Konmaritus-miten olette toteuttaneet? Ja "ärsyttävä" facebook-ryhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas tajusin, että konmari-vastaiset ovat myyntialalla, kauppiaita ja mainostajia. Jos ihmiset alkavat suurissa määrin lakata ostelemasta turhaa, kaupan ala kärsii. Niin ei voi käydä, kun voiton pitää kasvaa joka vuosi.

Kun kulutus vähenee, kärsii myös valtion kassa, mikä tuskin hallitusta miellyttää. Sitten tulee uudet talkoot jne. Kirjahan on suorastaan vaarallinen kun se lisää tuollaista anarkistista käytöstä!

Minä olen konmari-kriittinen, ja olen niin kaukana kauppiaasta tai mainostajasta kuin kukaan voi olla. Suhtaudun metodiin skeptisesti juuri siksi, ette se mielestäni ole kestävän kehityksen mukainen.

Ehkä japanilaisessa animistisessa kulttuurissa esineiden arvostus ymmärretään toisin, mutta tässä meidän nykyisessä uusiojuppikulttuurissamme konmarin viesti monelle on: "heitä pois 10 vanhaa käsilaukkua ja osta yksi kallis". Eikä se ihmistä tavarahimoistaan paranna. Markkinavoimat vievät edelleen talutushihnassaan, ja itsekeskeinen "ilo" sivuuttaa kaikki eettiset ja ekologiset kysymykset.

Eli ongelma ei varsinaisesti ole konmarissa, se on meidän kulutuskeskeisessä kulttuurissamme. Konmari on vain yksi tekosyy.

Kondo ei missään kohtaa kirjoita "heitä pois kymmenen vanhaa käsilaukkua, ja osta tilalle yksi kallis". Hänen metodinsa on ennemminkin, että luovu yhdeksästä käsilaukusta, jotka eivät tuota sinulle iloa, ja jätä käyttöösi se yksi täydellinen, josta todella pidät. Kun luopuu yhdeksästä käsilaukusta, joita ei koskaan käytä, ja kaikista muistakin tavaroista, joita ei tarvitse, niin elämä helpottuu. On helpompi siivota, on tilaa löytää paikka jokaiselle esineelle.

Ja on ihanaa, jos vaatevarasto koostuu vain niistä täydellisistä vaatteista, joista oikeasti pitää, eikä niitä todellakaan tarvitse olla montaa. Mutta onko niin, että sinä ehkä koet ettei sinulla ole sitä täydellistä laukkua, täydellisiä housuja, kenkiä, jne. jos koet että kaikki täytyy heittää pois ja ostaa uusi tilalle?

Juuri kirjoitin, että en näe konmaria ekologisesti kestävänä metodina, ja paluupostissa tulee tuommoinen "ehkä sulla ei ole sitä täydellistä laukkua jos koet, että täytyy ostaa uusi tilalle" -töräys. Ei ihme, jos facessakin menee pelkäksi riitelyksi, jos lukutaito on tuota luokkaa.

Mulla on itse asiassa mulle täydellinen laukku. Se on nahkaa ja laadukaskin, mutta kovin monta vuotta ei yksi laukku (tai yhdet kengät tai muutama paita) päivittäisessä käytössä kestä. Siksikin on hyvä vaihdella. Palataan asiaan muutaman vuoden päästä, marittajat!

Palaan aiheeseen jo nyt. Ymmärsin kyllä kommenttisi oikein hyvin, mutta epäilen että sinä et ymmärtänyt minua.

Voihan laukkuja jättää jäljelle vaikka kolme (aika todennäköistä, että niitä jää enemmän kuin yksi, vai mitä?), jolloin ne kestävät käyttöä vaikka ikuisuuteen, koska laadukas nahkalaukku kestää päivittäisessäkin käytössä vuosia menemättä miksikään. Metodissa on ekologista se, että huomaa että vähemmälläkin tavaralla pärjää. Ei halua enää ostella muuta kuin silloin harvoin, kun jotain todella ihanaa, mitä todella tarvitsee , osuu kohdalle. Ajatusmaailma kuluttamisen suhteen siis muuttuu, ja tavaroiden hankkimisesta tulee todella harkittua. Eikö juuri se ole ekologista?

Mutta sinä vanhurskas ihminen aiot siis olla loppuelämäsi ostamatta yhtään uusia vaatteita, ja käytät olemassa olevan vaatevarastosi loppuun, riippumatta siitä että muodit muuttuvat.

