Pääsin lääkikseen. Tein tänään positiivisen raskaustestin. Voi nyt #@%?%§@
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Kommentit (281)
Vuoden paras provo, juuri sillä rajalla ettei tiedä onko ap tyhmä vai tosissaan. Täydet pisteet.
Odotahan vain kun pääset opiskeluissa naistentauteihin tms. Voi olla aika ahdistavaa opiskella sikiön kehitystä jos taustalla on abortti. Viimeistään siinä vaiheessa voi heittää hyvästit harhakäsitykselle solumöykystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ryhmäytyminen nyt vaan ON tärkeää ettei tunne itseään ulkopuoliseksi koko koulun ajan. Ja kyllä, olen niin nuori että bileet on mielessä. Tequila maistuis. Its life.
Ja aborttikyselijälle. Abortti nyt on ajatuksena kamala lapsia haluavalle ihmiselle. Tai ainakin mulle. Vai onko abortti vaan sitä, että mennään sairaalaan kivasti ja tilataan 1 abortti kiitos? Sit tehdään se ja lähdetään rentoutuneena kotiin. Jep.
Ap.
En ehdi lukea koko ketjua, sanon vaan tähän väliin, että nyt kun mulla on lapsia niin olen tajunnut, että ellen saisi hoitaa lapsia rauhassa itse ainakin vauvaiän ajan, niin mieluummin en olisi halunnut lapsia lainkaan. Esimerkiksi tuo jenkkien meininki, että 12-viikkoinen hoitajalle ja itse töihin, niin mun sydän olisi särkynyt. Eikä se ole mielestäni reilua lasta kohtaan. Vauva tarvitsee pysyvän ihmissuhteen kehittyäkseen normaalisti. Minä en tajunnut tätä ennen kuin minulla oli lapsia. En toki suosittele tekemään aborttia, jos et koe sitä oikeaksi ratkaisuksi (en itsekään kokisi), mutta itselleni tuo idea, että jätät vauvan melkein heti pääasiallisesti jonkun muun hoitoon, olisi ihan yhtä kamala vaihtoehto.
Lykkäämällä opintoja vuoden verran kaikki ongelmat selviäisivät helposti. Ehkä sun kannattaisi vain vaihtaa asennetta tämän suhteen.
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ihan hyvä muuten mutta ei voi oikein edes verrata mitään matematiikkaa ja lääkistä siinä mielessä kuinka tärkeää on verkostoituminen ja ihmisten tunteminen. Kollegiaalisuus on hitusen isommassa roolissa lääkäreillä. Jo opiskeluaikana tuo ongelmaa kun on ryhmätöitä ym. Jotka eivät sovi ja täytyy yrittää vaihtaa niitä pöikseen jonkun kanssa, puhumattakaan sitten tosielämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ihan hyvä muuten mutta ei voi oikein edes verrata mitään matematiikkaa ja lääkistä siinä mielessä kuinka tärkeää on verkostoituminen ja ihmisten tunteminen. Kollegiaalisuus on hitusen isommassa roolissa lääkäreillä. Jo opiskeluaikana tuo ongelmaa kun on ryhmätöitä ym. Jotka eivät sovi ja täytyy yrittää vaihtaa niitä pöikseen jonkun kanssa, puhumattakaan sitten tosielämästä.
No nämä nyt eivät kuitenkaan ole mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia. Mä tunnen kolme naislääkäriä jotka ovat saaneet lapsen opiskeluaikana ja eivät kokeneet sitä mitenkään hankalana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ryhmäytyminen nyt vaan ON tärkeää ettei tunne itseään ulkopuoliseksi koko koulun ajan. Ja kyllä, olen niin nuori että bileet on mielessä. Tequila maistuis. Its life.
Ja aborttikyselijälle. Abortti nyt on ajatuksena kamala lapsia haluavalle ihmiselle. Tai ainakin mulle. Vai onko abortti vaan sitä, että mennään sairaalaan kivasti ja tilataan 1 abortti kiitos? Sit tehdään se ja lähdetään rentoutuneena kotiin. Jep.
Ap.No mulle se on juurikin noin, en ole kylläkään nainen niin en ehkä osaa suhtautua siihen samoin tuntein. Kaksi solua ovat kohdanneet ja alkaneet monistautua, sitten joku lääkärisetätäti kaapii ne muutamat miljoonat solut sieltä pois. Mikä siinä ihmeellistä?
Juu kuule, nyt se on nykyään nii kivaa ja kätevää, et laitetaan vaa pilleri pimppiin ja hups, hoidettu! EI. Todellakin olet mies ja et tiedä mistään mitään. Vaikka kyseessä onkin alkio, hormonit ym. biologiset tekijät ovat muuttaneet jo äidin vastaanottamaan lapsen.
