Mistä huomasit että työkaveri on ihastunut sinuun?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas vielä pieniä ihastuksen merkkejä. Aloitan: mies lähtee aina toimistolta vasta kun minäkin - yleensä heti perään, kun huomaa että nousen paikaltani ja lähden hissiä kohti. 

Ei kehtaa lähteä ekana?

Ennen avioliittoaan hakeutui tietoisesti seuraani ja oli miellyttämisenhaluinen. Kuuntelin joskus hänen huoliaan elämästään työpaikan pikkujouluissa ja sain hänestä sen jälkeen joksikin aikaa ihailijan. Ihan mukava mies, muttei kiinnostanut itseäni, ja toiseen hän oli jo tuolloin varattu. Käyttäydyin niin kuin työkavereiden kanssa yleisestikin.

Naimisiinmenonsa jälkeen ottaa esille edelleen keskustelussa, että vaimon kanssa ja on työpaikalla häneen työasiassa yleisesti yhteydessä ollessani hyvin vaivautunut ja koettaa päästää nopeasti eroon. Koska se hankalaoittaa asioiden sujuvaa hoitamista, olenkin mieluummin yhteydessä ihan kehen tahansa muuhun, jos koen hänen olevan tietoinen asiasta ja ellei ole, hän ainakin ohjaa asia tuolle miehelle niin tuo mies ymmärtää asian tulleen hänen pöydälleen tiedon vuoksi, ei minun yhteydenotostani.

En tiedä, erikoista, mutten ole koskaan jaksanut häneen ennenkään käyttää enempää aikaa kuin muuta tehtävää tekeviin kollegoihin yleensäkään niin en ole syy-ja seuraussuhteita tullut ajatelleeksi enempää.

Tuli pikkusievässä kertomaan asiasta pikkujouluissa.

Olimme molemmat joten päätös kevyen suhteen aloittamisesta oli helppo, molemmilla oli saman verran menetettävää.

Kun hän laittoi Whattsapp-viestin sen jälkeen, kun olin jo vaihtanut eri toimipisteeseen. Numeroni hän oli saanut työpaikan ryhmästä, jossa olin ollut. Ei oltu edes paljonkaan juteltu töissä, joten tuli vähän yllätyksenä. Kerroin mahdollisimman kauniisti, etten ole kiinnostunut, ja hän otti sen ihan hyvin. Olin sinkku, ja oletettavasti hänkin. Sattumoisin palasin myöhemmin samaan paikkaan, mutta asiaan ei ole palattu mitenkään, ja se on minusta ihan hyvä.

Tuli aina kanssani mukaan vessaan.

Vierailija kirjoitti:

Naisen vaisto. Työkaveri, ei edes kovin läheinen, ihan toiselta osastolta, tuli ruokalassa viereeni istumaan. Ei tapahtunut mitään ihmeellistä, muistan keskustelleeni toisen, läheisemmän työkaverin kanssa eikä mies tainnut edes juuri osallistua keskusteluun. Illalla, kun olin menossa nukkumaan jostain alitajunnasta yhtäkkiä tuli ajatus "se mies on ihastunut minuun". Sen jälkeen aloin kiinnittää mieheen enemmän huomiota ja reilun kuukauden päästä tajusin itsekin ihastuneeni häneen. Oltiin molemmat varattuja tahoillamme, joten mitään ei varsinaisesti tapahtunut, mutta tiedän, että olimme monta vuotta toisiimme ihastuneita, vaikkei sitä koskaan ääneen lausuttu. Sen näki katseista, äänensävystä, niistä lukuisista pieneistä kosketuksista, meidän keskusteluista, jotka olivat niin paljon syvempiä kuin kenenkään muun kanssa työpaikalla, siitä kuinka hakeuduimme toistemme seuraan ja vuorotellen pyysimme toisiamme mukaan omiin projekteihimme, jotta saimm

Keksit siis päästäsi että hän on sinuun ihastunut ja uskot tuohon keksimääsi juttuun, koska olet itse ihastunut. 

Ujo varattu mies työpaikalla ihastunut. Ne pienet merkit, kauempana katse viipyy pitkään, ohi mennessä vilkuilee taaksepäin, lähekkäin ei uskalla katsoa ollenkaan. Jäi kiinni minusta puhumisesta positiivisesti työkaverille, satuin vahingossa paikalle avoimesta ovesta.

Itse flirttailin ja lopulta ihan kerroin suoraan asiasta.

Hävettää  jälkikäteen sillä olen onnellisesti naimisissa.

Avioliitto jatkuu edelleen, työpaikka ja se ihastus oli ja meni.

Nainen tunnusti asian hiprakassa pikkujouluissa.

Olimme molemmat tahoillamme naimisissa joten jouduimme tyytymään hauskanpitoon

olen ollut aika ihastunut koulukaveriin ja yhteen työ tyyppiin. en soitellut tai kosketellut. ihailin ja tuijotin nappisilmilläni palvovasti. tiesin et tyypit ei tykänneet musta. kesti pitkään päästä yli ihastumisesta.

varmasti tyypit on pitänyt mua creepynä.kun en täysin pystynyt estään tuijottamista.tämä on limerenssiä se pakkomielle tyyppinen tunne. kato tube limerenssi luennot.psykologit selittää.

En huomannut mitenkään. Firman juhlissa tuo villi ja varattu kertoi olevansa ihastunut minuun villiin... olin että mitääähhh :)

Vierailija kirjoitti:

En huomannut mitenkään. Firman juhlissa tuo villi ja varattu kertoi olevansa ihastunut minuun villiin... olin että mitääähhh :)

Ai jatko: flirttiä puolin ja toisin vuosien ajan, vaihdoin työpaikkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin ihastuneena hänen seksikästä lantiotaan. Hymyhän sieltä tuli heti. Ikäeron ja jne takia en uskaltanut lähestyä. Vähän hävettää vieläkin vuosien jälkeen saamattomuus.