No tavoitteenani on totta kai, että vaatteitani olisi kohtuullinen määrä ja ne olisivat sen verran ajattomia, ettei niitä tarvitsisi heittää konmari-ideologian mukaisesti epämuodikkaina roskiin (kun eihän niitä toistenkaan vaivoksi saa lykätä).

Ja tavoitteenani on myös, että osaisin suhtautua vaatteisin myös järjellä, en pelkästään tunteella. Joka vaatteen ei tarvitse tuntua täydelliseltä, en ole täydellinen itsekään. Tunteet tulevat ja menevät.

Se, että ostaa "vain silloin, kun jotain todella ihanaa osuu kohdalle", kuulostaa kyllä vahvasti juuri siltä metodilta, jolla ne ryönäkasat on hankittu.

En tiedä haluatko ymmärtää tahallaan väärin. Ei Konmarissa puhuta muodikkuudesta yhtään mitään. Vaan siitä että jätetään vain ne tavarat, jotka tuottavat iloa. Kyllä minulle samat tavarat tuottavat iloa vuodesta toiseen, ei niitä jatkuvasti uusita.

Sinä et kenties ole esteetikko, eivätkä tavarasi tuota sinulle iloa. Minulle tavarani taas tuottavat iloa. Jos sinulla on kolme laukkua, jotka eivät tuota sinulle iloa, ja minulla on kolme laukkua, jotka tuottavat minulle iloa, niin olenko minä ekologisesti huonompi ihminen kuin sinä?

Itsehän en omista autoa, lennän aniharvoin, pidän talvella lämpötilan asunnossani alhaisena, minulla ei ole lapsia eikä lemmikkejä lisäämässä kulutusta. Mutta se, että haluan karsia tavarani asunnossani minimiin, ja vähentää tavaroiden ostelua jatkossa tekee minusta ilmeisesti aikamme suurimman syntisen 😀

Sinulle siis tuottaa jatkuvasti iloa vanhanaikaiset ja epämuodikkaat vaatteet, et koskaan uusi vaatekaappiasi esimerkiksi sesongin tai senhetkisten kauneusihanteiden mukaan, vaan pidät sitkeästi maritushetken tyyliä yllä niin kauan kuin vaatteet kestävät?

Muoti ei nykyään muutu kovinkaan tiheää tahtia, ja toisaalta taas monet erilaiset tyylit ovat ajankohtaisia samanaikaisesti. Jos ajatellaan esimerkiksi farkkuja, pillifarkut ovat olleet muodissa vaikka kuinka kauan. Toisaalta taas tällä hetkellä yhtä ajankohtaisia ovat äitifarkut, leveälahkeiset farkut, vajaamittaiset suoralahkeiset farkut ja bootcut-farkut. Eli samoja muutamia farkkuja voi käyttää vuosia ja taas vuosia, tosiaankin niin kauan kuin ne kuluvat puhki. Sama juttu T-paitojen suhteen. Ja takkejanikin olen käyttänyt jo vuosia. Jos tykkää klassikoista niin ongelmaa ei ole. Takeissa klassisia malleja ovat esimerkiksi kipparitakki, anorakki eli parka, farkkutakki jne.

Uusin toki vaatteitani muodinkin mukaan, mutta en koe muodin sykliä niin nopeatempoiseksi, että sen takia tarvitsisi jatkuvasti uudistaa vaatekaappia. Harkittuja lisäyksiä silloin tällöin.

Hei te kaikki skeptikot!

Itsekkin olin heti asiasta kuultuani (3 päivää sitten) kauhean skeptinen "mitä humpuukkia tämä nyt on". Oikeastaan vähän poikaystävän kanssa naureskeltiin hyväntahtoisesti, että tavaroille pitäisi puhua ja kaikki heittää roskiin, ihan pimeetä. Miksei voi vaan elää niinkuin muutkin, vaan pitää ruveta viikkailemaan sukkia muodin mukaan, hullua. :D Ymmärrän kyllä vieläkin miksi koko homma kuulostaa ihan hullulta, yksityiskohtien takia.

Liityin siis facebook ryhmään mielenkiinnosta, sillä itse tykkään järjestellä kotiani. Aloin pikkuhiljaa hahmottamaan ihmisten onnellisen suhtautumisen joihinkin tavaroihinsa, siis ihan tavallisiin tavaroihin. Sitten hahmotin tekniikan millä perusteella tavarat valitaan, ei mietitty poisheitettäviä tavaroita niinkuin yleensä vaan niitä jotka jäävät. Siinä on iso ero.

