En halua isoseksi riparille
Mä meen n. Viikon päästä isoseksi rippileirille. Pari kk sitten ajatus oli vielä mukava, mutta ihan viimeisen isosleirin jälkeen ajatus alkoi ahdistaa kun tajusin kuinka paljon leirillä puhutaan Jeesuksesta, Jumalasta ja synneistä ja kaikista mitkä siihen nyt kuuluukaan. Sielä oli loppujumalanpalvelus joka oli kuin jostain vanhanaikaisesta lahkosta, rukoiltiin laulettiin virsiä tunnustettiin usko ja synnit ja taas rukoiltiin. Mulle tuli todella ahdistava olo enkä pystynyt enää lopussa laulamaan vaan keskityin siihen että selviän hengissä enkä oksenna. Kun isäni haki mut leirin loputtua ja tämän kyseisen hartauden loputtua, aloin itkeä autossa että leiri oli todella ahdistava enkä halua enää ikinä sellaista viikonloppua.
Nyt on tosiaan sitten vähä päälle viikon leiri tiedossa ja mietin jos peruisin sen kokonaan. Ajatus leiristä ei houkuta yhtään. Mitä teen?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä. Otat taskumatin mukaan ja tarjoat naukut nuoremmillekin.
Justhan tässä oli lehdessä juttu, ethä pappi oli riparilla kännissä. Tosin piispatkin on näyttäny mallia ottamisessa. Onneks etosin kirkosta pari vuotta sitten. Liian kauan tuli kuuluttua. Tulihan sieltä joku syyllistävä kirje "kuinka kirkko on suuri hyväntekijä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks ihmeessä aloit isoseksi? Tuskin kukaan pakotti. Riparilla voi olla riski, että kuulee Jeesuksesta. Ei ole oikea paikka sinulle.
Et ilmeisesti lukenu koko viestiä. Ap sanoi että ahdistus tuli vasta viimmeisen leirin jälkeen.
No tuota noin. Kyseessä on kirkon toiminta. Kirkko = paikka jossa puhutaan *tadaa* Jumalasta ja Jeesuksesta. Kyllä se pitäisi olla tiedossa jo ihan yleissivistyksen kannalta.
Suomessa on uskonnonvapaus. Jos ei halua olla tekemisissä uskonasioiden kanssa, ei ole pakko. Mutta silloin ei myöskään hakeuduta mukaan toimintaa jonka perusperiaatteet ovat hengellisiä, hyvänen aika.
Minusta tuntuu ap, että isoseksi olisi tulossa monta muuta, joille nämä asiat ovat ok ja luonnollisia. Sun ei tarvitse mennä leirille, ilmoitat vaan että jäät pois. Se siitä. Ole nyt herranen aika reilu myös seurakuntaa kohtaan. Aika ikävää jos menet rippileirille ja käyt sitten siellä ahdistumaan uskonasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks ihmeessä aloit isoseksi? Tuskin kukaan pakotti. Riparilla voi olla riski, että kuulee Jeesuksesta. Ei ole oikea paikka sinulle.
Et ilmeisesti lukenu koko viestiä. Ap sanoi että ahdistus tuli vasta viimmeisen leirin jälkeen.
No tuota noin. Kyseessä on kirkon toiminta. Kirkko = paikka jossa puhutaan *tadaa* Jumalasta ja Jeesuksesta. Kyllä se pitäisi olla tiedossa jo ihan yleissivistyksen kannalta.
Suomessa on uskonnonvapaus. Jos ei halua olla tekemisissä uskonasioiden kanssa, ei ole pakko. Mutta silloin ei myöskään hakeuduta mukaan toimintaa jonka perusperiaatteet ovat hengellisiä, hyvänen aika.
Minusta tuntuu ap, että isoseksi olisi tulossa monta muuta, joille nämä asiat ovat ok ja luonnollisia. Sun ei tarvitse mennä leirille, ilmoitat vaan että jäät pois. Se siitä. Ole nyt herranen aika reilu myös seurakuntaa kohtaan. Aika ikävää jos menet rippileirille ja käyt sitten siellä ahdistumaan uskonasioista.
Periaatteessa Suomessa on uskonvapaus, mutta käytännössä uskontoa tuputetaan aika monesta paikasta puoliväksin tai täysin väkisin. Esimerkkinä voin kertoa että lukion et-ryhmä pakotettiin kevätjuhlakirkkoon. Et-opettja oli myös määrätty kirkkoon valvojaksi. Tosin et-opettaja ilmoitti että ei pidä nimenhuutoa eikä laske ketä on paikalla, joten kukaan ei mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks ihmeessä aloit isoseksi? Tuskin kukaan pakotti. Riparilla voi olla riski, että kuulee Jeesuksesta. Ei ole oikea paikka sinulle.
Et ilmeisesti lukenu koko viestiä. Ap sanoi että ahdistus tuli vasta viimmeisen leirin jälkeen.
No tuota noin. Kyseessä on kirkon toiminta. Kirkko = paikka jossa puhutaan *tadaa* Jumalasta ja Jeesuksesta. Kyllä se pitäisi olla tiedossa jo ihan yleissivistyksen kannalta.
Suomessa on uskonnonvapaus. Jos ei halua olla tekemisissä uskonasioiden kanssa, ei ole pakko. Mutta silloin ei myöskään hakeuduta mukaan toimintaa jonka perusperiaatteet ovat hengellisiä, hyvänen aika.