Aikanaan abortti oli minulle oikea ratkaisu, vaikka hirveän keskeytyksen koinkin. Tapat alkion kotona yhdellä pillerillä edellispäivänä ja vasta seuraavana päivänä mennään sairaalaan ottaan tyhjennyspilleri. Makasin koko päivän sairaalassa, oli niin kovat kivut, että minuun pumpattiin morfiinia (kipu ylittyi niin, etten enää päästänyt ääntäkään ja hoitaja sanoi vaan, että "jaahas" ja iski morfiinipiikin). Loppuajasta istun jollakin metallipöntöllä ja syöksin sisuksistani litrakaupalla verta ja valkean "möntin" sinne sekaan. Möntti oli kyllä jo ihan tunnistettavan muotoinen. Se oli JÄRKYTTÄVÄÄ. Ja nyt kuuden vuoden kuluttua, kun haluaisin lapsia, en voi olla syylistämättä itseäni tuosta kokemuksesta, vaan se tulee vaivaamaan minua hautaan saakka. Että semmonen helppo ja kätevä "kertakeikka".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai ryhmäytyminen ja bileet. Hohhoijaa. Mihin tarvitsen ryhmäytymistä? Minä olen suorittanut lasten kanssa maisterintutkinnon matematiikan linjalla ilman niitä bileitä ja juuri siitä syystä (oletan) huomattavasti paremmilla arvosanoilla kuin muut keskimäärin. Ei ole mitään ryhmää, eikä sellaista tarvitse. Opiskelu on tutkinto ovat sinun suorituksesi, yksilönä. Jos mielessä on vain bileet niin jätä vauva saamatta, just saying.
Ryhmäytyminen nyt vaan ON tärkeää ettei tunne itseään ulkopuoliseksi koko koulun ajan. Ja kyllä, olen niin nuori että bileet on mielessä. Tequila maistuis. Its life.
Ja aborttikyselijälle. Abortti nyt on ajatuksena kamala lapsia haluavalle ihmiselle. Tai ainakin mulle. Vai onko abortti vaan sitä, että mennään sairaalaan kivasti ja tilataan 1 abortti kiitos? Sit tehdään se ja lähdetään rentoutuneena kotiin. Jep.
Ap.En ehdi lukea koko ketjua, sanon vaan tähän väliin, että nyt kun mulla on lapsia niin olen tajunnut, että ellen saisi hoitaa lapsia rauhassa itse ainakin vauvaiän ajan, niin mieluummin en olisi halunnut lapsia lainkaan. Esimerkiksi tuo jenkkien meininki, että 12-viikkoinen hoitajalle ja itse töihin, niin mun sydän olisi särkynyt. Eikä se ole mielestäni reilua lasta kohtaan. Vauva tarvitsee pysyvän ihmissuhteen kehittyäkseen normaalisti. Minä en tajunnut tätä ennen kuin minulla oli lapsia. En toki suosittele tekemään aborttia, jos et koe sitä oikeaksi ratkaisuksi (en itsekään kokisi), mutta itselleni tuo idea, että jätät vauvan melkein heti pääasiallisesti jonkun muun hoitoon, olisi ihan yhtä kamala vaihtoehto.
Lykkäämällä opintoja vuoden verran kaikki ongelmat selviäisivät helposti. Ehkä sun kannattaisi vain vaihtaa asennetta tämän suhteen.
Lisään että tällöin pääset niihin bileisiinkin, kun lapsi on isompi ja et enää imetä.
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä että elämä heittelee. Tosin nyt se on ottanut jaloista kiinni ja viskoo seiniä päin. Tiedän että abortti on fiksuin vaihtoehto ja on ok tehdä niitä lapsia myöhemmin mutta se on silti vaikeaa. Sukulaiset ja parit kaverit lisääntyy ympärillä ja mie oon yrittänyt hillitä itseäni. Ja nyt kävi sitten näin.
Kaveri laitto viestiä että eiköhän kouluunpääsyn kunniaksi skumppaa. Suostuin. Meen sit punnitsemaan niitä arvoja ja valintoja skumppaa lasissa pyöritellen. Paheksun itseäni mutta juon silti.
Kakkaa.
Ap.
Siis menikö joiltakin ohi tää kommentti vai miks kukaan ei oo takertunu tähän. Tää akkahan on ihan psyko! Menossa lääkikseen ja nyt raskaana aatteli vetää vähä skumppaa ku elämä potkii päähän?! Voi luoja!!! Mullekki kävi vahinko ja lopetin heti seuraavana päivänä tupakanpolton, olin just ylentyny mun unelmaduunis jonka joudun jättämään niin pitkäks aikaa kunnes lapsi muuttaa pois kotoo. Olin samanikänen, mut ei olis ikinä vittu _ikinä_ tullu mielee alkaa juomaa skumppaa. Voisko joku tehä lasun tai jotain?!