Isoin asia mihin itse myös sorrun on lempi tavaroiden otto oikeasti käyttöön. Itse säilön kauniimpia kynttilöitä ja upeaa kakkuvatia komeroiden perällä odottamassa oikeaa hetkeä. Miksi helvetissä, ja mitä "oikeaa hetkeä"? Meni tovi ja olin kaivanut nämä esineet kotiini näkyville! Tämän jälkeen olen huomannut vielä vaikka kuinka monta hyvää asiaa, ja sen kuinka montaa ihmistä tämä on auttanut. Niitä joilta järjestely ei tule luonnostaan. Eilen myös siivoillessa tartuin muutamiin tavaroihini, katselin, koskettelin ja mietin tavaraa kädessäni. Kuinka hyvän ostoksen olin joskus tehnyt ja mitä iloa minulle on ollut tavarasta. Tuli oikeasti aika kiva mieli :)

Ymmärrän, että kondo oikeasti tuntuu hullunkuriselta jos siihen ei ole perehtynyt. Ymmärrän myös, ettei kaikkia kiinnosta tai tarvitse perehtyä asiaan. Mutta antakaa niiden joilla ei ole luonnostaan taipumusta järjestellä tavaroitaan tai ymmärrystä siisteydestä iloita konmarista ja sen tuomasta helpotuksesta. Luulisi olevan kaikille vain iloisempi asia, että nämä henkilöt luultavasti harkitsevat täst edes viidesti ennen kuin ostavat mitään. Jotenkin jälkeenpäin hassua kuinka hyvästä asiasta ja aatteesta saadaan väännettyä negatiivinen asia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Puhkikuluneista lakanoista saa hyviä pyyhkimisrättejä moneen käyttöön ja tarkoitukseen.

res.matr. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Armeijassa oli sitä kaiken karsimista ja älytöntä vaatepinkkojen millintarkkaa vertailua alokkaiden vaatepinkkojen välillä (...palkintona parhaalle  tupakkatauko heh,heh) tupa ja siisteystarkastuksia joka päivä ja lomillepääsyn edellytyksenä.  Luulen että jos naisillakin olisi pakollinen asevelvollisuus eli varuskuntapalveluaika niin varmasti hurahtamisprosentti moiseen konmaritukseenkin olisi pienempi. Se ei todellakaan tehnyt elämästämme siellä onnellisempaa ja pinkka säteili kyllä enemmän v.tutusta kuin iloa...Kuinkahan moni niilläkään opeilla siviilissä mitään teki...

Konmarissa ei käytetä pinkkoja.

Muuten se itse viikkaus millintarkkuudella tee onnelliseski, vaan se miten vaatteet tulevat koriin (pystyyn viikkaus). Kaikki paidat näkyvät yhdellä silmäyksellä kun taas pinkoissa osa saattaa hukkua pinkkojen väliin. Itselläni ei ainakaan pinkat toimi kuin max viikon ja sen jälkeen kun yhtä paitaa etsii sieltä kasojen välistä, on vaatekaappi jo räjähdys. Aijon kokeilla heti kun saan aikaiseksi tätä pystyyn viikkausta, helpottaisi huomattavasti elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Puhkikuluneista lakanoista saa hyviä pyyhkimisrättejä moneen käyttöön ja tarkoitukseen.

Aivan! Eli otat iloa tuottavan tavaran jollain muotoa käyttöön, etkä säilö sitä varastossa haurastumassa tyhjänpanttina. Tämä juuri on yksi konmarin ideoista :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Puhkikuluneista lakanoista saa hyviä pyyhkimisrättejä moneen käyttöön ja tarkoitukseen.

Haluatko puhkikuluneet lakanani tehdäksesi niistä rättejä itsellesi? Minulla ei niitä tarkoituksia taida olla, kun lakanat ovat odotelleet vuosikausia johonkin käyttöön pääsemistään. 

