Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotitöiden teosta kiittäminen - peukuta, kumpaa mieltä olet!
08.07.2016 |
Käytiin mielenkiintoinen keskustelu aiheesta sisareni kanssa ja haluan tietää, mitä mieltä mammat ovat.
PEUKKU YLÖS, jos: kiittäminen on kohtelias tapa ja lapsiperheellisen av(i)oparin tulee huomioida toistensa pieniäkin tekoja yhteisen kodin ja perheen eteen ja tehdä niitä näkyväksi kiittämällä. Tämä siitäkin huolimatta, ettet itse saa vastaavista teoista kiitosta eikä toinen niitä kummemmin noteeraa.
PEUKKU ALAS, jos: etenkin lapsiperheellisten av(i)oparien on yhteisvastuullisesti vastattava perheen ja kodin tarpeiden täyttämisestä. Esimerkiksi tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viemisestä kiittävä antaa väärän signaalin, koska kiitoksella hän antaa ymmärtää, ettei kyse ole täysin normaaleista ja jokapäiväisistä asioista, jotka nyt vaan on hoidettava sai kiitoksen tai ei.
Kommentit (71)
20 vuotta olen parisuhteessa nyt ollut ja emme juuri toisiamme kiittele. Ruoasta odotan kyllä kiitosta, mutta toisaalta jo se, että se uppoaa perheeseen hyvin, riittää. En kiittele miestäni ruohon leikkaamisesta, mutta saatan sanoa, että onpa kiva, kun piha on taas siisti tms. Mies ei kiittele minua siivoamisesta, mutta saattaa sanoa, että on mukava kun koti oikein tuoksuu puhtaalta jne. En tekisi tästä asiasta siis todellakaan mitään kiistakapulaa tai velvoitetta toiselle. N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kiitä, mutta kyllä osoitan ilahtuneeni, jos huomaan miehen omatoimisesti tehneensä jotain. Minulta siivous käy niin automaattisesti ja rytmitettynä, että en siisteyttä kummempaa kiitosta kaipaa.
Ja vaikka rytmitän siivouksen, niin on se kiva huomata, että mies on ehtinyt ennen minua hoitamaan vaikka pyykit, on yksi asia heti pois päivänjärjestyksestä. Voi senkin ajan käyttää vaikka makkarin puolella 😉
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
Vierailija kirjoitti:
Itse en arvosta saamiani kiitoksia, lähinnä siitä nousee myötähäpeän tunteita sitä kiittäjää kohtaan. Meilläpäin teot puhuvat puolestaan.
No älä nyt tyhmä ole. Kyllähän se "kiitos" voi olla myös sanaton ele tai teko. Vai kelpaako arvon ladylle vain tietynlaiset kiitokset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heli Vaarasen sanoissa oli viha perä, mutta tämän palstamammat raivoisasti kielsivät ja kieltävät edelleenkin.
Ja alapeukkuja tulemaan, kiitos.
Kukas tämä tuntematon guru on?
Ihan tuntematon ja mitätön, mitä nyt on Väestöliiton johtava parisuhdeasiantuntija. Mutta kyllähän nyt yksittäinen av-mamma tietää asiat paremmin kuin alansa asiantuntijat.
Mikä ihmeen johtava asiantuntija? Heh heh moisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kumpikin kiittää ruuasta, aivan sama kuka sen ruuan teki. Ei siis kiitetä varsinaisesti sitä, että se ruoka nyt jostain kummallisesta syystä tehtiin vaan ihan vaan koska tämä on lapsuudessa opittu tapa.
Muista kotitöistä emme kiitä. Tuntuisi melkeen samalta kiittää päivittäin myös siitä, että puoliso käy töissä tai imettää vauvaa tai jostain muusta (meille) päivänselvästä hommasta. Poikkeuksena sellaiset kotityöt, joiden tekemisestä toinen on tuskaisesti jo pari päivää puhunut, että pitäisi pestä ikkunat tai putsata suihkun viemäri ja hanojen hajulukot ja sitten toinen osapuoli kaikessa hiljaisuudessa tekeekin ne.
