Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kotitöiden teosta kiittäminen - peukuta, kumpaa mieltä olet!
08.07.2016 |
Käytiin mielenkiintoinen keskustelu aiheesta sisareni kanssa ja haluan tietää, mitä mieltä mammat ovat.
PEUKKU YLÖS, jos: kiittäminen on kohtelias tapa ja lapsiperheellisen av(i)oparin tulee huomioida toistensa pieniäkin tekoja yhteisen kodin ja perheen eteen ja tehdä niitä näkyväksi kiittämällä. Tämä siitäkin huolimatta, ettet itse saa vastaavista teoista kiitosta eikä toinen niitä kummemmin noteeraa.
PEUKKU ALAS, jos: etenkin lapsiperheellisten av(i)oparien on yhteisvastuullisesti vastattava perheen ja kodin tarpeiden täyttämisestä. Esimerkiksi tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viemisestä kiittävä antaa väärän signaalin, koska kiitoksella hän antaa ymmärtää, ettei kyse ole täysin normaaleista ja jokapäiväisistä asioista, jotka nyt vaan on hoidettava sai kiitoksen tai ei.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas ykai hyvä syy olla hankkimatta lapsia. Aivan myrkyllistä happamuutta näiden uhriutuneiden mammojen kommenteissa. Pidän mieluummin iloisen ja hauskan kahden aikuisen parisuhteeni, jossa kiitoksia ja huomionosoituksia ei tarvitse pihdata.
Miten sait lapset sotkettua tähän mukaan...? Kotitöistä ja kiittämisestä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
Voisitko edes harkita toimivasi vaikka viikon ajan toisin? Yrittäisit ajatella positiivisemmin ja sanoa sen sanan kiitos tai huomioida miehen muutenkin kuin kulmain alta kyräillen?
Muutosta saattaisi yllättäen tapahtua miehessä ja itsessäsi.
Luitko edes mitä hän kirjoitti???
Kyllä luin. Sinäkin ilmeisesti luit tekstini, mutta et saanut kiinni siitä , mitä ajoin takaa.
Hyökkäys on paras puolustus , ja negatiivisuus kuuluu palstamamman asenteeseen kuin saparo sian peräpäähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas ykai hyvä syy olla hankkimatta lapsia. Aivan myrkyllistä happamuutta näiden uhriutuneiden mammojen kommenteissa. Pidän mieluummin iloisen ja hauskan kahden aikuisen parisuhteeni, jossa kiitoksia ja huomionosoituksia ei tarvitse pihdata.
Miten sait lapset sotkettua tähän mukaan...? Kotitöistä ja kiittämisestä puhutaan.
Heti aloituksessa annetaan toiseksi vaihtoehdoksi se, miten etenkin lapsiperheessä hommat täytyy hoitaa mukisematta ja kiitoksia odottamatta. Ajatus on selvästi se, että kun lasten hankinta väistämättä lisää epämieluisien kotitöiden määrää, niistä kiittäminen vähenee samassa suhteessa. Lapsettomalla pariskunnalla ei arki ole yleensä sellaista härdelliä, etteikö kiitokselle ja arvostuksen osoituksille jäisi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on se ikuisuus kysymys kun miehet kaipaa kiitosta ja kannustusta mutta naiset tekevät ilman kiitosta ja kuitenkin uhriutuvat.
