Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopisto muka oikeasti parempi kuin ammattikorkeakoulu?
07.07.2016 |
Kun tätä "yliopisto on ainoa oikea koulutus" -mantraa toistellaan täällä palstalla aivan koko ajan. Onko siinä perää? Yliopistokoulutettuja on työttöminä pilvin pimein. En puhu nyt esim lääkiksestä, mutta veikkaisin että muilla aloilla saat tehdä ihan yhtä paljon töitä työllistymisesi eteen kuin ammattikorkeakoulussa, jossa voi hyvin päästä samoihin tuloihin kuin yliopistosta valmistunut.
Kommentit (93)
Meinaako AP tosiaan että perus AV-mamma on itse käynyt mitään muuta kuin elämän kovaa koulua? Kateuttahan tuollaiset puheet on. t: insinööri nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas tuntuu, että AMK:in niin sanottu "taso" perustuu vain sille, että ne loputtomasti hokevat itselleen ja muille olevansa akateemisia. No kaivapa esiin mikä tahansa amkilaisen lopputyö, niin totuus paljastuu. Copy paste-tekniikalla jäljennetään suoraan jostain jotain ja sitten jotain liirumlaarumia loppukaneetiksi - pituus 20 sivua. Akateeminen gradu pituus 100-150 sivua. Gradu on yleensä myöskin yhden ihmisen tekemä, kun taas amkin töitä löytyy myös "parityöskentelynä" tehtyjä. Eli kumpainenkin vääntää sen 10 sivua jotain skeidaa.
Hei voi ei, mitä käsityksiä sinulla. Gradu ei todellakaan ole usein 100 sivua vaan 50-70 sivua. Oma opinnäytetyöni oli 65 sivua ja myös maisterina voin sanoa, että se oli tosi hyvä kuten monet muutkin opparit. Kyllä graduissa(kin) on aivan tasottoman huonoja piiperryksiä. Kandi sensijaan on vain kirjallisuuskatsaus -nähdäkseni sitä ei voi verrata hyvään opinnäytetyöhön, joisra valtaosa tehdään työelämäyhteistyössä eli työelämän toimeksiantona.
Hoitoalan amk:ssa opettajat ovat lähes poikkeuksetta terveys/sosiaalialan tohtoreita, joista moni myös opettanut terverystieteitä yliopistossa. Opettajien taso on aika kova ja osaavat kyllä ohjeistaa opinnäytetyön tekemisen. Myös opetus oli meillä amk:ssa paneutuneempaa kuin yliopistossa.
Ne vastaavat eri tarpeisiin. Yliopistokoulutus on edelleen ensisijaisesti tutkijakoulutus, eli siellä on saavutettava tietty taso teoreettisessa ajattelussa alasta riippumatta. Monilla aloilla on tosin katsottu, että tällaisesta ajattelukyvyn kehittymisestä on niin merkittävä hyöty, että sitä pitää vaatia monilla aloilla, joilla vastuuta on paljon, vaikka itse koulutus ei johtaisikaan tutkijanpolulle vaan työelämään (lääkärit, lakimiehet, ym.).
Eli riippuu täysin alasta ja siitä onko suuntautunut teoreettiseen ajatteluun, että mikä on itselle paras valinta. Kaikkia ja kaikentasoisia osaajia tarvitaan.
"Muistakaa, että tuoreina diplomi-insinööreinä te olette vasta akateemisia hang-aroundeja. Julkaistuanne noin tusinan verran tieteellistä tarkastelua kestävää artikkelia voitte alkaa kutsua itseänne akateemisiksi". Näin sanoi naapurosaston (sivuaine) proffa kun kävin kiittämässä luennoista valmistuttuani dippainssiksi. Työelämän kannalta TTKK:lla ei oppinut enää mitään uutta, mitä en olisi jo tekussa tai työelämässä oppinut edellisenä 10 vuoden aikana, mutta tulipahan näytettyä "anytime", kun muutama itseään tärkeämpi hukkamaisteri niiiiiiiiiiiiin korosti olevansa akateemista parempaa ihmistä.
Ja viitaten tuohon proffan lausahdukseen, käsi ylös ne joilla on ne tusina artikkelia julkaistuna jo? Minulla on tasan yksi, ja siksi en edes kehtaa väittää olevani muuta kuin se hängaraund - itsetuntoni kestää sen ja muutenkin rakentuu muun päälle kuin muodollisen koulutuksen...
