Pääsin lääkikseen. Tein tänään positiivisen raskaustestin. Voi nyt #@%?%§@
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Kommentit (281)
Onnea lapsesta ja koulupaikasta! Usko pois että moni olisi valmis antamaan PALJON että saisi edes toisen noista.
Eikä se opintojen lykkääminen vuodella nyt niin iso asia ole, tosi moni on tehnyt niin ja sulla sentään on ihan helvetin hyvä opiskelupaikka valmiina odottamassa äitiyslomasi jälkeen.
Kannattaa ottaa myös huomioon että on mahdollista että sä joskus tulevaisuudessa esim. sairastut niin pahasti (munasarja -tai kohtusyöpä) ettet voisi lapsia enää saada tai kumppanisi siittiöiden laatu laskee niin kovasti ettei edes keinohedelmöitys onnistu. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin niin tää voi olla ainoa tilaisuus kun voit lapsen saada.
Höpöhöpö, Porrvossa taas tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tee se abortti. Voi olla vaikea päätös mutta usko pois, lääkis ja vauva on todella, todella vaikea yhdistelmä. Se on vähän että joko tai. Valitse kumman haluat enemmän, en usko että sinusta on molempiin yhtä aikaa. Lisäksi se, että lapsia saa kyllä myöhemminkin jos on kortsusta huolimatta tullut raskaaksi.
Ei välttämättä saa. Minä tulin aikoinaan raskaaksi kettalaakista minipillereistä huolimatta. Kuukautiset jäivät kaavinnasta lähes pois eikä uutta raskautta ole vuosien yrityksestä huolimatta kuulunut. Jos joskus haluat äidiksi, älä missään nimessä tee aborttia. Jos et halua niin voit sitäkin harkita.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin henkilökohtaisen etiikanhan ei ole mikään pakko kohdata ammattietiikkaa, jos lääkäri vain tekee niin kuin ammattietiikka sanoo.
Lisäksi ihmiset tuntuu olevan täällä hakoteillä siitä, onko lääkärin velvoite kannustaa naista pitämään lapsi. Ei ole. Lääkärin velvollisuus on huolehtia sen naisen hyvinvoinnista, ei lapsen. Henk. koht abortti ei ole mikään ehkäisykeino, mutta tekisin silmää räpäyttämättä viidennenkymmenennen abortin vastuuttomalle prostitoidulle kuin kannustaisin häntä pitämään lapsen.
Ap.
Et ollenkaan ( tulevana lääkärinä) tule ajatelleeksi, että sille prostituioidulle olisi varmaan tarjottu jotain pätevää ehkäisymenetelmää ja jopa sterilisaatiota jo 40. abortin jälkeen.
Oikeasti sinä nyt haluat vaan bilettää etkä vielä tulla äidiksi, joten ei sinulla nyt vaihtoehtoja ole.
Provohan tämä on, sillä näin köyhillä eväillä ei lääkikseen ole asiaa ( toivottavasti!)
Mammapalstalla tietenkin 'ura TAI lapsi'-keskustelu ottaa tulta, kun ap ei oikein ota ymmärtääkseen, että molemmat voi yhdistää.
Olen kai vähän vanhanaikainen, koska lapsi ei ole minulle mikään nettikaupasta tilattava esine tyyliin: silloin kun sopii ja hinta kohdallaan?
En ap:n asemassa tekisi aborttia. Tekisin vain pakottavista elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Yliopisto-opinnot ovat maailman sivu sujuneet myös lapsiperheissä. Kyseessä on tässä tapauksessa yksi vauva.
Mutta aina ratkaisu on oma, totta kai. Ja muiden mielipiteillä ei ole merkitystä. Tiedän kyllä tapauksia, joissa on tehty abortti nuorena, kun ei nyt ole syystä tai toisesta huvittanut hoitaa vauvaa ja sitten on jäänyt saamatta. Ovat säälittäviä, katkeria tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ryhmäytyminen nyt vaan ON tärkeää ettei tunne itseään ulkopuoliseksi koko koulun ajan. Ja kyllä, olen niin nuori että bileet on mielessä. Tequila maistuis. Its life.