Jollet ota, niin heitän ne menemään, kunhan projekti etenee.

res.matr. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Armeijassa oli sitä kaiken karsimista ja älytöntä vaatepinkkojen millintarkkaa vertailua alokkaiden vaatepinkkojen välillä (...palkintona parhaalle  tupakkatauko heh,heh) tupa ja siisteystarkastuksia joka päivä ja lomillepääsyn edellytyksenä.  Luulen että jos naisillakin olisi pakollinen asevelvollisuus eli varuskuntapalveluaika niin varmasti hurahtamisprosentti moiseen konmaritukseenkin olisi pienempi. Se ei todellakaan tehnyt elämästämme siellä onnellisempaa ja pinkka säteili kyllä enemmän v.tutusta kuin iloa...Kuinkahan moni niilläkään opeilla siviilissä mitään teki...

En tiedä, minun mieheni ainakin on paljon parempi petaamaan ja viikkaamaan kun minä, että kyllä niillä opeilla on siviilissäkin käyttöä. Hän innostui myös tuosta maritusviikkauksesta, kohta on varmaan kaapit uudessa järjestyksessä. Vielä kun muuten innostuisi karsimaan tavaraa 😁

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että kondo oikeasti tuntuu hullunkuriselta jos siihen ei ole perehtynyt. Ymmärrän myös, ettei kaikkia kiinnosta tai tarvitse perehtyä asiaan. Mutta antakaa niiden joilla ei ole luonnostaan taipumusta järjestellä tavaroitaan tai ymmärrystä siisteydestä iloita konmarista ja sen tuomasta helpotuksesta. Luulisi olevan kaikille vain iloisempi asia, että nämä henkilöt luultavasti harkitsevat täst edes viidesti ennen kuin ostavat mitään. Jotenkin jälkeenpäin hassua kuinka hyvästä asiasta ja aatteesta saadaan väännettyä negatiivinen asia...

Lähipiirissäni on pari konmaristia, joista toisella on jatkuva tarve saarnata oppiaan. Varmaan hyvin pieni osa konmaria käyttävistä on sellaisia, mutta tämä yksikin ns. nostaa vitutuskäyrää aika huomattavasti.

Olin jossain vaiheessa kiinnostunut aiheesta, koska omassakin kodissa on järjestysongelmia. Tiedän, että pitäisi käydä läpi tavaroita, pois heitettävääkin on, pitäisi järjestää paremmin ja etsiä ehkä uusia säilytysratkaisuja. Totesin sitten, konmaria saarnavan kauhuksi, että konmari ei kuitenkaan ole se minulle sopivin metodi. Hänen kuultensa ei enää parane mainita kaappien siivouksesta, ei siitä etten muista ihan heti missä joku harvemmin tarvittava tavara on, tai edes sanoa että muistaakseni minulla on jossain joku tietty tavara. Myös se, että ostin erehdyksessä kirjaston poistomyynnistä kirjan, jota minulta löytyikin jo kahtena kappaleena, oli valtava virhe ja olisi ollut vältettävissä konmarin avulla.

Eli niin. Puolestani jokainen saa järjestää kotinsa konmarin avulla, kunhan minun ei tarvitse kuunnella vihjailuja elämänhallinnan ongelmista tms. jos en käytä konmaria. Konmarin vertaaminen uskontoon ei kaikissa tapauksissa ole niin kaukaa haettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas tajusin, että konmari-vastaiset ovat myyntialalla, kauppiaita ja mainostajia. Jos ihmiset alkavat suurissa määrin lakata ostelemasta turhaa, kaupan ala kärsii. Niin ei voi käydä, kun voiton pitää kasvaa joka vuosi.

Kun kulutus vähenee, kärsii myös valtion kassa, mikä tuskin hallitusta miellyttää. Sitten tulee uudet talkoot jne. Kirjahan on suorastaan vaarallinen kun se lisää tuollaista anarkistista käytöstä!

Minä olen konmari-kriittinen, ja olen niin kaukana kauppiaasta tai mainostajasta kuin kukaan voi olla. Suhtaudun metodiin skeptisesti juuri siksi, ette se mielestäni ole kestävän kehityksen mukainen.

Ehkä japanilaisessa animistisessa kulttuurissa esineiden arvostus ymmärretään toisin, mutta tässä meidän nykyisessä uusiojuppikulttuurissamme konmarin viesti monelle on: "heitä pois 10 vanhaa käsilaukkua ja osta yksi kallis". Eikä se ihmistä tavarahimoistaan paranna. Markkinavoimat vievät edelleen talutushihnassaan, ja itsekeskeinen "ilo" sivuuttaa kaikki eettiset ja ekologiset kysymykset.