Olet ilmeisesti vanhempi mies, hän nuorempi nainen? Hyvä kun et lähestynyt, olisit vain luonut yhden uuden kiusallisen tilanteen nuorelle kauniille naiselle, joka meni hymyilemään (väärälle) miehelle töissä. Näitä tarinoita on kaikilla naisilla kerrottavanaan jo ihan riittämiin. 

Itse olen sellainen vanhempi mies. Minusta tuntuu että ihastumiset työpaikalla ovat enemmän ongelma kuin mikään kiva juttu.

Nuorempana olin lähestynyt naista, johon olin ihastunut, ja hän lähtikin lounaalle, mutta se jäi siihen. Myöhemmin ajattelin, että hyvä niin, koska jos työkaverin kanssa on suhde ja se päättyy, ja sitten ollaan työkavereita, niin onhan se vähintäänkin kiusallista.

Myöhemmin yksi nainen oli kovasti takertuva, ja olin aika varma että on ihastunut, mutta välttelin, kun se ei ollut minun puoleltani vastavuoroista.

Nyt on yksi nuori nainen, josta syvästi toivon että vain kuvittelen hänen kiinnostuksensa, koska olen itse ollut pitkään naimisissa ja työpaikkaromanssi olisi tyhmin ja turhin tapa pilata hyvä elämäni ja rikkoa upea perheeni. Olen jo sen verran vanhempi, että minun kanssani sekoilusta olisi nuoremmille naisille lopulta enemmän harmia kuin iloa. Hän on siis puoleensavetävä, ja olisi vaikea torjua hallitusti ja hienotunteisesti, jos hän vihjaisi jotain suoremmin. Ei voisi sanoa, että kiinostaa, mutta en voi, koska sehän jättäisi sen kiinnostuksen tiedoksi, hankaloittamaan kanssakäymistä jatkossa. Pitäisi vain väistää paljastamatta mitään, eli valehdella, ja mielellään satuttamatta. Oletan siksi, että hän hymyilee vain omaa positiivisuuttaan, ja minun puolestani tämä on toiveajattelun ja pelon harhainen sekoitus, jolla ei pitäisi vaivata mieltään.

Hän nenäänsä aloitti nyrpisteleen, sit tyhjästä mulle vittuileen ja kovasti piikitteleen. Vaistosin heti hänessä herättäneeni hyvän järjen vastaisia lämpimiä (ellei jopa tulisia) tunteita.

Ruma mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En huomannut mitenkään. Firman juhlissa tuo villi ja varattu kertoi olevansa ihastunut minuun villiin... olin että mitääähhh :)

Ai jatko: flirttiä puolin ja toisin vuosien ajan, vaihdoin työpaikkaa...

Miksi vaihdoin työpaikkaa? Etkö pystynyt käyttäytymään?

Hän laittoi munansa sisääni firman juhlien jatkoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Hän laittoi munansa sisääni firman juhlien jatkoilla. 

Olet ymmärtänyt väärin. Mieheltä tuo ei ihastusta vaadi, vaan tilaisuuden.

Työasioihin liittyen hän parin-kolmen vuoden aikana aina välillä soitteli ja viestitteli minulle ja puhui flirttaillen ja vihjailevasti. Hän otti minuun useimmiten yhteyttä perjantaisin iltapäivällä. Työskentelimme ihan eri osastoilla emmekä olleet koskaan nähneet toisiamme.

Pari kertaa hän ilmestyi yhtäkkiä samaan lounas- tai kahvipöytään ja kyseli paljon elämästäni ja ihasteli kaikkea mitä sanoin. Pelästyin vähän näitä samaan pöytään tulemisia. Tajusin kyllä, että hän oli kiinnostunut minusta valokuvani, viestittelymme ja Teams-puheluidemme perusteella ja halusi tulla tutustumaan minuun. Olihan se kiinnostus imartelevaa, mutta mietin, että miksi hän piiritti minua, vaikka olimme molemmat tahoillamme parisuhteessa ja perheellisiä. Vaihdoin muusta syystä työpaikkaa aika pian niiden keskusteluidemme jälkeen. 

Hän ei ollut samasta työpaikasta, mutta tapasimme säännöllisesti samoissa työasioissa. Hän soitteli minulle aika pitkiä puheluita, välillä työmatkoiltaankin. Kerran hän sanoi minulle vahingossa, että voi rakas. Hän oli hyvin ystävällinen, kiinnostunut ja kohtelias. Silloin tuntui, että välimme olivat liian lämpimät. Vaihdoin työpaikkaa ja pääsin siinä samalla irti hänestä.

Meidät oli laitettu työpaikan teatteri-illassa istumaan samaan ravintolapöytään. Työskentelimme eri osastoilla ja keskustelimme ja tutustuimme siinä illan aikana jonkin verran. Pöydässämme istui pari muutakin ihmistä työpaikaltamme. Myöhemmin hän tuli työpaikan ruokalassa muutaman kerran samaan pöytään juttelemaan. Kerran työpäivän jälkeen hän selvästi juoksi minut metsätiellä kiinni ja tuli puhumaan kanssani. Olin juuri niihin aikoihin mennyt kihloihin nykyisen mieheni kanssa ja kerroin siitä työpaikasta tutulle miehelle. Sen jälkeen hän suhtautui minuun kaverillisesti, vaihdoimme joskus törmätessämme kuulumisia.