Ja aborttikyselijälle. Abortti nyt on ajatuksena kamala lapsia haluavalle ihmiselle. Tai ainakin mulle. Vai onko abortti vaan sitä, että mennään sairaalaan kivasti ja tilataan 1 abortti kiitos? Sit tehdään se ja lähdetään rentoutuneena kotiin. Jep.
Ap.
Valitse sitten abortti niin pääset nauttimaan Tequilasta ja bileistä täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin henkilökohtaisen etiikanhan ei ole mikään pakko kohdata ammattietiikkaa, jos lääkäri vain tekee niin kuin ammattietiikka sanoo.
Lisäksi ihmiset tuntuu olevan täällä hakoteillä siitä, onko lääkärin velvoite kannustaa naista pitämään lapsi. Ei ole. Lääkärin velvollisuus on huolehtia sen naisen hyvinvoinnista, ei lapsen. Henk. koht abortti ei ole mikään ehkäisykeino, mutta tekisin silmää räpäyttämättä viidennenkymmenennen abortin vastuuttomalle prostitoidulle kuin kannustaisin häntä pitämään lapsen.
Ap.Et ollenkaan ( tulevana lääkärinä) tule ajatelleeksi, että sille prostituioidulle olisi varmaan tarjottu jotain pätevää ehkäisymenetelmää ja jopa sterilisaatiota jo 40. abortin jälkeen.
Oikeasti sinä nyt haluat vaan bilettää etkä vielä tulla äidiksi, joten ei sinulla nyt vaihtoehtoja ole.
Provohan tämä on, sillä näin köyhillä eväillä ei lääkikseen ole asiaa ( toivottavasti!)
Mammapalstalla tietenkin 'ura TAI lapsi'-keskustelu ottaa tulta, kun ap ei oikein ota ymmärtääkseen, että molemmat voi yhdistää.
Lääkikseen riittää, että on matemaattisesti lahjakas tai ainakin vähintään keskiverto todella kovalla motivaatiolla.
Ovatko nämä akateemisen koulutuksen glorifoijat suvuista ja muista piireistä, joissa ei ole ensimmäistäkään lakimiestä, lääkäriä tai ylipäänsä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta?
Ihan tavallisia ihmisiä ovat, voin kertoa... Emotionaalista kypsyyttä ei mitata.
Olipas lapsellinen kirjoitus. Toivottavasti en sun vastaanotolle joudu. Miten muuten meinasit harjoittelut hoitaa niiden bileiden ja ryhmäytymisen välissä?
Ilmeisesti kuvittelet että kun olette ryhmäytyneet, niin olette jotenkin ikuisia ystäviä, bff vai miten ne lapset sanoo?
Provosoivan tekstin kirjoitit, onneksi olkoon!
Älä ap provosoidu...Sain esikoisen lääkiksen 5. kurssin puolivälissä. Raskaus oli vahinko. Parisuhde tuore mutta vakaa. Pidin 1/2 äitiyslomaa ja hoidin vikan vuoden anopin ( eläkkeellä) hoitoavun turvin. Mies kävi töissä ja elätti. Loput opinnot räävin sitten pikkuhiljaa kasaan. Bileet jäi kyllä sitten jo väliin, onneks olin neljä ekaa vuotta ottanut ilon irti opiskelijaelämästä... Lääkiskurssi on tiivis porukka ja parhaat ystävät on edelleen ( kohta 20 v takaa) sieltä. Ollaan lasten kummeja puolin ja toisin. Itse pysyin onneksi omalla kurssilla. Lääkiksen alussa raskautuminen on tietoinen valinta elää erilaista opiskelijaelämää eli enemmän vauva- ja pikkulapsiarkea. Tentteihin pitää lukea ja pakollisia opintoja on paljon. Kesät meni 4. Kurssin jälkeen töissä, tulisiko lapsesi olemaan ympäri vuoden päiväkodissa?