Ei minua häiritse jos toisilla on tapana kiittää kaikesta pienemmästäkin, mutta itse en ainakaan haluaisi koko ajan olla kiitoksia kuulemassa. Sanasta lähtisi "hohto". Ei meillä rakkauden tunnustuksiakaan joka käänteessä lirkutella. Ei aina edes päivittäin ja varmasti silti rakastetaan, joka päivä.
Olet ihan oikeilla jäljillä. Ja olen samaa mieltä, se sana kiitos ei ole tässä se oleellinen juttu.
Sen sijaan voi sanoa, että "ai sä ehditkin jo tyhjentämään sen pesukoneen, mä teenkin sitten jotain muuta/tyhjennän sen seuraavalla kerralla".
Oman ja samalla muiden mielen myrkyttäminen jos mikä on se, mikä tappaa parisuhteen.
Ja siitä riittää palstalla miljoonia tekstejä esimerkeiksi.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
No sen sijaan että ärsyynnyt tilanteesta aivan helvetisti, niin olisiko mahdoton ajatus ruveta vaikka välillä kiittämään sitä miestä osallistumisesta? Tuskin sitä loputtomiin jatkuisi vaan enemminkin kannustaisi miestä osallistumaan tasapuolisemmin, koska huomaa miten paljon tuo sinua ilahduttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me olemme lapseton pariskunta, ja joka kerta kiitämme toisiamme oli kyseessä sitten tiskit, imurointi tai pölyjen pyyhintä, siitäkin huolimatta että niiden tekeminen on molemmille itsestäänselvyys. Tuntuu kivalta saada kiitosta ja sillä myös osoittaa arvostavansa toisen panosta yhteiseen elämiseen! :)
Sama juttu meillä. Kiitollisuuden tunteminen on tietenkin se tärkein onnellisuutta lisäävä tekijä, mutta kyllä sen osoittaminenkin on todella hyvä tapa. Erityisen hyvältä toisesta tuntuu yksilöity kiitos esimerkiksi siitä, miten luotettavasti ja rauhallisesti toinen ajaa autoa, tai miten hyvä silmä toisella on löytää joka tavaralle oma paikkansa.
Luulisi, että lapsiperheissä, joissa stressiä on enemmän ja parisuhde todennäköisesti huonommassa jamassa, tälle olisi vielä isompi tarve.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
Voisitko edes harkita toimivasi vaikka viikon ajan toisin? Yrittäisit ajatella positiivisemmin ja sanoa sen sanan kiitos tai huomioida miehen muutenkin kuin kulmain alta kyräillen?
Muutosta saattaisi yllättäen tapahtua miehessä ja itsessäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kiittäminen on täysin luontevaa eikä kiitosta pidä pihtailla. Ruuasta kiitetään, avusta kiitetään, arkiaskareista kiitetään. Meillä mies siivoaa ja kiitän häntä joka kerta, en siivoamisesta sinänsä vaan siitä, että kotona on viihtyissä.
Myös vieraita kiitetään, jos vaikka joku pitää ovea auki tai antaa paikan bussissa. Suomalaisessa tapakulttuurissa kiittäminen ei ole yhtä itsestäänselvää kuin muualla maailmassa. Jos oppii kotona kiittämään pärjää maailmallakin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
Voisitko edes harkita toimivasi vaikka viikon ajan toisin? Yrittäisit ajatella positiivisemmin ja sanoa sen sanan kiitos tai huomioida miehen muutenkin kuin kulmain alta kyräillen?
Muutosta saattaisi yllättäen tapahtua miehessä ja itsessäsi.
