Lue keskustelun säännöt.
Pääsin lääkikseen. Tein tänään positiivisen raskaustestin. Voi nyt #@%?%§@
02.07.2016 |
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Käyt ekan vuoden ja sitten keväällä saat vauvan ja vietät kesäloman. Kevään ja kesän aikana suoritat niitä tenttejä joihin kykenet, 0-4 kk vauva nukkuu vielä niin paljon normaalisti ettei haittaa mitään. Syksyllä katsot tilanteen uusiksi, otat ehkä vähän vähennän kursseja jotta asiat etenevät edes jonkin verran, ja seuraavana syksynä toiset väliin jääneet. Julkisiin/yksityisiin päiväkoteihin otetaan hoitoon vasta 9kk ikäisiä.
Ei lääkiksessä oteta kursseja mitä haluaa ja suoritella puuttuvia noin vain myöhemmin.Kaikilla kursseilla on sen verran pakollisia suorituksia että edellisvuoden kurssien käyminen muiden kurssien kanssa samaan aikaan on vaikeaa ja sitä paitsi ajallisesti sen verran raskasta jo ilman lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt raskaana ollessa pystyt lukemaan ja osallistumaan ihan täysipainoisesti melkein koko talven. Et varmasti ole siellä ainoa raskaana oleva. Jos nyt teet abortin biletyksen takia, luulen että kun näet muita raskaana olevia, niin päähäsi tulee ottamaan paljon enemmän. Sitten pidät äityislomaa muutaman kuukauden kunnes voit viedä lapsen päivähoitoon. Monien yliopistojen lähellä on päiväkoteja joissa on opiskelijoiden lapsia hoidossa.
Eli viimeinen nakki olisi nyt tehdä abortti jos olet vakavasti aikomassa lääkäriksi eli suojeleman elämää. Oletko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin vain sanomaan, et ei vittu yhtään kakaraa parkumaan luennoille, ei varsinkaan lääkikseen. Jatkakaa.
Miten niin "ei varsinkaan lääkikseen"? Että vaikka oikiksen puolella parkuminen on suotavampaa?
Olen näitä vauvaäitejä nähnyt kyllä ja ihan hyvin on mennyt. Ymmärrän kyllä, että se voi häiritä keskittymistä, vaikka vauva vain on olemassa. Jotenkin on varpaillaan ja odottaa, milloin se kitisee...
Itse olen rento ja en uhraa ajatustakaan vauvalle ennen ääntelyä. Toki se siinä vaiheessa vie huomiota. Mutta ymmärrän, että joskus on pakko ottaa vauva mukaan.
Jos on tilanne, että vauva olisi pakko ottaa mukaan luennolle, niin silloin jätetään menemättä sinne luennolle.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi joutua hoitoosi potilaana.
Enkä tiedä oletko sisäistänyt lääkärin ammattiin haluavana tulevaa etiikkaa työssäsi ja lääkärin valaa joka velvoittaa suojelemaan elämää.
Ei kai lääkärin valaa enää vannota, vai vannotaanko? Meillä ei ainakaan 1996 valmistuneella kurssilla vannottu.
Tästä keskustelusta on unohtunut se, minkälaisia verkostoja elämäänsä saa silloin, kun on äitiyslomalla. Jos menet vauvan kanssa aktiivisesti kaikkiin äiti-lapsi-kerhoihin, joita varmasti jokaiselta paikkakunnalta löytyy, saat itsellesi mammakavereita, joiden kanssa voit jakaa vauva-arjen. Osasta heistä tulee luultavasti elinikäisiä ystäviäsi. Saat siis verkostoiksesi sekä oman vuosikurssisi, kaikki mammakaverit sekä sen jälkeen vielä toisen vuosikurssin :)
Vaikka nyt tuntuu, että bileisiin pääsemättömyys on maailman loppu, saatat lapsen synnyttyä huomata, että tilalle on tullutkin jotakin muuta etkä oikeastaan kaipaakaan niihin bileisiin. Suosittelen kyllä vahvasti verkostoitumista muiden äitien kanssa, niin voitte sopia bileiden sijaan sellaista puuhaa, jossa lapsesi voi olla mukana.
Ja jos niihin bileisiinkin haluaa, niin lapsen isän tai hoitajien avulla onnistuu. Alkoholi tosin on jätettävä raskauden ja imetyksen ajaksi, mutta se on loppujen lopuksi kovin pieni aika koko elämästä.