Eli ongelma ei varsinaisesti ole konmarissa, se on meidän kulutuskeskeisessä kulttuurissamme. Konmari on vain yksi tekosyy.

No esimerkiksi minulla tuli vaatevaraston läpikäynnin yhteydessä esiin runsaasti vaatteita, jotka olin joskus hätäpäissäni ostanut kun tuntui ettei ole mitään päälle pantavaa, ja jotka sitten olivat kuitenkin jääneet vähälle käytölle. Eli älyttömiä epäekologisia ostoksia. Nykyään käytän konmaria tekosyynäni olla enää tekemättä tuollaisia ostoksia. Eli jos on esim. hautajaiset tulossa, päätän, että siitä mitä minulla jo on, on pakko löytyä sopiva asu (ja minulla ei ole paljon mitään mustaa kun se ei minua pue).

Kun arvostaa tavaroitaan, mitä konmari opettaa, ei ole niin suurta tarvetta hankkia koko ajan uutta.

Jokaista uutta hankintaa tulisi harkita tarkkaan. Ihmisethän esim. kuuluvat kerhoihin, jotka lähettävät automaattisesti kuukausittain tavaraa, oli se sitten kirjoja tai alusvaatteita, jollet peruuta kuukauden pakettia. Ja niin sitä rompetta kertyy. Ja tuo on ihan konmarin vastaista.

Minulla konmari on auttanut myös siihen, ettei tule enää ostettua tuplakappaletta jotain sellaista tavaraa, joka minulla jo on mutta jota vain en löydä, tai jonka olemassaoloa en muista.

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissäni on pari konmaristia, joista toisella on jatkuva tarve saarnata oppiaan. Varmaan hyvin pieni osa konmaria käyttävistä on sellaisia, mutta tämä yksikin ns. nostaa vitutuskäyrää aika huomattavasti.

Sinähän voit vastata hänelle Konmarin omilla sanoilla: "Halu huomauttaa toisten epäsiisteydestä on yleensä merkki siitä, ettei ole pitänyt riittävää huolta omasta tilastaan". Noin kirjassa sanotaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että kondo oikeasti tuntuu hullunkuriselta jos siihen ei ole perehtynyt. Ymmärrän myös, ettei kaikkia kiinnosta tai tarvitse perehtyä asiaan. Mutta antakaa niiden joilla ei ole luonnostaan taipumusta järjestellä tavaroitaan tai ymmärrystä siisteydestä iloita konmarista ja sen tuomasta helpotuksesta. Luulisi olevan kaikille vain iloisempi asia, että nämä henkilöt luultavasti harkitsevat täst edes viidesti ennen kuin ostavat mitään. Jotenkin jälkeenpäin hassua kuinka hyvästä asiasta ja aatteesta saadaan väännettyä negatiivinen asia...

Lähipiirissäni on pari konmaristia, joista toisella on jatkuva tarve saarnata oppiaan. Varmaan hyvin pieni osa konmaria käyttävistä on sellaisia, mutta tämä yksikin ns. nostaa vitutuskäyrää aika huomattavasti.

Olin jossain vaiheessa kiinnostunut aiheesta, koska omassakin kodissa on järjestysongelmia. Tiedän, että pitäisi käydä läpi tavaroita, pois heitettävääkin on, pitäisi järjestää paremmin ja etsiä ehkä uusia säilytysratkaisuja. Totesin sitten, konmaria saarnavan kauhuksi, että konmari ei kuitenkaan ole se minulle sopivin metodi. Hänen kuultensa ei enää parane mainita kaappien siivouksesta, ei siitä etten muista ihan heti missä joku harvemmin tarvittava tavara on, tai edes sanoa että muistaakseni minulla on jossain joku tietty tavara. Myös se, että ostin erehdyksessä kirjaston poistomyynnistä kirjan, jota minulta löytyikin jo kahtena kappaleena, oli valtava virhe ja olisi ollut vältettävissä konmarin avulla.

Eli niin. Puolestani jokainen saa järjestää kotinsa konmarin avulla, kunhan minun ei tarvitse kuunnella vihjailuja elämänhallinnan ongelmista tms. jos en käytä konmaria. Konmarin vertaaminen uskontoon ei kaikissa tapauksissa ole niin kaukaa haettua.