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta. AMK:sta valmistuu etenkin terveydenhuoltoalalta ihmisiä, joita ei kouluteta yliopistossa. Esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, osteopaatit. Näille aloille töitä pitäisi riittää eikä ole kilpailua yliopistotutkintojen kanssa. Sen sijaan kulttuuri ja humanistialat kuten teatteri-ilmaisunohjaajat, musiikkipedagogit yms. ovat AMK:n puolella myös hankalammin työllistäviä ja pitää olla suhteita ja pärstäkerrointa. Sama kyllä yliopiston puolella monilla kulttuuri/taide/humanistialoilla.
Sen sijaan niillä aloilla, joilla AMK:lla ja yliopistolla on osin päällekkäisyyttä, kuten tradenomit vs. ekonomit, insinöörit vs. DI:t, sosionomit vs. sosiaalityöntekijät, valitsisin itse mieluummin yliopistopohjaisen koulutuksen, koska silloin olisi enemmän vaihtoehtoja työllisyyden kannalta. Lisäksi AMK:n ongelma näillä aloilla on se, että AMK:t tahtovat nykyään usein olla liikaa pikku yliopistoja tai kuten he englanniksi itseään nimittävät "university of applied science". Silloin käy niin, että teoriaa ja käytäntöä on kumpaakin liian vähän kun ei keskitytä kunnolla siihen mikä pitäisi olla AMK:n ydinosaamista, eli juuri se käytännönläheisyys. Vanhan ajan opistoasteen tutkinnoissa oli paremmin juuri tämä käytännön puoli, kun ei yritetty olla jotain muuta mikä alun perin oli tarkoitus.
Sosionomit ja sosiaalityöntekijät tekevät kylläkin aivan eri työtä, jo pelkästään nykyään laki rajaa ja rajoittaa sosiaalialan työtehtäviä. Sosionomit eivät voi hakea tai tehdä sosiaalityöntekijän työtehtäviä ja en ole koskaan törmännyt siihen, että sosiaalityöntekijä hakisi työpaikkaa jossa vaatimus on sosionomin/sh/geronomin koulutus. Jo pelkästään palkkauksessa on helposti eroa sellainen ~1000e :D
Kyseessä on kaksi aivan erilaista tutkintoa vaikka työtä tehdään samalla kentällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMKista valmistuu tiettyihin ammatteihin ja yliopistosta saa tiedekoulutuksen ja joitain tosia ammatteja. Se, kumpi sulle on parempi, riippuu siitä, mitä haluat jatkossa tehdä.
Mutta mitä noihin työttömiin tulee, niin edelleen yliopistokoulutettujen työttömyysprosentit on pienempiä kuin AMK-koulutettujen.
Kaikkein pienimmät työttömyysluvut ovat itseasiassa YAMK-tutkinnon suorittaneilla.
Tietysti yliopisto antaa paljon laajemmat eväät. Itsestäsi kiinni hyödynnätkö sen. Amis on paljon rajoittavampi, kun ei ole tarkoituskaan kehittää tiedettä eteenpäin, vaan ainoastaan opetella ammattitaito. Lisäksi yliopisto on poikkitieteellinen yhteisö. AMK:ssa inssit on keskenään, hoitsut keskenään, -nomit keskenään...
AMK on hyvä paikka jos tietää mitä tekee, mutta jos suunta on vielä hakusessa niin suosittelen ehdottomasti akateemista koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
UCLA rules kirjoitti:
Järkevää olisi seurata globaalia trendiä ja yhdistää korkeakouluja. Turhaa päällekkäisyyttä ja turhan paljon oppilaitoksia. Suomen kokoiseen periferiaan riittää hyvin viisi korkeakoulua. Söpöä ajatella, että Suomen kaltaisesta kulttuuriköyhästä henkisestä tyhjiöstä syntyisi aidosti itsenäiseen, analyyttiseen ajatteluun kykeneviä tieteentekijöitä. Gradut ja lopputyöt järjestään vanhojen loppuun kaluttujen teemojen kierrättämistä.
Opiskelkaa muutkin ulkomailla. Saatte perspektiiviä, kokemuksia ja ennen kaikkea arvostetun tutkinnon.