Eli kyllä - sekä vauvan saaminen että opiskelu onnistuu, mutta samalla pitää hyväksyä kaksi asiaa:
1) välivuosi vauvan synnyttyä
2) yhteistekeminen kaverien kanssa on enemmän hiekkalaatikolla istumista kuin bileitä
Jos vauvan jossakin vaiheessa elämää haluat, sinulle tulee joka tapauksessa tauko bileistä. Bilemahdollisuudet eivät lopu koskaan. On siis vain päätettävä, otatko sen biletauon nyt vai myöhemmin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ihan hyvä muuten mutta ei voi oikein edes verrata mitään matematiikkaa ja lääkistä siinä mielessä kuinka tärkeää on verkostoituminen ja ihmisten tunteminen. Kollegiaalisuus on hitusen isommassa roolissa lääkäreillä. Jo opiskeluaikana tuo ongelmaa kun on ryhmätöitä ym. Jotka eivät sovi ja täytyy yrittää vaihtaa niitä pöikseen jonkun kanssa, puhumattakaan sitten tosielämästä.
No nämä nyt eivät kuitenkaan ole mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia. Mä tunnen kolme naislääkäriä jotka ovat saaneet lapsen opiskeluaikana ja eivät kokeneet sitä mitenkään hankalana.
Kun aloitin lääkiksen, oli yhdellä naisella noin puolivuotias vauva. Häntä ei ensimmäisten viikkojen jälkeen näkynyt, eikä koskaan jälkeenpäinkään. Toinen naisopiskelija sai vauvan ennen klinikkavaihetta, eikä häntäkään sen jälkeen näkynyt, kuulopuheiden mukaan teki lapsia toinen toisensa perään. Kaksi naista sai vauvan kandivaiheessa, ja he sitten molemmat sinnittelivät lääkiksen läpi ihan aikataulussa. Toinen heistä tuli synnytysosastolta (lääkis sairaalan vieressä) renkaan ja vauvan kanssa luennolle synnytystä seuraavana päivänä. Toinen sentään tajusi pitää lasivuoteen verran taukoa.
Itse asiassa bilemahdollisuudet kyllä jatkuvat varmasti vaikka 100 vuoden ikään asti kun taas vauvansaantimahdollisuudet eivät. Kavereita riittää biletykseen missä iässä tahansa, jos vaan haluaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketieteen opiskelijat valmistuvat melkein kaikki toisin kuin muiden alojen opiskelijat. Ja aika moni saa lapsia opiskeluaikana.
Mulle ratkaisu olisi ihan selvä, tekisin abortin. Kaikki täällä vakuuttelee, että hyvin sujuu eikä voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mitä jos tulee syöpä tai muuta etkä voikaan saada lasta myöhemmin.
Mutta mitä jos nyt saat lapsen ja lapsi on sairas, vaikeasti vammainen tai muuten tarvitsee normaalia enemmän hoivaa? Oletteko todella valmiita siihen? Oletko valmis unohtamaan lääkisopintosi kokonaan, jos sinun täytyykin käyttää tulevat vuodet siihen, että hoidat lasta kotona?
Jos teet abortin, voit täysipainoisesti keskittyä opintoihin ja valmistua lääkäriksi 28-vuotiaana. Sitten ehdit vielä perustaa perheen. Suurella todennäköisyydellä siinä ei tule silloin olemaan mitään ongelmia.
Tein itse abortin 19-vuotiaana enkä ole katunut sitä hetkeäkään. Elämäni olisi ollut hyvin, hyvin erilaista jos olisin saanut lapsen silloin. Ensimmäisen lapsen sain sitten 31-vuotiaana eikä raskautumisessa ollut tuolloin mitään ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse jos olisin samassa tilanteessa, tekisin abortin. Opiskelin viimeistä vuotta ja sain esikoisen kesken vuoden, ja se oli jotakin sellasta mitä ei voinut ennalta aavistaa. Vauva itki ensimmäiset 6kk suuremman osan vuorokaudesta, nukkui 15min pätkissä. Olin sellaisessa koomassa koko sen vuoden että en muista koko opinnäytetyön tekemisestä juuri mitään. Mutta siitäkin selvittiin. Se vei aikaa ja opinnot oli onneksi jo loppusuoralla. Nyt opiskelen yliopistossa ja lapset ovat 5- ja 2-vuotiaat. Käyn myös töissä opiskelujen ohella 100% työajalla. Rankkaa tämäkin mutta ei läheskään voi verrata siihen ekan vauvavuoden zombie-elämään. Jotkut saavat "helpon" vauvan, jonka voi ottaa mukaan luennoille kun se nukkuu. Mutta kun sitä ei voi etukäteen tietää.