Voin miehenä sanoa, että kun on vastannut työpäivän jälkeen ruuanlaitosta, kaupasta käynnistä, siivonnut keittiön ja vienyt roskat sekä laittanut lapset nukkumaan vaimon surffatessa netissä, niin en kaipaa kiitosta. Toivon vain, että voisi joskus olla ulisematta siitä, mitä kaikkea muuta olisi pitänyt vielä tehdä tai on tekemättä (ei välttämättä kohdistu suoraan minuun, mutta kyllä hän olisi sinä aikana ehtinyt esim. pestä keittiön kaapit tai pyyhkiä lasten sormenjäljet eteisen peiliovista). Näin ollen kaikki aika menee kotitöissä ja päälle tulee loputon vinkuna siitä, ettei vielä riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
No sen sijaan että ärsyynnyt tilanteesta aivan helvetisti, niin olisiko mahdoton ajatus ruveta vaikka välillä kiittämään sitä miestä osallistumisesta? Tuskin sitä loputtomiin jatkuisi vaan enemminkin kannustaisi miestä osallistumaan tasapuolisemmin, koska huomaa miten paljon tuo sinua ilahduttaa
Mies osalistuu kyllä aika hyvin. Mutta kaikesta pitää kiittää. Mun tekemiset taas on itsestäänselvyys ja pelkkä velvollisuus. Oon ihan tyytyväinen miehen toimintaan muuten, kunhan lopettaisi kerjäämästä kiitosta ja luopuisi hyväntekijän roolista. Molemmilla on yhtäläinen velvollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa kiitosta ja tuntuu typerältä kiittää toistakaan. Kunhan molemmat hoitavat hommansa niin hyvä. Kuitenkin meillä on nyt se tilanne, että itse en saa kiitosta, mutta mies vaatii kiitosta kaikesta. Ärsyttää helvetisti. Ihan kuin mulla olisi kaikki vastuu ja velvollisuus, ja mies on sitten se hyväntekijä. Ihan vinoutunutta.
Voisitko edes harkita toimivasi vaikka viikon ajan toisin? Yrittäisit ajatella positiivisemmin ja sanoa sen sanan kiitos tai huomioida miehen muutenkin kuin kulmain alta kyräillen?
Muutosta saattaisi yllättäen tapahtua miehessä ja itsessäsi.
En nyt tiedä mitä tuo hyödyttäisi. Jatkuva miehen kiittäminen vaan vahvistaa sitä, että hän on hyväntekijä. Mun tekemiset on sitten vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus. En edelleenkään kaipaa kiitosta, vaan että molemmat vaan hoitavat hommansa ilman mitään kiitoksen kerjäämistä ja hyväntekijän roolia.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin, oli se sitten kahvikupin tuominen toiselle, imurointi tai vaikka valojen sammuttaminen kun ei itse viitsi nousta. Ei ehkä (tai ilmeisesti) kovin suomalaista, mutta eipä ole puolisokaan suomalainen. Kiitän tosin myös esim. tilatessani kahvilassa, siis "yks espresso, kiitos". Ja moikkaan yrmyäkin bussikuskia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitäisi molempien saman katon alla asuvien aikuisten osallistua kotihommiin siksi,että siistissä kodissa on mukavampi asua,ei siksi,että kotitöiden tekemisestä pitäisi saada jotain "palkinnoksi". Muuten kiittäminen ja kehuminen hyvin tehdystä työstä on kaunis tapa,jota pitäisi harrastaa enemmän.
Miehet saa muutenkin överisti kiitosta monista asioista, joita pidetään naisilta automaationa. Isä vie lapsen kerran viikossa leikkipuistoon ja on heti loistava vanhempi, äiti raahustaa sinne arkena kahdesti päivässä ja sehän on vaan miniminormi. Isä vie lapsen päiväkotiin ja se on upeaa, äiti vie kaikki muut päivät ja joka kerta saa litanian ohjeistusta. Isä ostaa kerran vuodessa äitienpäiväruusun, äiti ostaa sadan kumminkaiman ja muun lähisukulaisen kaikki lahjat ja saa anopilta huomautuksen, kun ei muista ettei miehen Martti-sedälle (jota ei ole edes tavannut) voi antaa alkoholia lahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Kyse on pikemminkin asenteesta: kiitoksella osoittaa arvostusta toista kohtaan, ei kiitollisuutta teosta sinänsä: kiva kun teit. Kiittää voi myös katseella, hymyllä, jollakin kommentilla, joka osoittaa arvostusta. Se parantaa ilmapiiriä. On toki perheitä, joissa kommunikaatio on lähinnä muminaa, käskytystä ja huokailua, mutta ei sellainen ainakaan mun mielestä kivalta tunnu.
Se, että kiittäminen saa sinut ajattelemaan vessaa ja persettä, kertoo jotain sekin. Tavarasta kiitetään teillä, samoin ruuasta, joka on arkitoimi. Miksi siitä kiitetään, mutta muista arkipuuhista ei?
