Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopisto muka oikeasti parempi kuin ammattikorkeakoulu?
07.07.2016 |
Kun tätä "yliopisto on ainoa oikea koulutus" -mantraa toistellaan täällä palstalla aivan koko ajan. Onko siinä perää? Yliopistokoulutettuja on työttöminä pilvin pimein. En puhu nyt esim lääkiksestä, mutta veikkaisin että muilla aloilla saat tehdä ihan yhtä paljon töitä työllistymisesi eteen kuin ammattikorkeakoulussa, jossa voi hyvin päästä samoihin tuloihin kuin yliopistosta valmistunut.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Huvittava jankkausta. Ajattelin käydä molemmat. Niin amiksen ja lukionkin kanssa kävi.
Surkein vaihtoehto veronmaksajien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistosta tulee teoreettiset johtajat, jotka eivät välttämättä suorita käytännön hommia ollenkaan/todella vähän.
AMK:ista tulee taas ne duunarit, jotka käytännössä tekevät ne työt.
Elelet jossain 1960-luvulla?
Korkeakoulujen suosio, ensisijaiset hakijat per aloituspaikka (kevät 2015):
Taideyliopisto 18,3
Laurea 5,12
Tampereen yliopisto 4,89
Helsingin yliopisto 4,76
www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tampere-paihitti-helsingin-laurea-…
Opinnäytetyöllä on aika vähän merkitystä työssä, paitsi silloin kun se litityy jollakin tavalla nimenomaan siihen tehtävään, jota myöhemmin tekee.
Ei tässä kukaan väitä , että tutkinnoissa ei olisi eroa. Totta kai on ja niin pitää ollakin, sillä tutkinnot tähtäävät aika erilaisiin työtehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistosta tulee teoreettiset johtajat, jotka eivät välttämättä suorita käytännön hommia ollenkaan/todella vähän.
AMK:ista tulee taas ne duunarit, jotka käytännössä tekevät ne työt.
Elelet jossain 1960-luvulla?
Muistan omana opiskeluaikana tilanteen, jossa yliopistosta valmistunut opettaja ihmetteli piirustusta " eikö tuo pidä olla samalla värillä paperilla kuin ..."
Niin se olikin, mutta jostakin syystä yliopiston harjoituksissa oli käytetty jotain muuta väriä eikä sitä, jota "kaikki" käyttivät. Tämä vain yksi esimerkki siitä, että ei ollut tietoa käytännön hommista.
Ei tämä 1960-lukua ollut, mutta viime vuosisataa kyllä. Eikä minun omien havaintojeni mukaan käytännön alojen yliopistokoulutus ole nykyään yhtään käytännönläheisempää kuin silloin vaan pikemminkin päin vastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas tuntuu, että AMK:in niin sanottu "taso" perustuu vain sille, että ne loputtomasti hokevat itselleen ja muille olevansa akateemisia. No kaivapa esiin mikä tahansa amkilaisen lopputyö, niin totuus paljastuu. Copy paste-tekniikalla jäljennetään suoraan jostain jotain ja sitten jotain liirumlaarumia loppukaneetiksi - pituus 20 sivua. Akateeminen gradu pituus 100-150 sivua. Gradu on yleensä myöskin yhden ihmisen tekemä, kun taas amkin töitä löytyy myös "parityöskentelynä" tehtyjä. Eli kumpainenkin vääntää sen 10 sivua jotain skeidaa.
Ei opinnäytetyö ja gradu olekaan verrattavissa. Opinnäytetyö vastaa enemminkin kanditutkielmaa, jotka voivat olla alasta riippuen aikamoista "liirumlaarumia".
KTM on myös työttöminä ja eräskin KTM on myyjänä . Sielläkin pitää osata valita oikea ala eli rahis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistosta pitäisi karsia rankalla kädellä eräitä humanistialoja.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miten sitä paremmuutta mitataan. Joihinkin AMK-kouluihin on vaikeampi päästä kuin tiettyihin yliopistoihin. Joidenkin suomalaisten yliopistojen taso on niin huono, ettei niissä suoritettuja opintoja hyväksytä edes muissa Pohjoismaissa.
.
Itse mittaisin "paremmuutta" sillä mitä koulutuksella saavutetaan. Kaikista yliopiston opinnot suorittaneista ei tule tutkijoita tai alansa kehittäjiä. Suurimmalle osalle yliopisto on koulu, josta haetaan ammatillinen osaaminen. Sama funktio on AMK:ssa.
Mitkä yliopistot ovat nuo, joiden opintoja ei hyväksytä muissa Pohjoismaissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku on varmaan tämän jo vastannut, mutta minusta ei ole kyse siitä onko yliopisto parempi, vaan siitä että yliopisto on hyvin erilainen. Sen takia minusta on väärin, että tutkinnot ovat lain silmissä verrannollisia keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Joku on varmaan tämän jo vastannut, mutta minusta ei ole kyse siitä onko yliopisto parempi, vaan siitä että yliopisto on hyvin erilainen. Sen takia minusta on väärin, että tutkinnot ovat lain silmissä verrannollisia keskenään.
Onneksi kuitenkaan työmarkkinoilla eivät ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut sekä AMK-insinööriksi että DI:ksi, ja oman kokemuksen mukaan AMK valmistaa selkeämmin suoraan työelämään, kun taas DI on paljon teoreettisempi tutkinto. Toisaalta, DI-tutkinto toimii avaimena yritysten ylimpiin johtotehtäviin ja tutkimukseen, kun taas AMK enemmänkin keskijohtoon ja suorittavampiin tehtäviin. Uskoisin, että työllistyminen on keskimäärin helpompaa AMK:n kautta, riippuen toki jonkin verran alasta.
Ero on tavallaan sama kuin lukiolla ja amiksella, ensimmäinen valmistaa jatko-opintoihin, toinen suoraan työelämään. AMK tarjoaa nykyään myös jatko-opintoja joista minulla ei ole kokemusta, mutta uskoisin että hyvä vaihtoehto sekin. Toisaalta AMK-papereilla on helpompi jatkaa myös yliopistoon, eli kyllä sekin ovia avaa. Hyviä vaihtoehtoja molemmat, opiskelu kannattaa aina.
Mihin ammattikorkeisiin esimerkiksi on vaikeampi päästä kuin tiettyihin yliopistoihin? En kysy siksi että epäilisin, vaan koska kiinnostaa, kun en ole tilannetta seurannut.
Hakijamäärä ei tasosta tietysti kerro, sillä tietyt alathan vain ovat suosittuja, koska kiinnostavat nuoria, vaikka niistä ei työllistyisi hyvin. Esimerkiksi media-alalla on paljon tällaisia koulutusohjelmia, samoin taiteissa. Opetuksen taso on tärkeä, mutta en tiedä miten sitä käytännössä mitataan. Valmistumisnopeus tai valmistuneiden määräkään ei sitä suoraan kerro, tehokkuus kun ei aina ole laatua. Jos rima pidetään tarpeeksi alhaalla, niin varmasti on helppo valmistua.
Lopputöistä ja graduista tason esimerkiksi voi nähdä. Entä mistä muusta?