Minkälaiset tukiverkostot teillä on ja onko hoitoapua tarjolla? Minusta vaihtoehtoja on kaksi: tee abortti ja aloita opinnot tänä syksynä, älä jää aborttia murehtimaan vaan nauti elämästä ja tee ahkerasti opintoja. Toinen vaihtoehto on pitää lapsi, ilmoittautua nyt poissaolevaksi ja aloittaa opinnot vuoden kuluttua syksyllä kun lapsi on 5 kk, jos teillä on silloin mahdollisuus laittaa lapsi johonkin tuttuun tai turvalliseen hoitopaikkaan (mieluiten esim. niin, että joku läheinen tulee teille kotiin hoitamaan häntä).
Jos pidät lapsen mutta aloitat nyt opinnot, joudut kaikille selittämään olevasi raskaana ja se alkaa määrittämään sinua. Lääkikseen päässeistä tosi iso osa on nuoria 19-22-vuotiaita, siellä ei juurikaan ole aikuisopiskelijoita, joten se, että jonkun maha kasvaa siellä ekan opiskeluvuoden aikana herättää paljon huomiota, eikä hyvällä tavalla! Lisäksi joutuisit lopettamaan opinnot talvella ja aloittamaan uuden ryhmän kanssa ties koska - olisit varmasti ulkopuolinen niin vanhassa kuin uudessakin ryhmässä. Lääkisopiskelu on tosi kurinalaista ja tiivistä ja ryhmällä on merkitystä, se ei missään nimessä ole samanlaista kuin joku matematiikan tai sosiologian opiskelu, jossa kursseja voi ottaa mitn sattuu. Eli tämä osittainen opiskelu ekan vuoden aikana ei ole vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta lasten saaminen lääkiksen jälkeen erikoistumisaikana ei myöskään ole herkkua, päivystät 4-5 kertaa viikossa iltoja ja öitä ja lapset valvottaa ja sairastaa.. Kaikella on puolensa, nuorena ( itse 25v silloin) jaksaa paremmin. Tsemppiä valintaan, uskon että oli ratkaisusi mikä tahansa, osaat tehdä oikean päätöksen
Millä erikoisalalla evl joutuu päivystämään iltoja ja öitä 4-5 kertaa viikossa?
Vierailija kirjoitti:
Kuka käyttää lääkiksestä sanaa koulu?
Öö... vaikka kaikki lääkiksessä opiskelevat ja opiskelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vaakakupissa ovat ryhmäytyminen, biletys ja kaverit sekä opintojen aloitus "just nyt kun mä haluun" ja toisella puolella oma lapsi. Jos tätä pitää tosissaan mammapalstalla miettiä, on parempi jättää lääkis käymättä. Sen verran kuvaa ap:n arvoja.
Lääkisläiset toki ovat omaa klaaniaan joka suhteessa, mutta opiskelu kestää vuosikausia (erikoistumisineen), joten väkisinkin ryhmä muuttaa muotoaan jossain vaiheessa. Kovin moni joutuu ikänsä puolesta joka tapauksessa hankkimaan lapsia opiskelujen kesken. Oma kaverini synnytti lapsen alkukesästä ja jatkoi lääkistä syksyllä omassa ryhmässään, koska mies oli kotona. Läsnäolopakkoa oli kuitenkin vain muutamia tunteja viikossa. Tosin voihan opinnoista pitää taukoa vauvan synnyttyä, jos ammattiin valmistuminen on pääasia (eikä opiskelujen hauskuus).
Toivottavasti tämä on provo... Vähän pelottaa jos joskus joutuu lääkärin käsiin joka harkitsee aborttia bilettelyn takia. Luuletko ap ihan tosissaan että olet ainut opiskelija, jolla on tai joka saa lapsia opintojen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ratkaisu olisi ihan selvä, tekisin abortin. Kaikki täällä vakuuttelee, että hyvin sujuu eikä voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mitä jos tulee syöpä tai muuta etkä voikaan saada lasta myöhemmin.
Mutta mitä jos nyt saat lapsen ja lapsi on sairas, vaikeasti vammainen tai muuten tarvitsee normaalia enemmän hoivaa? Oletteko todella valmiita siihen? Oletko valmis unohtamaan lääkisopintosi kokonaan, jos sinun täytyykin käyttää tulevat vuodet siihen, että hoidat lasta kotona?
