Suutun miehelleni tyhjästä pelkään että mies jättää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..

Kyllä minä huomioin miestäni arkisissa jutuissa ja sängyssä myös. Olen oikeasti ihan ihana vaimo kun olen hyvällä päällä. Mutta tuntuu että se ei riitä, mies ihmettelee miksi kiukuttelen pienistä asioista välillä ja tulee riitaa eikä mies edes ymmärrä mistä se riita tulee kun suutun. Itse koen että mies on ääliö kun ei tajua mistä olen vihainen. Ap.

Joo mut nyt olikin kyse siitä extrasta. Katsos tuollainen huomioiminen kuuluu jokaiseen hyvään parisuhteeseen ja jos sinä vedät sitä tyhjänpäiväisellä kiukutelullasi miinuksen puolelle, niin sinun pitäisi huolehtia siitä, että on jotain todella extraa joka saa miehesi tyytyväiseksi ja pysyään suhteessa.

Ymmärrän. Voin yrittää extraa tarjota, oikeastaan teen mitä vaan että tämä avioliitto ei kaatuisi. Mutta itsellenikin on raskasta suuttumiseni, niistä tulee paha mieli. Ap.

Todella hienoa kuulla, että yrität. En tiedä olenko tehnyt itseäni selväksi, mutta se mitä tarkoitan, niin on jotain sellaista, jossa sinä olet selvästi antava osapuoli ja miehesi saava osapuoli. Itse näen jotenkin niin, että tuollainan (anteeksi) räksyttävä pirttihirmu omassa kotona käy oman miehisyyden päälle. Miettikääpä mitä "luolamies" olisi tällaisessa tilanteessa tehnyt?? No nyt kun nainen hyvittää tekonsa tavallaan alistumalla miehensä palvelijaksi (olkoon sitten hieronta, todellinen passaaminen ruokapöydässä ruokatarjotaan pöytään ja voileivät voidellaan, tai miehen eteen polvistuminen ja hänen tyydyttäminen) niin mies saa tuntea olevansa mies. Tämä on mielestäni se juju. Siis räyhääminen käy miehisyyden päälle, niin se mitää hyvittää sellaisilla asioilla jossa mies saa todella tuntea olevansa mies. Näin minä asian itse koen... 

Ja siis tietysti tärkeintä on päästä eroon tuosta räyhäämisestä ja tässä voisi apuna olla jokin vihanhallinta kurssi. Mutta "parantumistasi" odotellessa suosittelen käyttämään antamiani neuvoja "ensiapuna"

Yo ap. Olin eka kommentoija. Jos haluut vinkkejä saadaksesi käytöksesi kuriin niin minä annan sinulle parhaan sellaisen. Lopeta kyseinen naukutus, simple. (oletuksena jos oikeasti olet sellainen, etkä vain mielestäsi).

En ole mikään psykologi, mutta minulle tuli sellainen ajatus, että voisit kokeilla kehittää jonkinlaisen "luokittelun" asioille, joista räjähtelet.

Tyyliin 1. astiat pöydällä (suullinen lyhyt huomautus)

2. Likasilla kengillä kävelty sisällä (suullinen huomatus, ääntä voi korottaa jonkin verran)

3. keksi lisää

4.  Asia tekemättä, jonka tekemisestä sovittu selvästi ja olet siitä jo parikertaa huomauttanut (lupa korottaa ääntä ja paiskata ovi)

5. Kaikki asiat päin helvettiä (lupa räyhätä kunnolla max 20 minuuttia)

Sitten kun näitä tilanteita tulee vastaan niin ennen kuin sanot mitään, niin luokittelet kuinka vakavasta asiasta on oikeasti kyse ja sitten käyttäydyt sen mukaan.

Tämän nyt oli tällainen päähän pisto voitte vapaasti nauraa minulle :D

Mulla on tai oli aivan sama ongelma. Kävin psykiatrilla ja sain masennusdiagnoosin sekä lääkkeet, nyt elo on huomattavasti tasaisempaa.

Tsemppiä sulle!

Vierailija kirjoitti:

Ja siis kirjoitan tänne nyt siksi että haluaisin oppi itsehillintää ennen kuin tämä tuhoaa avioliittoni :( . Jos joku osaisi kertoa miten on itse selättänyt saman. Ap.

Serotoniinilääkkeet (SSRI) tasaavat tunnehuippuja. Kun taannoin lopetin käytön, aloin kilahdella vähän väliä. Lääkkeen aikana ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Edellinen avoliitto siis kariutui kun ex mies ei enää jaksanut että olen räiskähtelevä persoona. Ja siinä liitossa oli paljon suuseksiä, puolin ja toisin, ei se riittänyt. Nykyisen kanssa olen ollut naimisissa vuoden, seurustelu muutama vuosi. Ap.

Ihme, että mies viitsi sitoutua raivottareen. Vai alkoivatko raivoamiset vasta aviossa?

Ap älä piittaa noista raivottareksi huutelijoista. Pääasia, että haluat muuttua. Minunkin olisi pitänyt aikanaan :(

Kammoksun psyykelääkkeitä. Olen varma, että saat avun terapiasta.