Eli suuntaat ärsytyksesi konmariin, eihän se kuitenkaan mitään ole sinulle tehnyt, vaan ystäväsi on tahdoton tuputtaja. Asiaan auttaisi keskustelu ystäväsi kanssa, että hei toi on ehkä huippujuttu sinulle, mutta itseä ei nyt jaksa kiinnostaa. Yleensä ihmiset jotka tuputtavat toisille jotain kokemaansa, tekevät sen asiasta kuin asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)

Vierailija kirjoitti:

Sitten hahmotin tekniikan millä perusteella tavarat valitaan, ei mietitty poisheitettäviä tavaroita niinkuin yleensä vaan niitä jotka jäävät. Siinä on iso ero.

Tämä on kyllä niin taivahan totta!

Kun niitä vaatteita oli siinä olohuoneen lattialla ihan hervoton ruko, oli fiilis - ei suinkaan epätoivoinen poisheittourakka, vaan kuin vaatekaupassa: Tässä on valikoima, ota mieleisesi! Paitsi että hahmottui, kuinka ihan tarpeettoman paljon niitä onkaan, tuntui aidosti kivalta, että saa valita sieltä vain ne, joista todella pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas tajusin, että konmari-vastaiset ovat myyntialalla, kauppiaita ja mainostajia. Jos ihmiset alkavat suurissa määrin lakata ostelemasta turhaa, kaupan ala kärsii. Niin ei voi käydä, kun voiton pitää kasvaa joka vuosi.

Kun kulutus vähenee, kärsii myös valtion kassa, mikä tuskin hallitusta miellyttää. Sitten tulee uudet talkoot jne. Kirjahan on suorastaan vaarallinen kun se lisää tuollaista anarkistista käytöstä!

Minä olen konmari-kriittinen, ja olen niin kaukana kauppiaasta tai mainostajasta kuin kukaan voi olla. Suhtaudun metodiin skeptisesti juuri siksi, ette se mielestäni ole kestävän kehityksen mukainen.

Ehkä japanilaisessa animistisessa kulttuurissa esineiden arvostus ymmärretään toisin, mutta tässä meidän nykyisessä uusiojuppikulttuurissamme konmarin viesti monelle on: "heitä pois 10 vanhaa käsilaukkua ja osta yksi kallis". Eikä se ihmistä tavarahimoistaan paranna. Markkinavoimat vievät edelleen talutushihnassaan, ja itsekeskeinen "ilo" sivuuttaa kaikki eettiset ja ekologiset kysymykset.

Eli ongelma ei varsinaisesti ole konmarissa, se on meidän kulutuskeskeisessä kulttuurissamme. Konmari on vain yksi tekosyy.

Uskokaa jo, kondo ei käske ostamaan mitään lisää! Kirjan sanoma nimenomaan on, että älä osta lisää, ole tyytyväinen mitä sinulla jo on !

Vaikka kondon ohjeiden mukaan _luultavasti_ heittää pois tavaraa, sitä ei sen jälkeen tule ostettua. Kun taas usein ihmiset vaan ostavat ja ostavat, jotkut heittävät pois jotkut eivät. Ryhmässä on ainakin niin monet todenneet, etteivät tarvitse enää yhtään mitään, niin kamala urakka oli käydä kaikki läpi + löysi syövereistä paljon uusia käyttöesineitä.

Itse huomasin, että prosessin jälkeen on ollut vaikea ostaa edes tarpeeseen, kun ei löydy mitään, mikä vastaisi korkealle nousseita kriteereitä. Keskinkertainen ei kiinnosta, niin yritän luovia mieluummin ilman siihen kunnes löydän etsimäni.

Joo, mulla on tuo sama jo miehen, asunnon ja auton suhteen. En todellakaan halua, että sama valtaa koko elämäni.

Mutta tuosta viikkauksesta kiinnostuin. Eikö vaatteisiin tule ryppyjä, jos niistä muovaa pystysuorakaiteen? Kokemuksia? Tämä systeemi vaatii vetolaatikot, koska nythän pino on sama systeemi mutta eri suunnassa ->kaapin edestä katsottuna. 

Kondo olettaa kirjassa monien ongelmakotien pohjalta, että talouksissa on paljon laatikoita, joita vapautuu projektin edetessä. On sisustuskoria, säästettyjä kenkä- ja elektroniikkalaatkoita, ruokapakkauksia, säläkoreja, karkkirasiaa jne. Näitä voi kaikkia hyödyntää vaatekaapissa.