Jos teet abortin, voit täysipainoisesti keskittyä opintoihin ja valmistua lääkäriksi 28-vuotiaana. Sitten ehdit vielä perustaa perheen. Suurella todennäköisyydellä siinä ei tule silloin olemaan mitään ongelmia.
Tein itse abortin 19-vuotiaana enkä ole katunut sitä hetkeäkään. Elämäni olisi ollut hyvin, hyvin erilaista jos olisin saanut lapsen silloin. Ensimmäisen lapsen sain sitten 31-vuotiaana eikä raskautumisessa ollut tuolloin mitään ongelmia.
Ihan sairasta ajatella että se lopetettu elämä olis jotenki korvattavissa. Ei se ole. Se on oma yksilönsä. Omanlainen. Ei se toinen lapsi ole se, jota ei vaan aiemmin voinut saada, vaan siinä on tietoisesti päätetty toinen elämä. Se, joka olis nyt isosisko tai -veli.
Eihän sitä vauvaa oteta luennolle vaan ollaan kotona vauvan kanssa kunnes lapsi voi mennä hoitoon tai jäädä kotiin isän kanssa. Jos joku ei älyä pitää äitiyslomaa, ei ole ihme jos elämä on rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteen opiskelijat valmistuvat melkein kaikki toisin kuin muiden alojen opiskelijat. Ja aika moni saa lapsia opiskeluaikana.
Moni? Meillä 100 opiskelijan kurssin naisista sai lapsia opiskeluaikana 3 kpl. Kaksi heistä valmistui. Miehistäkin muutama tuli isäksi opiskelujen aikaan, eikä se tuntunut heidän opiskelujaan häirtseävn.
Itse sain lapsen hammaslääkiksen 4.vuoden alussa ja kävin muutamassa tentissä äitiysloman aikana. Sain luettua kun vauva nukkui päikkärit (toki voi olla vaikeampi vauva joka ei nuku). Sitten vauvan isä jäi pitämään vanhempainvapaata ja minä olin koko kevään koulussa, imettämässä kävin luentojen välissä tai sitten pumppasin maitoa vauvalle. Ens syksynä tipun alemmalle vuosikurssille mutta tässä vaiheessa opintoja se nyt on ihan sama kun on ehtinyt käydä bileet yms. ryhmäytymisjutut (tosin poikkesin yksissä lääkisbileissä kun vauva oli 3kk). Sun tilanne kyllä erilainen mutta sanon että ei opiskelu oo mahdotonta vauvan kanssa, ei se sen helpompaa varmaan oo työssäkäyvälläkään? ja isä paiskii nyt vuoden hommia niin saa sit hyvät vanhempainrahat ja voi jäädä vauvaa hoitamaan kun palaat kouluun ;) kaikki on omasta asenteesta kiinni ja ajattele että lapsi on sulle lahja, ei niitä niin vaan tehdä! ja tosiaa mulla on ainakin opettajat joustaneet opintojen kanssa ja mun valmistuminen viivästyy vain max puoli vuotta.
Moi! Sulla on todellakin paljon valtavan tärkeää mietittävää. Miten punnitset nuorta ikääsi ja sitä, että haluaisit viettää opiskelijaelämää, ja toisaalta sitä, että haluat lapsia ja et koe aborttia luontevaksi tai ongelmattomaksi? Mikä on sinun parhaasi ja mikä mahdollisen lapsesi paras?
Toivon kovasti, että pystyisit keskustelemaan jonkun kanssa :) Omat ajatukset voi yllättävästi selkiintyä, kun juttelee jonkun elämään fiksusti ja vastuullisesti suhtautuvan ihmisen kanssa - tähän liittyen tahtoisin jättää sulle muutaman sivun, jotka varmasti voi olla apua: ensimmäinen on Palveleva Puhelin, johon kuka tahansa voi soittaa missä tahansa elämäntilanteessa; yllätysraskauden kokeneiden naisten tukeminen on toisen linkin ydintoimintaa; viimeinen linkki on rohkaiseva ja koskettavakin video rakkaudesta, joka välittää ja kantaa ihmistä vaikeinakin hetkinä, ihan koko elämän läpi jos vain haluat - lämpimästi suosittelen tutustumaan,kaikkea hyvää sinulle! :)
Palveleva Puhelin: http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/DC0158A5AD979807C225748000295138?Open… Yllätysraskauden kokeneelle apua: http://www.ituprojekti.net/fi/yhteystiedot/ Video rakkaudesta, joka kantaa ja rohkaisee: