Lue keskustelun säännöt.
Minkälaiseen elämäntapaan tai ihanne-elämään eivät lapset sovi?
08.07.2016 |
Jos nyt jätetään pois sellaiset itsestäänselvyydet kuin alkoholistin rappioelämä ja mielenterveyskuntoutujan tai pitkäaikaissairaan arkinen selviytymistaistelu ja mietitään sellaisia elämäntapoja, joita joku voisi jopa itselleen tietoisesti tavoitella.
Tunnetko ihmisiä, joiden elämään lapset eivät sopisi? Minkälaisia he ovat?
Kommentit (55)
Tunnen opettajapariskunnan, opettavat äidinkieltä ja kuvataidetta, ja he ovat kunnostaneet perintömökin omaksi taiteilijaresidenssikseen. Siellä he tekevät kesäisin omia projektejaan ja järjestävät juhlia. Eivät kaipaa omia lapsia eiväkä sellaisia varmastikaan hanki. Sellaisia vapaudenkaipuisia ihmisiä ovat molemmat, tylsät rutiinit eivät paljoa kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veljeni vaimoineen. Heidän ei olisi mitenkään mahdollista elää lasten kanssa. Eivät ole lapsia halunneet. Työ on jatkuvaa reissaamista ympäri maailmaa ja Suomea. Puoliso elää ja nukkuukin puolet vuodesta ihan jossain muualla kuin kotona. Ei tuollaiseen oikein voi lapsia hankkia.
Siis veljen työ on reissutyötä? Onko vaimo täysiaikaisesti Suomessa? Mitä hän tekee? Eikö tuollainen ole parisuhteellekin jo vähän kuormittavaa? -ap
Vierailija kirjoitti:
Tunnen opettajapariskunnan, opettavat äidinkieltä ja kuvataidetta, ja he ovat kunnostaneet perintömökin omaksi taiteilijaresidenssikseen. Siellä he tekevät kesäisin omia projektejaan ja järjestävät juhlia. Eivät kaipaa omia lapsia eiväkä sellaisia varmastikaan hanki. Sellaisia vapaudenkaipuisia ihmisiä ovat molemmat, tylsät rutiinit eivät paljoa kiinnosta.
Kuulostaa kivalta. Minkä ikäisiä ovat suurin piirtein? -ap
No sellaiseen perheeseen, jossa molemmat matkustavat paljon. Mä olin itse aikanani lentoemäntänä ja mieheni on lentäjä, mutta kun päätettiin pitkällisen harkinnan tuloksena hankkimaan lapsia, jouduin jättämään tuon työn.
En sano etteikö sopisi (on niin ihmisluonteesta kiinni), mutta miulla ystäväpariskunta joilla kaksi lasta ja vahemmat ovat molemmat hätälaitoksella töissä, toinen poliisi ja toinen ensihoitaja.
Työvuorot 12 tuntisia, joten lapset viettävät poskettomia aikoja päiväkodissa.
Muuten ovat kyllä sellainen ihanne perhe :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni vaimoineen. Heidän ei olisi mitenkään mahdollista elää lasten kanssa. Eivät ole lapsia halunneet. Työ on jatkuvaa reissaamista ympäri maailmaa ja Suomea. Puoliso elää ja nukkuukin puolet vuodesta ihan jossain muualla kuin kotona. Ei tuollaiseen oikein voi lapsia hankkia.
Siis veljen työ on reissutyötä? Onko vaimo täysiaikaisesti Suomessa? Mitä hän tekee? Eikö tuollainen ole parisuhteellekin jo vähän kuormittavaa? -ap
Ei kun vaimo reissaa. Sopii heille. Molemmilla on omaa elämää ja kun sitten vaimo on kotona niin vapaus tehdä mitä vain yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihanne-elämään.
Niinpä! Tyhmät, lapselliset, katkerat ja itsekkäät ihmiset eivät suostu myöntämään että ihanne-elämään kuuluvat lapset!
Mitä järkeä edes elää jos elämään ei kuulu lapset!
Minun elämäni on ihanne-elämääni, koska siihen kuuluvat minun lapseni!
Ennen minun lapsiani minun elämäni ei ollut ihanne-elämää.
Sitten ymmärrätte kun saatte omia lapsia. Nyt ette tiedä ihanne-elämästä mitään!
Mieleen tuli heti maailmaa kiertävät reppumakailijat, jotka tekevät kotinsa milloin mihinkin. Pienten lasten kanssa se ehkä onnistuu, mutta heti kun lapset pitää laittaa kouluun on asetuttava aloilleen.
Itsekeskeiseen, ulkonäkökeskeiseen, ihmisen "markkina-arvoon" keskittyvään arvomaailmaan ja elämäntapaan lapset eivät sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tä. Sellaisten ihmisten elämään, jotka eivät lapsia halua, ulkoisista puitteista viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihanne-elämään.