Suomessa kiittäminen ymmärretään usein nöyristelyksi, mitä se ei ole. Se kuuluu ihan tavallisiin käytöstapoihin siinä missä naapurin, bussikuskin tai kassahenkilön tervehtiminen. Ja ne tavat opitaan kotona, niitä ei ulkoisteta päivähoidon työntekijöille, opettajille tms.
Toisen ihmisen arvostamiseen, kiittämiseen ei kuole.
31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Jotenkin tosi suomalainen tuppisuu -asenne :) Miksipä tervehtiä vaikka kaupan kassaa tai bussikuskia, siinähän heidän kuuluukin istua, miksipä kiitää vaikka tarjoilijaa, hänenhän kuuluu ottaa tilaukset ja tuoda ruuat ja laskut...
Nämä ovat eri asioita. Tervehtiminen kuuluu käytösasioihin, samoin palveluammatissa olevan kiittäminen palvelusta. Minä en palvele miestäni kotitöitä tedessäni eikä hän palvele minua nurmikkoa leikatessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein noista vaihtoehdoistasi osaa valita kun ei kumpikaan tunnu sopivalta. Meillä menee niin, että kiitän miestä jos mies tekee oma-alotteisesti jotain minkä itse teen yleensä aina. Ei nyt kuitenkaan kaikista roskien ohimennen viennistä mutta kuitenkin.. Tai ihan yleisesti puolin ja toisin on tapana kiittää jos pyydetään toista joku asia tekemään ja toinen sen hoitaa.
Ilman muuta selvää että kotityöt tehtävä, hyvä että silti kiitetään, on liian vähän positiivista maailmassa.
Jollei olisi kehuttu, en ikinä olisi edes hoksannut kuinka paljon tykkäsin kotiaskareista. Kun taas haukutaan siihen voi liittää pitkäksi aikaa negatiivisen tunnelatauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Kyse on pikemminkin asenteesta: kiitoksella osoittaa arvostusta toista kohtaan, ei kiitollisuutta teosta sinänsä: kiva kun teit. Kiittää voi myös katseella, hymyllä, jollakin kommentilla, joka osoittaa arvostusta. Se parantaa ilmapiiriä. On toki perheitä, joissa kommunikaatio on lähinnä muminaa, käskytystä ja huokailua, mutta ei sellainen ainakaan mun mielestä kivalta tunnu.
Se, että kiittäminen saa sinut ajattelemaan vessaa ja persettä, kertoo jotain sekin. Tavarasta kiitetään teillä, samoin ruuasta, joka on arkitoimi. Miksi siitä kiitetään, mutta muista arkipuuhista ei?
Suomessa kiittäminen ymmärretään usein nöyristelyksi, mitä se ei ole. Se kuuluu ihan tavallisiin käytöstapoihin siinä missä naapurin, bussikuskin tai kassahenkilön tervehtiminen. Ja ne tavat opitaan kotona, niitä ei ulkoisteta päivähoidon työntekijöille, opettajille tms.
Toisen ihmisen arvostamiseen, kiittämiseen ei kuole.
31
Miten te nyt vedätte puolison kiittämisestä kotitöistä aasinsillan tervehtimiseen, joka on tyystin eri asia? Ruuasta kuuluu kiittää, teki sen kuka tahansa, vaikka itse. Samoin kuuluu kiittää, jos joku antaa jonkin tavaran - samoin kuuluu sanoa ole hyvä.
Kiittelettekö te sinkut itseänne aina kun te teette jonkin kotityön?
Ne kotityöt täytyy tehdä, vaikka asuisi millaisessa perheessä. Ne eivät ole mitään vapaaehtoisia palveluita vaan samanlaista pakkoa kuin hengittäminen tai pissaaminen (pakkoa siis ottamatta kantaa siihen, pitääkö näistä töistä vai ei).
Palveluksista ja palvelusta kiitetään. Jos puoliso tekee jonkin kotityön, se ei ole palvelua sen enempää kuin jos minä itse sen teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Jotenkin tosi suomalainen tuppisuu -asenne :) Miksipä tervehtiä vaikka kaupan kassaa tai bussikuskia, siinähän heidän kuuluukin istua, miksipä kiitää vaikka tarjoilijaa, hänenhän kuuluu ottaa tilaukset ja tuoda ruuat ja laskut...