Mistäs sinä tiedät suomalaisten yliopistojen todellisen tason, jos et ole niissä koskaan opiskellut?
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas tuntuu, että AMK:in niin sanottu "taso" perustuu vain sille, että ne loputtomasti hokevat itselleen ja muille olevansa akateemisia. No kaivapa esiin mikä tahansa amkilaisen lopputyö, niin totuus paljastuu. Copy paste-tekniikalla jäljennetään suoraan jostain jotain ja sitten jotain liirumlaarumia loppukaneetiksi - pituus 20 sivua. Akateeminen gradu pituus 100-150 sivua. Gradu on yleensä myöskin yhden ihmisen tekemä, kun taas amkin töitä löytyy myös "parityöskentelynä" tehtyjä. Eli kumpainenkin vääntää sen 10 sivua jotain skeidaa.
Jossain määrin erimieltä. Ei se pituus vaan se sisältö. Mun Eximian gradu oli 37 sivua pitkä, ja tiedän samaisesta tiedekunnasta yhden tutkijan joka kirjotti noin 100 -sivuisen laudaturin väitöskirjan. Toki tässäkin on alakohtaisia eroja, mutta sen verran sanottakoon yhteiskunnallisessa tiedekunnassa opiskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tullut käsitys että AMKeissa taso vaihtelee tosi suuresti opintolinjojen / opetuksen / oppilaiden suhteen.
Yliopistoissa taso on yleisesti ottaen korkeampi niin opetuksen kuin oppilaidenkin suhteen ja sitten jos mennään jatko-opiskelijoihin (kuten väitöskirjat), niin ei amkeista löydy sitä puolta.
Mutta kyllä olen tavannut amkeista valmistuneita jotka ovat tosi hyviä joissain asioissa, tyypillisesti esim. it-alan ihmisiä.
Tuo koko AMK-kenttä on vähän sekava jotenkin. Ammatikorkeakoulu-nimike on vähän huono, en tiedä mikä sitten olisi parempi? Minkä nimisiä nuo ovat Ruotsisa tai Saksassa?
Vierailija kirjoitti:
AMK:sta valmistuu tradenomeja Citymarketin kassoille ja kauppakorkeasta KTM:iä finanssialan johtotehtäviin. Sellainen käytännön ero on tutkinnoissa.
Tässä sen tiivistit.
Tyttöni valmistui kauppatieteen maisteriksi viime vuonna, on töissä finanssialalla vakituisessa työsuhteessa. Tekee asiantuntijatöitä, ei ole johtajana eikä toistaiseksi sellaisesta edes haaveile. Luokkakaveri opiskeli AMK:ssa ja kertoi koko opintojen ajan, miten saa koulutusta johtamisesta ja miten päätyy päälliköksi. On Prisman kassalla kiireapulaisena.
Siinä se ero. Toisessa annetaan perusosaaminen tietyistä asioista ja kannustetaan itse oppimaan lisää, toisessa luodaan harhakuvaa tulevasta työpaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse siitä, onko toinen parempi kuin toinen vaan suuyä, että yliopistokoulutus ja amk-koulutus ei ole sama asia. Diplomi-insinöörin koulutus on eri kuin insinöörin(AMK) ja ekonomin eri kuin tradenomin(AMK). Yliopistokoulutus tähtää enemmän tutkimukseen ja johtaviin tehtäviin, amk-koulutus taas käytännönläheisempi suorittajatason koulutus.
Omalta vuosikurssiltani kauppakorkeasta (hki) ei valmistunut yhtään, joka olisi tänä päivänä johtaja (yksi on pankissa "sijoitusjohtaja", mutta kaikki ovat joten titteli ei sano mitään), ei sen puoleen yrittäjäkään. Taistelevat tai taistelivat tasan paikoista AMK porukan kanssa ja aivan syystä.
Suorittava työ tärkeämpi. Tämän oivaltaminen puuttuu Suomesta.
UCLA rules kirjoitti:
Järkevää olisi seurata globaalia trendiä ja yhdistää korkeakouluja. Turhaa päällekkäisyyttä ja turhan paljon oppilaitoksia. Suomen kokoiseen periferiaan riittää hyvin viisi korkeakoulua. Söpöä ajatella, että Suomen kaltaisesta kulttuuriköyhästä henkisestä tyhjiöstä syntyisi aidosti itsenäiseen, analyyttiseen ajatteluun kykeneviä tieteentekijöitä. Gradut ja lopputyöt järjestään vanhojen loppuun kaluttujen teemojen kierrättämistä.
