Riittääkö teille elämänsisällöksi ryö, ruokakauppa, loma -sykli
Lapset ovat jo teini-iässä ja elämä alkaa tuntua tylsältä. Töihin, ruokakauppaan ja välillä lomalle. Kaikki on jo nähty moneen kertaan. Miksi matkustaa mihinkään, kun se on kuitenkin sitä samaa. Kotona ja mökilläkin on tykkää. Päivät kuluvat eteenpäin: kohta on taas joulu ja sitten taas kesä ja mikään ei tunnu missään.
Mistä elämään sisältöä?
Kommentit (33)
Hanki harrastus. :) Ei lomalla ole pakko matkustaa vaan voi tehdä mistä eniten nauttii; oli se kirjojen lukeminen, ystävien tapaaminen, liikuntaharrastus tai vaikka lemmikki.
Olen huomannut että monilla suomalaisilla on todellakin perinteinen ns oravanpyöräelämä. Ei sitä rutiinia ja elämäntapaa pysty muuttamaan kukaan muu kuin sinä. Työ määrittelee monelle sen miten paljon pystyy elämään "oman mielen mukaan", eli lähtisin liikkeelle työstä... etsi työpaikka jossa on vaihtelevammat aikataulut tai jopa etätyö tms. Sen puitteissa pystyy matkustelemaankin eri tavalla. Soluta myös arkirutiineihin niitä juhlahetkiä ja yllättäviä juttuja, ei pelkästään viikonloppuihin... Monilla on myös tapana pukeutua hyvin vain viikonloppuina (jos silloinkaan). JOskus pelkän kivan vaatteen päälle laittaminen virkistää valtavasti. Vaihda vuorokausirytmiä. Käy paikoissa kotikaupungissasi tai lähistöllä jossa et ole käynyt, kokkaa jotain uutta yms.
Ja me ryöttömät vietämme jälleen kerran rokulipäivän.
Ryö on suomalaiselle liki itseisarvo
Ei todellakaan riitä, siksi olen kuin ponttooni nykyisin. Syön ja juon tylsyyteen. Odotan aikaa kun saan taas mennä menojani ilman vastuita ja velvoitteita. Ei minusta koskaan ollut perhe-elämään, mutta ei sitä peruakaan voi.
Kutonen jatkaa... vähän meni offtopiciksi vastaukseni mutta itse olen pyrkinyt ja pääsemässä siihen, että saan "soveltaa" elämääni enkä joudu tanssimaan jonkun toisen pillin mukaan työajoissani. Se helpottaa valtavasti. On niin valtavasti erilaisia tapoja elää, sen on matkustaminen ja muiden elämien näkeminen minulle opettanut. Ehdottomasti 11kk yhden kuukauden kesäloman odottaminen ei minulle riitä. Elämä tapahtuu NYT, haluan tehdä siitä flamencoa enkä kaurapuuroa.
Ei riitä, eikä ole koskaan riittänytkään. Elämässä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, en halua jäädä paikoilleni hukkaamaan aikaa.
Ei riitä. Siksi teen keikkatyötä jota voin tehdä oikeastaan mistä vain, yleensä kotoa, harrastan, matkustelen paljon, ja mies hoitaa ne kaupassakäymisetkin. Ei valita lapsi, ei lapsen isä, ei nykyinen puolisoni, eikä edes oma äitini tästä epänaisellisesta holtittomuudestani.
Oma lapsi ei ole vielä teini-iässä, mutta työ ja arkiaskareet puuduttavat. Koskaan en kyllä ole nauttinut kotihommista, vaan ne ovat välttämätön pakko. matkustelu ei ole ainakaan vielä tylsää, minusta on ihana katsella erilaisia luontopaikkoja, ja varsinkin erilaista auringon valoa ( vrt esim. Lappi talvella ja kesällä, pitkä suomalainen auringonlasku kesällä, lyhyt auringonlasku Välimern maissa yms.) Toki en ole hirveästi matkustellutkaan.
Mökillä ei ole pakko olla, ja mökkiä ei ole pakko pitää, jos ei nappaa. Kiinnostuksesta kysyn, että millaisia mtkoja olette tehneet ja missä paikoissa käyneet, jos se ei nappaa? (Itselläkin kyllä itse siirtyminen lentokoneessa on tylsää, matkustaa ensin taksilla linja-autoasemalle, sieltä lentokonebussiin,jossa menee useampi tunti, sitten roikkua lentokentällä, lopulta lentokoneessa ei kyllä oli nitä suurimpia nautintoja.)
Ei todellakaan. Opiskelen että voin ryhtyä yrittäjäksi, mies on laivalla töissä. Kuka hullu sitä samaa rataa jaksaa koko ikänsä, 11kk töissä, että voi 1kk lomailla silloin kun se työnantajalle sopii!
Ei kiitos!
No ei mutta mitäpä muuta voisi olla? Kyllä tälläkin tavalla voi elää kunnes kuolee. Oikeasti halujensa mukaan ei voi elää kukaan.
Vierailija kirjoitti:
No ei mutta mitäpä muuta voisi olla? Kyllä tälläkin tavalla voi elää kunnes kuolee. Oikeasti halujensa mukaan ei voi elää kukaan.
Miksi ei voisi? Kuka sen oikeasti estää? Suomessa on kyllä mahdollisuudet elää ihan millaista elämää vain. Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.
Riittää. Erinomaisesti. Eikä ole edes perhettä ja lapsia, ihan yksin elelen. Nautin pienistä asioista, kuten elossa olemisen tunteesta, kukkasista, lämmöstä jne.
Ootko käyny lääkärissä. Tuollaista voi kuulla masentuneen ihmisen suusta. Jos harmaan arjen keskeltä ei löydä mitään ilonaiheita niin apua tarvitset.
Itse vasta 6kk sitten hypännyt oravanpyörään.. Eli valmistuin ja heti sain töitä. Ja tätähän tämä on, töitä ja vapaiden/loman odottamista. Voin nähdä seuraavat 40v kuinka elämä menee tällä samalla syklillä. Työkaveri tekee hurjaa tuntimäärää viikossa eikä näe puolisoaan. Sanoo että eläkkeellä sitten kerkeää. Entäpä jos se puoliso tai itse kuolee ennen eläkettä? Tai sairastuu? Elämä tapahtuu tässä ja nyt. Ensi kuussa loppuu itsellä työsopimus ja aion ryhtyä freelancer työntekijäksi. Saan vapauden päättää milloin teen töitä ja milloin olen vapailla. Olen sh joten töitä kyllä on. Rahaa vähemmän ja ei olee turvaa jos joudun sairaslomalle mutta vakavasti olen päättänyt elää elämääni omalla tavalla, enkä hukkua oravanpyörään. Suosittelen lukemaan Irti Oravanpyörästä kirjan. Avasi silmät :)
Ei oravanpyörään tarvi jäädä pyörimään. Jotkut elävät kokonaan itselle (kasvattavat perunat, lypsävät lehmän/lehmät...). Raha ei tee onnelliseksi, mutta se auttaa monissa asioissa. Vaatimattomamminkin voi elää saaden sitten mm. Enemmän sitä vapaata aikaa. Osa-aikatyö on myös hyvä vaihtoehto, mutta ap taisi olla kyllästynyt kaikkeen.
Siis työ...työ.