Toisaalta lasten saaminen lääkiksen jälkeen erikoistumisaikana ei myöskään ole herkkua, päivystät 4-5 kertaa viikossa iltoja ja öitä ja lapset valvottaa ja sairastaa.. Kaikella on puolensa, nuorena ( itse 25v silloin) jaksaa paremmin. Tsemppiä valintaan, uskon että oli ratkaisusi mikä tahansa, osaat tehdä oikean päätöksen
Tee nyt se vitun abortti niin pääset helpommalla. Lapsia ehdit tehdä myöhemmin sitten kun elämäntilanne ja kypsyystaso sen sallii.
Tulin raskaaksi opintojen loppuvaiheessa (oikis). Lapsen isä oli tuolloin vielä virallisesti naimisissa toisen kanssa, vaikka asuivatkin erillään. Paletti oli siis aika lailla sekaisin. En kuitenkaan keksinyt yhtään hyvää syytä olla pitämättä vauvaa, ja kun vauvan isäkin vielä oli samaa mieltä, niin lapsi sai syntyä. Onneksi, koska saattaa olla, että muuten en olisi saanut niitä ollenkaan. Ensimmäisen varoituksen ennenaikaisista vaihdevuosista sain nimittäin 30-vuotiaana ja hormonikorvaushoito alkoi 36-vuotiaana.
Jos tää aloitus olis totta ja aloittaja olis päässyt oikeesti lääkikseen hän tuskin mokomia edes kyselisi.
Älykkäällä ihmisellä, joka ymmärtää jotain myös lapsen kehityksestä ja vuorovaikutuksesta, olisi aivan selkeä juttu: otetaan paikka vastaan, käydään ensimmäinen puoli vuotta aloittavan kurssin kanssa, sitten pidetään vauvaloma, ja sitten jatketaan vuoden päästä seuraavana vuonna aloittavan kurssin kanssa. Saat tehtyjä varmaan myös syksyllä etukäteen kursseja sisään vanhan kurssisi kanssa.
Ryhmäytymisestä kylläkin koohotetaan ihan turhan päiten.
Pientä vauvaa et voi pistää hoitoon. Lapsen kanssa opiskelu on mahdollista; turha vetelehtiminen ei tule kyseeseen, kun pikkulapsen äitinä tiedät tasan että minulla on lukemisaikaa nyt tänään nämä kaksi tuntia ja sillä siisti. Silloin ei sitä arvokasta lukuaikaa käytä sijaistoimintoihin kuten Facebookissa roikkumiseen tms.
Olen lääkäri, joka on saanut opiskelun aikana kaksi lasta ja opiskellut kolmella eri vuosikurssilla. Olen sujuvasti ryhmäytynyt kaikkien kurssieni kanssa, ja käyn kolmissa eri kurssitapaamisissa...
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että kyllä ottaa vähän mielen päältä lukea näitä kommentteja täällä. Oon psyko, hullu, soveltumaton lääkäriks, ajattelen vaan viinaa enkä lasta jne. jne. Joko provoillaan urakalla tai luullaan mua provoksi. Ja kyllä, juon sen lasin skumppaa, repikääs lasu siitä.
Olen sen verran nuori ja menohaluinen, että kyllä tässä elämässä on muutakin mielessä kuin vauvan kapalointi. Abortti olisi paras vaihtoehto, mutta raskauden kokeneet varmaan osaavat ajatella miten pahalta ajatus siitä tuntuisi. Etenkin siksi, ettei ole varmaa saanko lasta enää 6-10 vuoden päästä vai pitääkö turvautua hedelmällisyyshoitoihin/adoptioon. Ja kun sitä lasta niin kovasti haluaa. Jaksaisin kyllä odottaa vielä opiskelujen läpi, mutta kun lapsen saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka nyt raskaana olenkin.