Opiskelkaa muutkin ulkomailla. Saatte perspektiiviä, kokemuksia ja ennen kaikkea arvostetun tutkinnon.
Mun gradun pohjalta julkaistiin artikkeli lehdessä jonka jufo-luokitus on 3, elikkäs korkein mahdollinen. Näihin pääsee yleensä vaan tietyn alan uraa-uurtavat tutkimukset. Ihan Suomessa graduni kirjottelin, osana suomalaista tutkimustiimiä.
Ja mitä tulee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiin: Tampereella tällä hetkellä ollaan yhdistämässä AMKia ja yliopistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista!
Ajatus tästä kysymyksestä on lähtenyt lähinnä siitä, että olen itse kiinnostunut työskentelemään sosiaali- ja terveysalalla ja terveydenhoitajan koulutus kuullostaa hyvältä. Ystäväni (taino, miten sen nyt ottaa) opiskelee yliopistossa kirjallisuutta, ja jatkuvasti tuo sen ilmi, että opiskelee yliopistossa: "meillä siellä YLIOPISTOSSA, me eilen YLIOPISTOLLA" jne jne.
Tottakai saa ja pitääkin olla ylpeä omasta koulutuksestaan, mutta joudun tässä nyt itse vähättelyn kohteeksi: omat terveydenhoitajan koulutuksen suunnitelmani ovat kuulema turhat, koska "joutuisin" opiskelemaan ammattikorkeakoulussa. Itse kuitenkin mieltäisin itseni käytännönläheisemmäksi ja sellaista työtä, varsinkin ihmisläheistä haluaisin tehdä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:sta valmistuu tradenomeja Citymarketin kassoille ja kauppakorkeasta KTM:iä finanssialan johtotehtäviin. Sellainen käytännön ero on tutkinnoissa.
Pari kaveria aloittivat uransa pankissa samoissa asiakasneuvojan tehtävissä. Toinen oli vastavalmistunut KTM, toinen vastavalmistunut tradenomi. Samansuuruinen alkupalkka oli molemmilla, jotain +2000€ (noin 10v sitten)
Tradenomi jatkaa edelleen asiakas(sijoitus)neuvojan tehtävissä, palkka pyörii edelleen alle 3000 €. KTM onkin edennyt pankissaan ihan mukavasti, ollen pankissaan tietyn segmentin johtajia. Palkka on jo reilusti yli 10000€ / kk.
Eli jos haluaa edetä urallaan, esim finanssialalla, on yliopistotasoinen tutkinto lähes välttämätön.
Montako pörssiyhtiön toimaria on tehtävissään ei-akateemisella (mukaanlukien AMK) koulutuksella?
Ei pörssiyhtiön toimarina ehkä, mutta ison ei-pörssiyhtiön toimarina voi hyvinkin olla. :)
Pankit pystyvät maksamaan älyttömiä palkkoja kun ne saavat luoda velalla rahaa tyhjästä. Monilla muilla aloilla KTM voi olla ihan 4000e:n palkalla vielä 50-vuotiaanakin tai sitten pitää olla oikeasti jokin huipputyyppi ja silloin tutkinto ei selitä kuin pienen osan menestyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas tuntuu, että AMK:in niin sanottu "taso" perustuu vain sille, että ne loputtomasti hokevat itselleen ja muille olevansa akateemisia. No kaivapa esiin mikä tahansa amkilaisen lopputyö, niin totuus paljastuu. Copy paste-tekniikalla jäljennetään suoraan jostain jotain ja sitten jotain liirumlaarumia loppukaneetiksi - pituus 20 sivua. Akateeminen gradu pituus 100-150 sivua. Gradu on yleensä myöskin yhden ihmisen tekemä, kun taas amkin töitä löytyy myös "parityöskentelynä" tehtyjä. Eli kumpainenkin vääntää sen 10 sivua jotain skeidaa.