Vaikka Kondo kannustaa olemaan ostamatta uusia säilytysratkaisuja, niin toimin toisin. Itse olen huomannut muutaman eri kodin välillä, että uusituissa kaapistoissa on laskettu kulut mahdollisimman alas, joten hyllylevyjä on todella niukasti ja rekkitilaa liikaa - hyllykaapissakin saattaa olla vain pari irtolevyä. Kyllähän siihen samaan korkeuteen järjestelee paljon käytännöllisemmin useammalle hyllylle kuin vain kahdelle tasolle.

Joten ostin kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla valmiita levyjä ja kannakkeita. Tämän kodin 5 rekkimetriä on enää 2,5 m. ja sekin on riittävästi niille vaatteille, jotka haluavat olla henkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)

Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa. 

Ei, ei konmari tuota opeta.

Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas tajusin, että konmari-vastaiset ovat myyntialalla, kauppiaita ja mainostajia. Jos ihmiset alkavat suurissa määrin lakata ostelemasta turhaa, kaupan ala kärsii. Niin ei voi käydä, kun voiton pitää kasvaa joka vuosi.

Kun kulutus vähenee, kärsii myös valtion kassa, mikä tuskin hallitusta miellyttää. Sitten tulee uudet talkoot jne. Kirjahan on suorastaan vaarallinen kun se lisää tuollaista anarkistista käytöstä!

Minä olen konmari-kriittinen, ja olen niin kaukana kauppiaasta tai mainostajasta kuin kukaan voi olla. Suhtaudun metodiin skeptisesti juuri siksi, ette se mielestäni ole kestävän kehityksen mukainen.

Ehkä japanilaisessa animistisessa kulttuurissa esineiden arvostus ymmärretään toisin, mutta tässä meidän nykyisessä uusiojuppikulttuurissamme konmarin viesti monelle on: "heitä pois 10 vanhaa käsilaukkua ja osta yksi kallis". Eikä se ihmistä tavarahimoistaan paranna. Markkinavoimat vievät edelleen talutushihnassaan, ja itsekeskeinen "ilo" sivuuttaa kaikki eettiset ja ekologiset kysymykset.

Eli ongelma ei varsinaisesti ole konmarissa, se on meidän kulutuskeskeisessä kulttuurissamme. Konmari on vain yksi tekosyy.

Uskokaa jo, kondo ei käske ostamaan mitään lisää! Kirjan sanoma nimenomaan on, että älä osta lisää, ole tyytyväinen mitä sinulla jo on !

Vaikka kondon ohjeiden mukaan _luultavasti_ heittää pois tavaraa, sitä ei sen jälkeen tule ostettua. Kun taas usein ihmiset vaan ostavat ja ostavat, jotkut heittävät pois jotkut eivät. Ryhmässä on ainakin niin monet todenneet, etteivät tarvitse enää yhtään mitään, niin kamala urakka oli käydä kaikki läpi + löysi syövereistä paljon uusia käyttöesineitä.

Itse huomasin, että prosessin jälkeen on ollut vaikea ostaa edes tarpeeseen, kun ei löydy mitään, mikä vastaisi korkealle nousseita kriteereitä. Keskinkertainen ei kiinnosta, niin yritän luovia mieluummin ilman siihen kunnes löydän etsimäni.

Joo, mulla on tuo sama jo miehen, asunnon ja auton suhteen. En todellakaan halua, että sama valtaa koko elämäni.

Mutta tuosta viikkauksesta kiinnostuin. Eikö vaatteisiin tule ryppyjä, jos niistä muovaa pystysuorakaiteen? Kokemuksia? Tämä systeemi vaatii vetolaatikot, koska nythän pino on sama systeemi mutta eri suunnassa ->kaapin edestä katsottuna. 

Kondo olettaa kirjassa monien ongelmakotien pohjalta, että talouksissa on paljon laatikoita, joita vapautuu projektin edetessä. On sisustuskoria, säästettyjä kenkä- ja elektroniikkalaatkoita, ruokapakkauksia, säläkoreja, karkkirasiaa jne. Näitä voi kaikkia hyödyntää vaatekaapissa.

Vaikka Kondo kannustaa olemaan ostamatta uusia säilytysratkaisuja, niin toimin toisin. Itse olen huomannut muutaman eri kodin välillä, että uusituissa kaapistoissa on laskettu kulut mahdollisimman alas, joten hyllylevyjä on todella niukasti ja rekkitilaa liikaa - hyllykaapissakin saattaa olla vain pari irtolevyä. Kyllähän siihen samaan korkeuteen järjestelee paljon käytännöllisemmin useammalle hyllylle kuin vain kahdelle tasolle.