Nämä ovat eri asioita. Tervehtiminen kuuluu käytösasioihin, samoin palveluammatissa olevan kiittäminen palvelusta. Minä en palvele miestäni kotitöitä tedessäni eikä hän palvele minua nurmikkoa leikatessaan.
Kyllä kiitoksen sanominenkin kuuluu käytösasioihin. En ymmärrä miten mielestäni palveluammatissa olevaa pitäisi mielestäsi kiittää (se on hänen työtään ja hänelle maksetaan siitä) mutta kotitöitä tekevää miestä ei (hän on kodin "palveluammattilainen" ja hoitaa tehtäviään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiittää siitä, että toinen tekee asioita, joita hänen pitäisikin tehdä? Pitäisikö kiittää, kun toinen vaivautuu pyyhkimään perseensä vessassa tai harjaa hiuksensa?
Meillä kiitetään, kun saadaan toiselta jokin tavara, ja kiitetään myös ruuasta. Siitä ei kiitetä, jos tyhjää tiskikoneen tai pesee pyykkiä tai imuroi tai lukee lapselle iltasadun tai leikkaa nurtsin.
Jotenkin tosi suomalainen tuppisuu -asenne :) Miksipä tervehtiä vaikka kaupan kassaa tai bussikuskia, siinähän heidän kuuluukin istua, miksipä kiitää vaikka tarjoilijaa, hänenhän kuuluu ottaa tilaukset ja tuoda ruuat ja laskut...
Nämä ovat eri asioita. Tervehtiminen kuuluu käytösasioihin, samoin palveluammatissa olevan kiittäminen palvelusta. Minä en palvele miestäni kotitöitä tedessäni eikä hän palvele minua nurmikkoa leikatessaan.
Kyllä kiitoksen sanominenkin kuuluu käytösasioihin. En ymmärrä miten mielestäni palveluammatissa olevaa pitäisi mielestäsi kiittää (se on hänen työtään ja hänelle maksetaan siitä) mutta kotitöitä tekevää miestä ei (hän on kodin "palveluammattilainen" ja hoitaa tehtäviään).
Kas kummaa kun edelleen juuri mies on se jota pitää kiitellä kotitöistä. Naiset kuitenkin tekee niitä huomattavasti enemmän! Silti ongelmaksi nousee se ettei miehiä muisteta kiittää! Miksi?
Booring, Peukku akas sille, Näin sinkkuna ei vittujakaan kiinnosta kumpi teistä purkaa tiskikoneen, koska täällä sen teen minä.
Sinkkumies
Meillä mies tekee kotitöitä ja kiitän häntä siitä. "Kiitos, kun laitoit pyykit" tai "kiitos, kun laitoit tiskit" jne. Mies harvemmin sanoo kiitos, mutta näyttää kuitenkin halauksilla ja pusuilla, että on iloinen, jos teen jonkun kotiaskareen - hänellä on se oma tapansa. Kysyin itseasiassa häneltä nyt, että miksi hän ei "koskaan" kiitä kotitöistä, niin hän vastasi, että eikömuka, että kyllä hän ainakin ajattelee, että kiitos..... ja siinä se vahvistus sitten tulikin, että hän sitten näyttää, mitä ajattelee.
Se, että mies tekee kotitöitä, lähtee ihan siitä, että tein suhteen alusta asti selväksi, että vaikka tykkäänkin kotitöistä ihan kamalasti, niin kyllä minäkin olen väsynyt töiden jälkeen, enkä ala toisen piiaksi. Kiittämiseen taas opettelin tämän suhteen aikana, koska kyllähän sitä itsekin tietää, kuinka hyvältä tuntuu, kun toinen kiittää ja kiittäminen taas saa toiselle sellaisen olon, että ei ole ihan itsestäänselvä.
Kun toista alkaa pitää itsestäänselvyyteenä, suhde menee metsään.
Te naiset, jotka ette saa sanallista kiitosta kotitöistä tai ette itse kiitä miestänne kotitöiden tekemisestä, kiitättekö, kun mies vaihtaa renkaat (olettaen, että osaa ja vaihtaa), vai pidättekö niin itsestäänselvänä, että mies vaihtaa renkaat, että ei siitä tarvitse kiittää?
Alue: Aihe vapaa
...