Hei voi ei, mitä käsityksiä sinulla. Gradu ei todellakaan ole usein 100 sivua vaan 50-70 sivua. Oma opinnäytetyöni oli 65 sivua ja myös maisterina voin sanoa, että se oli tosi hyvä kuten monet muutkin opparit. Kyllä graduissa(kin) on aivan tasottoman huonoja piiperryksiä. Kandi sensijaan on vain kirjallisuuskatsaus -nähdäkseni sitä ei voi verrata hyvään opinnäytetyöhön, joisra valtaosa tehdään työelämäyhteistyössä eli työelämän toimeksiantona.
Hoitoalan amk:ssa opettajat ovat lähes poikkeuksetta terveys/sosiaalialan tohtoreita, joista moni myös opettanut terverystieteitä yliopistossa. Opettajien taso on aika kova ja osaavat kyllä ohjeistaa opinnäytetyön tekemisen. Myös opetus oli meillä amk:ssa paneutuneempaa kuin yliopistossa.
Kandi ei ole yhtä kuin kirjallisuuskatsaus. Se voi olla sellainen, sillä kk on suhteellisen helppotekoinen. Omani oli tapaustutkimus, hermeneuttinen analyysi. Kvalihommissa monet tekivät omiinsa (useita) haastatteluja.
Riippuu alasta. Joillakin yliopistotutkinnoilla ei tee yhtään mitään. Kyllä mä nykyisellään pidän amk-tutkintoa varmemmin työllistävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse siitä, onko toinen parempi kuin toinen vaan suuyä, että yliopistokoulutus ja amk-koulutus ei ole sama asia. Diplomi-insinöörin koulutus on eri kuin insinöörin(AMK) ja ekonomin eri kuin tradenomin(AMK). Yliopistokoulutus tähtää enemmän tutkimukseen ja johtaviin tehtäviin, amk-koulutus taas käytännönläheisempi suorittajatason koulutus.
Omalta vuosikurssiltani kauppakorkeasta (hki) ei valmistunut yhtään, joka olisi tänä päivänä johtaja (yksi on pankissa "sijoitusjohtaja", mutta kaikki ovat joten titteli ei sano mitään), ei sen puoleen yrittäjäkään. Taistelevat tai taistelivat tasan paikoista AMK porukan kanssa ja aivan syystä.
Suorittava työ tärkeämpi. Tämän oivaltaminen puuttuu Suomesta.
Mikä vuosi? Ja mistä ihmeestä tiedät parinsadan ihmiset nykytilanteen?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista!
Ajatus tästä kysymyksestä on lähtenyt lähinnä siitä, että olen itse kiinnostunut työskentelemään sosiaali- ja terveysalalla ja terveydenhoitajan koulutus kuullostaa hyvältä. Ystäväni (taino, miten sen nyt ottaa) opiskelee yliopistossa kirjallisuutta, ja jatkuvasti tuo sen ilmi, että opiskelee yliopistossa: "meillä siellä YLIOPISTOSSA, me eilen YLIOPISTOLLA" jne jne.
Tottakai saa ja pitääkin olla ylpeä omasta koulutuksestaan, mutta joudun tässä nyt itse vähättelyn kohteeksi: omat terveydenhoitajan koulutuksen suunnitelmani ovat kuulema turhat, koska "joutuisin" opiskelemaan ammattikorkeakoulussa. Itse kuitenkin mieltäisin itseni käytännönläheisemmäksi ja sellaista työtä, varsinkin ihmisläheistä haluaisin tehdä.
AP
Opiskele molemmissa?
Pari kaveria aloittivat uransa pankissa samoissa asiakasneuvojan tehtävissä. Toinen oli vastavalmistunut KTM, toinen vastavalmistunut tradenomi. Samansuuruinen alkupalkka oli molemmilla, jotain +2000€ (noin 10v sitten)
Tradenomi jatkaa edelleen asiakas(sijoitus)neuvojan tehtävissä, palkka pyörii edelleen alle 3000 €. KTM onkin edennyt pankissaan ihan mukavasti, ollen pankissaan tietyn segmentin johtajia. Palkka on jo reilusti yli 10000€ / kk.
Eli jos haluaa edetä urallaan, esim finanssialalla, on yliopistotasoinen tutkinto lähes välttämätön.
Montako pörssiyhtiön toimaria on tehtävissään ei-akateemisella (mukaanlukien AMK) koulutuksella?