Pahalta tuntuisi myös pitää taas yksi välivuosi ja lykätä unelmia eteenpäin, kun olen niin kovasti uurastanut päästäkseni sisään. Valehtelematta itkin ja luin viimeiset 3kk ennen pääsykoetta kun tein samalla 30h viikkotyötä. Olen leijunut eilisen taivaissa ja kiljuin varmaan naapurin kissallekin miten onnellinen olen tuosta koulupaikasta. Ei lienee ihme, että olen jumissa?
Toisaalta kyllä tuntuu, että jos kerran lääkikseen pääsysi on ollut noin vaikeaa, niin ehkä se opiskelukaan ei sinulta siellä onnistu pienen lapsen kanssa... tai ilmankaan lapsia. Mitä olen kattonut, niin vaikeeta näytti niillä olevan jotka kävi pyrkimässä vuosi vuoden perään. Se pääsykoe kun ei ole millään lailla lääkiksen vaikein osa.
Terveisin se kahden lapsen lääkäriäiti, joka opiskeli kolmella eri vuosikurssilla.
Ethän sinä ryhmäytymisestä jäisi paitsi, koska vauva syntyy vasta 9 kk päästä eikä raskauskaan näy ennen kuin ihan viimeisimmillään. Bileissä ei tarvitse ryypätä.
Onko täällä katkeria lääkiksen ulkopuolelle jääneitä kommentoimassa vai ihmisiä, jotka ennemmin homehtuvat kotona kuin ovat menoissa, mikä on ok, mutta kaikki ihmiset eivät ole sellaisia. Toisille se on tärkeää ja monet ovat löytäneet parhaimmat ystävänsä niin. Ei kaikille riitä pelkkä mies ja lapset 1 v ja 4 v koko elämän sisällöksi. Lisäksi jos ap olisi mies, joka on päässyt lääkikseen ja amk:n käynyt tyttöystävä olisi raskaana, niin miehen ei odotettaisi istuvan kotona viittä vuotta vaan mies kävisi ryyppäämässä niin paljon kuin sielu sietäisi. Tietenkään raskaana ei voi juoda, mutta ei pidetä ainoana lapsen vanhempana.
Oot ilmeisesti seonnut kun et päässyt lääkikseen.
vaihtoehto selvä: abortti ja heti.
Vierailija kirjoitti:
No ota kuule kirja kouraan takasin ja lue, että mitä sanotaan alkoholista ja raskaudesta. Pakko saada lasi skumppaa ku niin hirvee uutinen? Jos meinaat lapsen pitää niin oot joka ilta varmaan juomassa koska on niin rankkaa ja ansaitset sen? Joko sä otat sitä vastuuta tai et ota, älä pyörittele päätöstäs vauvan terveyden uhalla. Ja tällai alkoholistien lapsena voin kertoo et mun elämä on menny melkein totaalisesti pilalle alkoholin takia ja tein tietoisen päätöksen absolutistina olosta melkein heti ku tiesin olevani raskaana. Multa ei ainakaan säälipisteitä heru, sori vaan.
Raskaana ollessa voi juoda lasin skumppaa. Siis yhden lasin. Ei kuule siitä sen kummempaa draamaa saa revittyä, buhuu. Ja minäkin olen alkoholistin lapsi, mutta sillä ei ole MITÄÄN tekemistä tämän skumppalasillisen kanssa.
Kuka käyttää lääkiksestä sanaa koulu? Outo ilmaisu tässä yhteydessä."Aloitan syksyllä opinnot lääkärikoulussa/ekonomikoulussa/valtiotiedekoulussa"
Tequila abortin perusteena...
Miten ap oli jatkossa ehkäisyn ajatellut hoitaa? Kondomi on niin epävarma, että siinä kuuden vuoden aikana se varmasti joka tapauksessa pettäisi. Eikö mikään kierukoista sovi? Oletko tosiaan kokeillut kaikkia?