Luitko edes mitä hän kirjoitti???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat kiittävät niin sehän on ihanaa, mutta tilanteessa, jossa toinen, jatkotekstissä mies, pitää kotitöitä naisen töinä, jossa hän auttaa ja odottaa kiitosta, en kiittelisi, ennen miehen asenteen muutosta.
Eli ennemmin kuin sanot ohimennen "kiitti siitä", märehdit miehen tekemisiä päässäsi ja lasket monestiko olet itse painanut pesukoneen napista päälle ja uhriudut sukupuolellasi? Ja omassa asenteessasi ei ole mitään vikaa?
Otin eron koko "äidin pikkuapulaisesta", joka jaksoi aina mainostaa miten hän haki viimeviikon keskiviikkona maitoa kaupasta tai omat lapsensa hoidosta eikä saanut kiitosta.
Olisi pitänyt ymmärtää aikaisemmin että 25v, joka on vienyt äidilleen pyykit 6v ei tasa-arvoa kannata, vaikka siitä puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäpä taas ykai hyvä syy olla hankkimatta lapsia. Aivan myrkyllistä happamuutta näiden uhriutuneiden mammojen kommenteissa. Pidän mieluummin iloisen ja hauskan kahden aikuisen parisuhteeni, jossa kiitoksia ja huomionosoituksia ei tarvitse pihdata.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Jotenkin tosi suomalainen tuppisuu -asenne :) Miksipä tervehtiä vaikka kaupan kassaa tai bussikuskia, siinähän heidän kuuluukin istua, miksipä kiitää vaikka tarjoilijaa, hänenhän kuuluu ottaa tilaukset ja tuoda ruuat ja laskut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat kiittävät niin sehän on ihanaa, mutta tilanteessa, jossa toinen, jatkotekstissä mies, pitää kotitöitä naisen töinä, jossa hän auttaa ja odottaa kiitosta, en kiittelisi, ennen miehen asenteen muutosta.
Eli ennemmin kuin sanot ohimennen "kiitti siitä", märehdit miehen tekemisiä päässäsi ja lasket monestiko olet itse painanut pesukoneen napista päälle ja uhriudut sukupuolellasi? Ja omassa asenteessasi ei ole mitään vikaa?
Otin eron koko "äidin pikkuapulaisesta", joka jaksoi aina mainostaa miten hän haki viimeviikon keskiviikkona maitoa kaupasta tai omat lapsensa hoidosta eikä saanut kiitosta.
Olisi pitänyt ymmärtää aikaisemmin että 25v, joka on vienyt äidilleen pyykit 6v ei tasa-arvoa kannata, vaikka siitä puhuu.
Ja syy on toki vain ja ainoastaan tässä "äidin pikkuapulaisessa"... Kannattaa siihen seuraavaan parisuhteeseen lähteä vähän toisella asenteella, niin se saattaa jopa kestääkin.
Kiitos. Ole hyvä. Anteeksi. Eikö nuo ole viimesitään päiväkodissa opeteltavia asioita. Harmi jo parisuhteessa ei arvosta kumppaniaan senvertaa, että käyttäytyisi kuten käyttäytymään meidät opetettu. Ja olen mies. Mies, joka tykkää ruuanlaitosta ja hoitaa perheen pyykkihuollon sekä suurimman osan siivoiluista, koska tällä hetkellä minä olen se jolla on kevyempi aikataulu tehdessäni useamman päivän viikossa etänä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Jos koet,että noista asioista on sinulle iloa ja hyötyä, niin mikä ettei. :)
Vierailija kirjoitti:
Minä en kiitä, koska en itse saa kiitosta.
Meinaat siis , että positiivisuudella ei luo positiivisuutta, ja negatiivisyys ei luo negatiivista vastakaikua?
Alue: Aihe vapaa
Ihan tuntematon ja mitätön, mitä nyt on Väestöliiton johtava parisuhdeasiantuntija. Mutta kyllähän nyt yksittäinen av-mamma tietää asiat paremmin kuin alansa asiantuntijat.