Jos on pakko laittaa hoitoon niin sitten se vaan on pakko. Ei ideaali tilanne, mutta ei se vauva siitä myöskään rikki mene. Oma esikoiseni oli noin 3kk iästä mun työttömällä isällä ne päivät, kun mulla oli luentoja joilla oli pakko olla, hoidin kirjatentteinä ja muuten etäopintoina kaiken minkä pystyin ja olin vauvan kanssa kotona. Luentojen jälkeen vauva kotiin ja luin ja kirjoitin yötä myöten kun vauva nukkui tai mies oli kotona. Ei missään nimessä helppoa ja kahvia ja energiajuomaa tuli hörpittyä aina välillä luennoillakin, kun oli valvonut aamuyöhön ja herännyt kuudelta, mutta kyllä se onnistui, kun oli tukiverkot kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Olet mielisairas eli et sovellu lääkäriksi. Hakeudu lähimpään psykiatrian päivystykseen niin pääset suljetulle osastolle.
No johan se myrkyn lykkäs, että raskaaksi onnistuit tulemaan, juuri kun unelma olisi alkanut. Perkele.
Anna elämän voittaa. Opintoja on mahdollista tehdä lapsen kanssa, mutta lastenhoitoapua tarvitset.
Tee itsellesi abortti. Sitten ompelet silvotun lapsesi kasaan ja esittelet sitä muille "lääkikseen" päässeille ensimmäisenä päivänäsi suljetulla.
Täytyy sanoa että kyllä ottaa vähän mielen päältä lukea näitä kommentteja täällä. Oon psyko, hullu, soveltumaton lääkäriks, ajattelen vaan viinaa enkä lasta jne. jne. Joko provoillaan urakalla tai luullaan mua provoksi. Ja kyllä, juon sen lasin skumppaa, repikääs lasu siitä.
Olen sen verran nuori ja menohaluinen, että kyllä tässä elämässä on muutakin mielessä kuin vauvan kapalointi. Abortti olisi paras vaihtoehto, mutta raskauden kokeneet varmaan osaavat ajatella miten pahalta ajatus siitä tuntuisi. Etenkin siksi, ettei ole varmaa saanko lasta enää 6-10 vuoden päästä vai pitääkö turvautua hedelmällisyyshoitoihin/adoptioon. Ja kun sitä lasta niin kovasti haluaa. Jaksaisin kyllä odottaa vielä opiskelujen läpi, mutta kun lapsen saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka nyt raskaana olenkin.
Pahalta tuntuisi myös pitää taas yksi välivuosi ja lykätä unelmia eteenpäin, kun olen niin kovasti uurastanut päästäkseni sisään. Valehtelematta itkin ja luin viimeiset 3kk ennen pääsykoetta kun tein samalla 30h viikkotyötä. Olen leijunut eilisen taivaissa ja kiljuin varmaan naapurin kissallekin miten onnellinen olen tuosta koulupaikasta. Ei lienee ihme, että olen jumissa?
No ota kuule kirja kouraan takasin ja lue, että mitä sanotaan alkoholista ja raskaudesta. Pakko saada lasi skumppaa ku niin hirvee uutinen? Jos meinaat lapsen pitää niin oot joka ilta varmaan juomassa koska on niin rankkaa ja ansaitset sen? Joko sä otat sitä vastuuta tai et ota, älä pyörittele päätöstäs vauvan terveyden uhalla. Ja tällai alkoholistien lapsena voin kertoo et mun elämä on menny melkein totaalisesti pilalle alkoholin takia ja tein tietoisen päätöksen absolutistina olosta melkein heti ku tiesin olevani raskaana. Multa ei ainakaan säälipisteitä heru, sori vaan.
Jos et halua aborttia, palaat vain normaalisti opiskelemaan äitiysloman jälkeen. Ei se ole sen kummempaa. Aloitat opinnot nyt syksyllä ja opiskelet äitiysloman saakka. Lukuisat naiset ovat opiskelleet lääkäriksi ja saaneet lapsia opintojen aikana.
Sukulaiseni sai kaksi lasta lääkiksessä opiskellessaan. Monilla on jo lapsia opinnot aloittaessaan. Et ole ainoa.
Hei! Älä välitä näistä kommenteista täällä. Elämä kantaa. Itse opiskelin neljän lapsen kanssa,tai neljäs syntyi kun valmistuin. Toki työtä se vaati ja tukihenkilöitä. En enää samaan lähtisi uudelleen,eli hakisin lykkäystä opinnoille. Uskon että yhden lapsen kanssa selviät. Olet rikas. Mieti mitä olet elämältä saanut.Onnea ja voimia matkallesi.
99 jatkaa...jätä alkoholi. Raskaus ja odotus ei sovi. Ethän halua pahaa tehdä pienellesi?
Lääkärin henkilökohtaisen etiikanhan ei ole mikään pakko kohdata ammattietiikkaa, jos lääkäri vain tekee niin kuin ammattietiikka sanoo.
Lisäksi ihmiset tuntuu olevan täällä hakoteillä siitä, onko lääkärin velvoite kannustaa naista pitämään lapsi. Ei ole. Lääkärin velvollisuus on huolehtia sen naisen hyvinvoinnista, ei lapsen. Henk. koht abortti ei ole mikään ehkäisykeino, mutta tekisin silmää räpäyttämättä viidennenkymmenennen abortin vastuuttomalle prostitoidulle kuin kannustaisin häntä pitämään lapsen.
Ap.