Minusta tuntuu ap, että isoseksi olisi tulossa monta muuta, joille nämä asiat ovat ok ja luonnollisia. Sun ei tarvitse mennä leirille, ilmoitat vaan että jäät pois. Se siitä. Ole nyt herranen aika reilu myös seurakuntaa kohtaan. Aika ikävää jos menet rippileirille ja käyt sitten siellä ahdistumaan uskonasioista.
Periaatteessa Suomessa on uskonvapaus, mutta käytännössä uskontoa tuputetaan aika monesta paikasta puoliväksin tai täysin väkisin. Esimerkkinä voin kertoa että lukion et-ryhmä pakotettiin kevätjuhlakirkkoon. Et-opettja oli myös määrätty kirkkoon valvojaksi. Tosin et-opettaja ilmoitti että ei pidä nimenhuutoa eikä laske ketä on paikalla, joten kukaan ei mennyt.
No tässä ketjussa on kyse ihan vapaaehtoisuuteen perustuvasta isostoiminnasta. Isosiksi ei pakoteta, sinne hakeudutaan. Ja ei siinä mitä, mielensä saa muuttaa niinkuin ap teki. Tässä vaan neuvoa ap:lle, että älyää nyt olla menemättä ensinnäkin itsensä takia, ja toisekseen seurakunnan takia.
Vierailija kirjoitti:
Mä meen n. Viikon päästä isoseksi rippileirille. Pari kk sitten ajatus oli vielä mukava, mutta ihan viimeisen isosleirin jälkeen ajatus alkoi ahdistaa kun tajusin kuinka paljon leirillä puhutaan Jeesuksesta, Jumalasta ja synneistä ja kaikista mitkä siihen nyt kuuluukaan. Sielä oli loppujumalanpalvelus joka oli kuin jostain vanhanaikaisesta lahkosta, rukoiltiin laulettiin virsiä tunnustettiin usko ja synnit ja taas rukoiltiin. Mulle tuli todella ahdistava olo enkä pystynyt enää lopussa laulamaan vaan keskityin siihen että selviän hengissä enkä oksenna. Kun isäni haki mut leirin loputtua ja tämän kyseisen hartauden loputtua, aloin itkeä autossa että leiri oli todella ahdistava enkä halua enää ikinä sellaista viikonloppua.
Nyt on tosiaan sitten vähä päälle viikon leiri tiedossa ja mietin jos peruisin sen kokonaan. Ajatus leiristä ei houkuta yhtään. Mitä teen?
Älä ota paineita, 98 prosenttia leiriläisistä on siellä ainoastaan rippilahjojen takia ja niillä isämeidät ja uskontunnustukset menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos miettien samalla, että mitähän kaikkee kivaa niillä rippilahjarahoilla ostais.
Se pari prosenttia sitten hurahtaa niihin jeesusjuttuihin ja ne onkin sitten niitä seuraavan vuoden isosia. Mutta ne hurahtais varmaan muutenkin, niillä kun ne jeesusjutut uppoaa otolliseen maaperään, eli ovat enemmän tai vähemmän uskovaisista perheistä lähtöisin.
Pitää vielä sanoa että koulutus ainakin meidän seurakunnassa isoseksi on kaksi vuotta (en tiedä mitä järkeä) mutta siinä ajassa kerkiää kyllä mieli muuttua moneen kertaan.
Ja kuten sanoin tiesin että riparilla puhutaan uskon asioista mutta en tajunnut että noin paljon ja se on noin vanhanaikaista. Eikö kirkollisia menoja voisi uudistaa niin nuoretkin kävisivät enemmän seurakunnan tapahtumissa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä meen n. Viikon päästä isoseksi rippileirille. Pari kk sitten ajatus oli vielä mukava, mutta ihan viimeisen isosleirin jälkeen ajatus alkoi ahdistaa kun tajusin kuinka paljon leirillä puhutaan Jeesuksesta, Jumalasta ja synneistä ja kaikista mitkä siihen nyt kuuluukaan. Sielä oli loppujumalanpalvelus joka oli kuin jostain vanhanaikaisesta lahkosta, rukoiltiin laulettiin virsiä tunnustettiin usko ja synnit ja taas rukoiltiin. Mulle tuli todella ahdistava olo enkä pystynyt enää lopussa laulamaan vaan keskityin siihen että selviän hengissä enkä oksenna. Kun isäni haki mut leirin loputtua ja tämän kyseisen hartauden loputtua, aloin itkeä autossa että leiri oli todella ahdistava enkä halua enää ikinä sellaista viikonloppua.
Nyt on tosiaan sitten vähä päälle viikon leiri tiedossa ja mietin jos peruisin sen kokonaan. Ajatus leiristä ei houkuta yhtään. Mitä teen?
Perut sen. Siellä tarvitaan uskovia isosia.
Mä olin jo silloin ateisti kun menin isoseksi, eikä mua haitannut yhtään se jeesustelu. Eihän isoset sitä paljoa edes tee, sen hoitaa papit, isoset on lähinnä riparilaisten ohjaajina :D Raamattupiirin piti isoset ryhmälleen, mutta ei sekään Jumalan ylistämistä ollut, vaan me luettiin joku tarinanpätkä Raamatusta ja keskusteltiin, että miksi henkilö x teki asian y, olisitko itse toiminut samoin ym. ja itse en tuonut Jumalaa esille ellei ryhmäläinen ensin sanonut. Ja isosena on paljon kivempaa kuin riparilaisena :D
Et ilmeisesti lukenu koko viestiä. Ap sanoi että ahdistus tuli vasta viimmeisen leirin jälkeen.