Lue keskustelun säännöt.
Kotiasustani kiistaa miehen kanssa
06.07.2016 |
Kun tulen töistä kotiin, haluan heti riisua töissä käyttämäni vaatteet pois, mennä suihkuun ja pukea päälleni parikyt vuotta vanhan vohvelikankaisen kaavun, jonka ompelin ja kirjailin koulun käsityötunnilla ollessani varhaisteini. Se on ihanan pahmeäksi muuttunut kauhtana, jota rakastan. Se symbolisoi minulle rentoutumista. Minulla on näitä kaksi. Toinen oli siskoni, joka teki samassa koulussa samanlaisen, vain eri värisen, muttei välittänyt siitä, joten hän antoi omansa minulle vielä kotona asuessamme. Kun toinen on pesussa, toinen on käytössäni.
Mieheni on tunnustanut vihaavansa näitä kaapuja ja toivonut näkevänsä minut normaaleissa kivoissa vaatteissa kotona. Hänestä on kamalaa, että hän näkee minua oikeastaan vain näissä kaavuissa. Viikonloppuisinkin pidän niitä aina kun voin. Hän sanoo todellakin vihaavansa tätä kotiasuani.
Itse en ole valmis luopumaan niistä! Olen ompelukoneella korjannut kainaloista ratkeamia ja aion yrittää saada ne pysymään kasassa vielä vuosikymmeniä, jos mitenkään mahdollista.
Miten ratkaisen ongelman?
Kommentit (28)
En tiedä, mut miten mä siivoon nää puurot näppikseltä :D
Aamun paras!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitapa nyt ensi alkuun kuva noista Porvoon normaalikoulun käsityötuntien mallikappaleista.
Kumman haluat pitää, miehesi vai kauhtanan. Tee valinta ja toimi sen mukaan.
En laita kuvaa. Kyse on suorasta kaistaleesta, johon on ommeltu puolipitkät leveät hihat, siis kimonotyylinen. Vinokaitaleella huoliteltu pääntie. Vohvelikankaassa on kirjailuja helmassa ja hihoissa. Tämän kuvauksen pitää riittää, mitään kuvaa en laita. Nyt jo tutut voi tunnistaa.
ap
Mullakin oli kotiasuna sellainen pitkähihainen nilkkapituinen paituli, jättimäistä kokoa tietysti. Sellanen kunnon säkki. Tuli vähän kritiikkiä mieheltä, ja kyllä ymmärrän täysin. En enää käytä sitä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirini kaikki naiset harrastaa flanellihousuja, joita heidän miehensä inhoavat. Siis niitä joka vaatekaupassa joulun alla myytäviä ihania yösettejä. Grr.
Mutta kotona mukavuus edellä? Sitten kun menee vällyjen väliin, voi varmaan vetäistä välillä korsetin päälle?
Miten miehesi pukeutuu koti-oloissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä olen joskus miettinyt että miehelle näyttäytyvä minä on kyllä aika ryysyliisa. Mutta en kyllä suostuisi edes farkut ja joku kiva toppi -asussa kotona olemaan.
Saatko sinä miehen kuumenemaan muutenkin kuin henkisesti tuolla kaavulla??
Minä pidän leggareita ja paitulia mieluusti kotona, mutta miestä joskus se harmittaa, joten kummasti keksii, miten niistä päästään eroon..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käytän virttyneitä verkkareita ja t-paitaa. On aina hankalaa kun housut hajoaa sisäreisistä. Joudun ostamaan uudet. Ne ei toimi. Käytän vanhoja. Kunnes lopulta löydän hyvät. Käytän kyllä rinsikoita.
Miten aloittaja, käytätkö alusvaatteita?
jätä alusvaatteet pois ja nostele helmaa aina silloin tällöin, seuraavana päivänä laita verkkarit, sitten taas kaapu, jne... Mies tottuu toiseen (vaikea arvata kumpi) ja problem on solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kotona pitää saada pukeutua kuten haluaa. Minun mieheni ei välitä vanhoista kotivaatteista. Jos toista on katsellut 20 vuotta, ei se vaatteisiin perustu
Ruma on rumaa kotonakin. Ja jos päällinen on rumaa, ei sisältökään välttämättä mitään kummoista ole. Onneksi miehelläsi on ajatuksensa edes, niissä hän voi olla ihanien ja kauniiden naisten keskellä aamusta iltaan. Ehkäpä joskus myös oikeasti, toivottavasti. Silloin jäät auttamattomasti yksin retaleesi kanssa, mutta saathan sinäkin uuden miehen! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En laita kuvaa. Kyse on suorasta kaistaleesta, johon on ommeltu puolipitkät leveät hihat, siis kimonotyylinen. Vinokaitaleella huoliteltu pääntie. Vohvelikankaassa on kirjailuja helmassa ja hihoissa. Tämän kuvauksen pitää riittää, mitään kuvaa en laita. Nyt jo tutut voi tunnistaa.
ap
Huoli pois, jos koulunne on tuottanut noita kauhtanoita vuosien mittaan satoja, kenties tuhansia. Se oli varmaan yksityiskoulu, kun oli varaa noin isoihin kangasmääriin. Meillä tehtiin vovelikankaasta minipyyhkeitä, tyynynpäällisiä ja eräänä vuonna pannunmyssy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laita kuvaa. Kyse on suorasta kaistaleesta, johon on ommeltu puolipitkät leveät hihat, siis kimonotyylinen. Vinokaitaleella huoliteltu pääntie. Vohvelikankaassa on kirjailuja helmassa ja hihoissa. Tämän kuvauksen pitää riittää, mitään kuvaa en laita. Nyt jo tutut voi tunnistaa.
ap
Huoli pois, jos koulunne on tuottanut noita kauhtanoita vuosien mittaan satoja, kenties tuhansia. Se oli varmaan yksityiskoulu, kun oli varaa noin isoihin kangasmääriin. Meillä tehtiin vovelikankaasta minipyyhkeitä, tyynynpäällisiä ja eräänä vuonna pannunmyssy.
Meillä kankaat jouduttiin ostamaan itse. Ihan peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laita kuvaa. Kyse on suorasta kaistaleesta, johon on ommeltu puolipitkät leveät hihat, siis kimonotyylinen. Vinokaitaleella huoliteltu pääntie. Vohvelikankaassa on kirjailuja helmassa ja hihoissa. Tämän kuvauksen pitää riittää, mitään kuvaa en laita. Nyt jo tutut voi tunnistaa.
ap
Huoli pois, jos koulunne on tuottanut noita kauhtanoita vuosien mittaan satoja, kenties tuhansia. Se oli varmaan yksityiskoulu, kun oli varaa noin isoihin kangasmääriin. Meillä tehtiin vovelikankaasta minipyyhkeitä, tyynynpäällisiä ja eräänä vuonna pannunmyssy.
Meillä kankaat jouduttiin ostamaan itse. Ihan peruskoulussa.
Sillai kai joo.
Meilläkin kankaat ostettiin itse. Jokainen toi sitten oman kankaan kouluun. Lähes nilkkapituiset yöpaidat meilläkin ommeltiin.
Minua kiehtoo se, miten olet saanut kaavun kestämään käytössä. Omani hiutui jo 10 vuoden jälkeen olemattomaksi! Ensin ratkeili saumat, sitten harsuuntui muu kangas.
Mulla ei ole mitään koti-asuja tai mitään vähän epäsiistimpää puettavaa. Suosittelen muillekin, itsekunnioitus lisääntyy vaikka olisit kotona vain yksin.
Sulla on ongelma.