Mitä sinä teet siellä maalla?

Itse en käy kotona kuin nukkumassa, joten betonibunkkerista en osaa sanoa. Lähikahvila on olohuoneeni ja töiden jälkeen ollaan koko päivä kaupungilla - ostoksilla, leffassa, teatterissa, harrastuksissa. Itse taas en käsitä, mitä ihmettä maaseudulla voisi tehdä? Näin me ollaan erilaisia.

Muutin vähän aikaa sitten maalta kaupunkiin ja täällä sitä tekemistä vasta onkin. Voi käydä risteilyllä, shoppailemassa, kirpputoreilla, museoissa, ravintoloissa, puistoissa, kuntosalilla, tanssitunneilla, kuorossa... Mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Täällä voi myös opiskella ja löytää töitä. Maalla ei voinut tehdä oikein muuta, kun käydä marjassa/sienessä ja uimassa.

Ja kaupungissakin on muuten puita.

Päivät käyn töissä ja iltaisin saatan mennä vaikka metsäretkelle fillarilla. Eilen kävin kantarellejä poimimassa lähistöltä.

Minulle kaupungissa nimenomaan on vapaudentunne. Kun menen vierailemaan vanhempieni luona, niin koko kylä tietää toistensa asiat. Minkäänlainen poikkeaminen hyväksytystä muotista ei ole sallittua, tai jätetään yhteisön ulkopuolelle.

Kaupungissa kukaan ei ole kiinnostunut seksuaalisesta suuntautumisestasi, "oudosta" ruokavaliostasi, erikoisesta ulkonäöstäsi jne.

Pannaan näitä ulkomaalaisia miehiä, tehdään niille lapsia ja sitten hoidetaan kotia, lapsia ja miestä.

Aika kuluu ihan liiankin hyvin. Toivoisin, että sitä olisi enemmän! 

Säät näkee netistä.

Ja rauhallisempaahan täällä on kuin maalla. Ei tee naapuri peltotöitä puolille öin, ei rakit räksytä sen jälkeenkin, ei möykkää moottorisahat. Eikä kukaan tunge kylään tuosta noin vain, asiaa etukäteen sopimatta. Ei harjoittele tulevat maanteiden sankarit rallia pikkuteillä. Ja ennen muuta: Toisten asioista ei olla niin sairaalloisen kiinnostuneita kuin maalla ollaan!

Itse asun pienessä maaseutukaupungissa (olosuhteiden vuoksi muutin, mutta kohta pääsen pois, jes!) ja voi luoja kun täällä on tylsää.   Mä odotan sitä kun saan istua isossa kaupungissa uudessa asunnossani ja katsella ikkunasta autojen ja ihmisten vilinää, kaupungin sykettä. Se riittää mulle viihdykkeeksi ja siinä sielu lepää.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan aina töissä jotta ihmiset siellä landella sais pitää peruspalvelunsa ja kirjastot joka ikisessä näreessä. Mahdollistetaan siis rahansiirto kaupungeista landelle.

Ai hoitolainen, hyvä kun korjasit.

Minä olen aina luullut, että te hyödytte, kun kaikki työpaikat on viety sinne kehäkolmosen sisäpuolelle, teillä on kaikki verovaroin ylläpidettävät virastot, eduskunnasta alkaen. Taidelaitoksia, jotka ylläpidetään verovaroin ja vielä intrakin, jota isolta osin rakennetaan verovaroin.

Joku muukin on luullut samoin, kun minä, koska takavuosina yritettiin näitä verovaroin ylläpidettäviä virastoja siirtää maakuntiin, kun joku huomasi, että ei piisaa asuntoja, kun kaikki ahtautuu samaan paikkaan.

Mutta mikäpä siinä, asujaa ahtaasti ja kalliisti ja yksi oikeen mainio asia on, nimittäin mamut pakkautuu sinne teille. Me täällä mainostamme aina, jos joku tänne eksyy, että menkää hesaan, se suuri stadi ja siellä on elämä leveetä. Ja Anne ne on lähteneet, pitäkää hyvänänne. 🤗

Vierailija kirjoitti:

Niin tyhmästi aseteltu kysymys etten jaksa vaivautua. Tosi huono.

Kuinka niin? Kaupungissa vieraillessa vain usein ja hyvin nopeasti tulee tunne että mitä siellä päivät tekisi tai mihin menisi. Kaupat ei kiinnosta, kulttuuri ja museot ei kiinnosta, terassit on laiskojen paikkoja, missä edes se rauhallinen 15km lenkkipolku jossa ei kuulu moottorin jyrinää ja käki kukkuu kaikessa hiljaisuudessa. Täällä maalla kun avaa ulko-oven vapautta on kaikkialla ja voi vaikka ilman rihmankiertämää juosta kokopäivän pihalla ja tuolla ovelta avautuvassa luonnossa ilman kenenkään katseita tai väliintuloa... Ja ei... se on itsensä syy jos piirihenkisyyttä lietsoo... täällä 150 asukkaan pienessä maalaiskylässä kylätienvarrella kun asuu, yli puolet ohikulkioista on outoja vaikka samalla kylällä asuisi. Ei tarvitse olla kiinnostunut kuka asuu missäkin talossa ja minkä niminen se Pertin toisiksi nuorin tyttö on. Voi olla kiinnostumatta koko Pertistä ja hänen perheestä vaikka se olisi lähin naapuri. Meilläkin on lähimpään naapuriin 500m päähän muuttanut 3 vuotta sitten perhe joita en tunne ollenkaan edes. Ap

Ai luuletsä, ettei kaupungissa ole yhtäkään puuta? :D Ootko koskaan käynyt kirkonkylää kauempana? Miten saan aikani kulumaan

- siivoten

- laittamalla ruokaa/leipomalla

- leikkimällä kissan kaa

- av ja muut mammapalstat

- katsomalla tv-sarjoja ja elokuvia koneelta

- kyläilemällä kavereilla tai perheenjäsenillä tai kutsumalla ne tänne

- kahvilla/lounalla/puistopiknikillä käyden

- kävellen metsässä (kyllä, täälläkin on metikköä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tyhmästi aseteltu kysymys etten jaksa vaivautua. Tosi huono.

 Kaupungissa vieraillessa vain usein ja hyvin nopeasti tulee tunne että mitä siellä päivät tekisi tai mihin menisi. Kaupat ei kiinnosta, kulttuuri ja museot ei kiinnosta, terassit on laiskojen paikkoja,

No jos ei mikään muu kiinnosta kuin juosta ilkosillaan pihamaata ympäri, niin paras paikkahan se oma maatalo sitten onkin. Tosin aika kylmää hommaa varmasti suurimman osan vuodesta... Me muut, joita kiinnostaa muukin kuin käen kukunta, asutaan sitten niissä kaupungeissa.

Itse en keksisi maaseudulla mitään tekemistä. Kun ei kiinnosta puutarhat, ja ne luontokävelytkin on joko tappelemista itikoiden, hirvikärpästen tai lumisohjon keskellä, niin eipä siellä olisi meikäläiselle mitään.