Niinpä! Tyhmät, lapselliset, katkerat ja itsekkäät ihmiset eivät suostu myöntämään että ihanne-elämään kuuluvat lapset!
Mitä järkeä edes elää jos elämään ei kuulu lapset!
Minun elämäni on ihanne-elämääni, koska siihen kuuluvat minun lapseni!
Ennen minun lapsiani minun elämäni ei ollut ihanne-elämää.
Sitten ymmärrätte kun saatte omia lapsia. Nyt ette tiedä ihanne-elämästä mitään!
Jep, todella onnelliselta kuulostatkin! :D ziis, relax bro!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle, kysy pois
Mikä elämässäsi on sellaista, etteivät lapset siihen sopisi? -ap
Kiva että ap tuossa jo aloituksessaan määritteli, että mielenterveyskuntoutujilla ei ole oikeutta hankkia lapsia. Eli ihanko totta ap olet tuota mieltä?
ymmärrätkö mitään mielenterveyden häiriöistä?
Esimerkiksi ihminen on voinut sairastaa vuosien masennuksen aiemmin ja kymmenen vuotta myöhemmin raskaana ollessaan sairastuu uudelleen. Aborttiko siinä pitäisi tehdä?
Järkyttävää, miten tietämättömiä ja epäempaattisia ihmisiä on olemassa. Vedetään yhtäläisyysviivat mielenterveyskuntoutujan ja päihteiden väärinkäyttäjän välille, ja pokkana ladellaan, ettei toisella ole oikeutta hankkia lapsia. Tsemppiä sulle ap.
Kun ei ole ap:n mainitsemista ongelmista kyse, tulee mieleeni, että ihminen jää kehittymättä paremmaksi ihmiseksi, jos ei uskalla ottaa lastenkasvatushaastetta vastaan. Nimenomaan ei uskalla! Ai paremmaksiko?
Kun kuuntelen lapsettomien puheita, olematonta jaksamista töiden jälkeen, heikkoutta heti jos joku astuu heidän omakseen raajamalleen alueelle tai hillitöntä tarvetta hankkia uusia kokemuksia, näen heidän elämäntapansa rappeuttavuuden. Tulee mieleeni, että ehkä sittenkin olisi kannattanut valita lapset?
Tietyn ikäisenä on lasten saamisen aika. Lapset tuovat raikkaan tuulahduksensa tullessaan (aika paskavaippojen jälkeen, joka on nimenomaan tarpeellinen vaihe myös vanhemmaksi kasvamisessa). Tämä tuore sukupolvi auttaa vanhempiaan kehittymään. En tarkoita, että lapsettomana eläisi huolettomasti rappiolla biettäen ja toki muullakin tavoin eläen voisi osua eteen jotain kehittävää, mutta lapset tuovat myös ilon, joka on ansaittua ponnistelulla vanhempana.
Mitä jää jäljelle, kun on parhaat vuotensa kiertänyt maailmaa ja edennyt urallaan? Monella lapsettomalla ei se ura edes onnistu ja rahankin kanssa voi olla tiukempaa sinkkutaloudessa. Henkisesti tekee tiukkaa olla sukulaislasten kanssa tekemisissä ja moni ystäväkin on lopulta valinnut tulla vanhemmaksi.
Rentoon ja keskimääräisen mukavaan elintasoon, jos pariskunta on keski- tai pienituloinen.
Minä viihdyn ihmisten seurassa, mutta tarvitsen sen vastapainoksi valtavan määrän itsekseni olemista. Pidän hiljaisuudesta ja siitä, että olemiselleni asetan rajoja vain minä itse. Useimmat ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että elämäntyylini on todellakin oma valintani eikä minkään ajelehtimisen tai päätymisen tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Kiva että ap tuossa jo aloituksessaan määritteli, että mielenterveyskuntoutujilla ei ole oikeutta hankkia lapsia. Eli ihanko totta ap olet tuota mieltä?
ymmärrätkö mitään mielenterveyden häiriöistä?
Esimerkiksi ihminen on voinut sairastaa vuosien masennuksen aiemmin ja kymmenen vuotta myöhemmin raskaana ollessaan sairastuu uudelleen. Aborttiko siinä pitäisi tehdä?
Järkyttävää, miten tietämättömiä ja epäempaattisia ihmisiä on olemassa. Vedetään yhtäläisyysviivat mielenterveyskuntoutujan ja päihteiden väärinkäyttäjän välille, ja pokkana ladellaan, ettei toisella ole oikeutta hankkia lapsia. Tsemppiä sulle ap.
Rauhoitu nyt, hyvä ihminen. -ap
Veljeni vaimoineen. Heidän ei olisi mitenkään mahdollista elää lasten kanssa. Eivät ole lapsia halunneet. Työ on jatkuvaa reissaamista ympäri maailmaa ja Suomea. Puoliso elää ja nukkuukin puolet vuodesta ihan jossain muualla kuin kotona. Ei tuollaiseen oikein voi lapsia hankkia.