Joten ostin kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla valmiita levyjä ja kannakkeita. Tämän kodin 5 rekkimetriä on enää 2,5 m. ja sekin on riittävästi niille vaatteille, jotka haluavat olla henkarissa.

Varmasti. Itse olen oivaltanut tuon jo yli 10 vuotta sitten ja hankkinut kaappeihin lisähyllyjä ja vetohyllyjä sekä kauniit laatikot ja korit, joihin on ilo järjestää alusvaatteet, sukat jne. T-paidat kyllä olen pitänyt ihan mielelläni pinoissa, ainakin tähän asti. Ne pinot ovat kuitenkin aika matalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)

Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa. 

Ei, ei konmari tuota opeta.

Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)

Mä myönnän että en ole aikoihin kehdannut pyytää kylään ketään :( kyllä on hävettänyt päästää tänne huoltomiehiäkin. Aloitin vasta mutta toivon että lopussa olen tyytyväinen kotiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)

Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa. 

Ei, ei konmari tuota opeta.

Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)

Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis  kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla  tiedollaan  12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että kondo oikeasti tuntuu hullunkuriselta jos siihen ei ole perehtynyt. Ymmärrän myös, ettei kaikkia kiinnosta tai tarvitse perehtyä asiaan. Mutta antakaa niiden joilla ei ole luonnostaan taipumusta järjestellä tavaroitaan tai ymmärrystä siisteydestä iloita konmarista ja sen tuomasta helpotuksesta. Luulisi olevan kaikille vain iloisempi asia, että nämä henkilöt luultavasti harkitsevat täst edes viidesti ennen kuin ostavat mitään. Jotenkin jälkeenpäin hassua kuinka hyvästä asiasta ja aatteesta saadaan väännettyä negatiivinen asia...

Lähipiirissäni on pari konmaristia, joista toisella on jatkuva tarve saarnata oppiaan. Varmaan hyvin pieni osa konmaria käyttävistä on sellaisia, mutta tämä yksikin ns. nostaa vitutuskäyrää aika huomattavasti.

Olin jossain vaiheessa kiinnostunut aiheesta, koska omassakin kodissa on järjestysongelmia. Tiedän, että pitäisi käydä läpi tavaroita, pois heitettävääkin on, pitäisi järjestää paremmin ja etsiä ehkä uusia säilytysratkaisuja. Totesin sitten, konmaria saarnavan kauhuksi, että konmari ei kuitenkaan ole se minulle sopivin metodi. Hänen kuultensa ei enää parane mainita kaappien siivouksesta, ei siitä etten muista ihan heti missä joku harvemmin tarvittava tavara on, tai edes sanoa että muistaakseni minulla on jossain joku tietty tavara. Myös se, että ostin erehdyksessä kirjaston poistomyynnistä kirjan, jota minulta löytyikin jo kahtena kappaleena, oli valtava virhe ja olisi ollut vältettävissä konmarin avulla.

Eli niin. Puolestani jokainen saa järjestää kotinsa konmarin avulla, kunhan minun ei tarvitse kuunnella vihjailuja elämänhallinnan ongelmista tms. jos en käytä konmaria. Konmarin vertaaminen uskontoon ei kaikissa tapauksissa ole niin kaukaa haettua.

Eli suuntaat ärsytyksesi konmariin, eihän se kuitenkaan mitään ole sinulle tehnyt, vaan ystäväsi on tahdoton tuputtaja. Asiaan auttaisi keskustelu ystäväsi kanssa, että hei toi on ehkä huippujuttu sinulle, mutta itseä ei nyt jaksa kiinnostaa. Yleensä ihmiset jotka tuputtavat toisille jotain kokemaansa, tekevät sen asiasta kuin asiasta.

Mistä päättelet, että "suuntaan ärsytykseni konmariin"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....

Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.

En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?

Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)

Ei, kukaan ei ole väittänyt että tavarat=onni.

Tavarat voivat lisätä tai laskea ihmisen onnellisuutta eri tavoin. Samoin kuin ihmissuhteet, ruoka, työ yms. Kondo opettaa onnellisempaa suhtautumista tavaroita kohtaan, vähän kuin opas "parempi parisuhde-onnellisempi elämä" opas.