Lue keskustelun säännöt.
Pääsin lääkikseen. Tein tänään positiivisen raskaustestin. Voi nyt #@%?%§@
02.07.2016 |
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja mitä sitten. Minäkin kättelin yo rehtoria vatsa pystyssä ja jotenkin sain siitä jopa kiksit. Sai näyttää että sisulla mennään yo:lle vaikka raskaana.
Millaisessa tilanteessa kätellään yo rehtoria - eli tarkoitatko, että olit raskaana ylioppilaaksi päästessäsi? Ei se ole kovin harvinaista, ovat jotkut suorittaneet ylioppilaskirjoituksia synnytyssairaalassa.
Yliopistossa harvemmin rehtoria kättelee edes henkilökunta.
Mäkin kättelin yliopiston rehtoria opintojen alussa, vaikkei mahani ollutkaan pystyssä... Eikä ollut mikään mulle järjestetty yksityistilaisuus, vaan rehtori tosiaan kätteli kaikki uudet opiskelijat syyslukukauden alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulle se on juurikin noin, en ole kylläkään nainen niin en ehkä osaa suhtautua siihen samoin tuntein. Kaksi solua ovat kohdanneet ja alkaneet monistautua, sitten joku lääkärisetätäti kaapii ne muutamat miljoonat solut sieltä pois. Mikä siinä ihmeellistä?[/
Ei mitään kaavintaa tarvita. Tk:sta lähete naistenpkl:lle ja siellä nielaiset pillerin ja tulee vähän runsaampi kuukautisvuodon tapainen vuoto. Raskauden keskeytykset on nykyään lääkkeellisiä pääasiassa.
Olen erikoislääkäri ja 2 lapsen äiti, joista ensimmäinen syntyi opiskeluaikaan. Hän on kehitysvammainen ja hänen syntymän jälkeen opintoni keskeytyivät kolmeksi vuodeksi. Vauva- aika oli hyvin vaikea, nukkui vartin pätkissä, syöminen oli hankalaa, kesti tunteja, vaikea refluksi, kasvu oli hidastunutta, eka sydänleikkaus 1-vuotiaana. Ja sitten se hoitopaikka/koulurumba; ei olisi huolittu mihinkään, liian raskashoitoinen, kaikesta tuesta saatu tapella, hoitopaikka,avustaja, erityisopetus, koulukyyti, mieletön lausuntojen ja valitusten määrä, se on ollut raskainta. Ja huoli lapsesta ja hänen tulevaisuudestaan. En oo tähän päivään tajunnut surra, että jäi lääkisbileitä väliin ! !
Ja niin tosiaan olen lääkäri. Lääkikseen sisäänpääsyyn verrattuna opiskelu ei oo vaativampaa kuin muuallakaan - toki tosi koulumaista ja poissaoloja ei juuri hyväksytä. Mutta se työelämä... Työviikkoni on koko ajan ollut 60-80 tunti en, jos teen normi 38.5 viikkotuntimäärää. Noin se lääkärillä menee, tää homma on jotain ihan muuta kuin kaupankassojen kellokortin leimaaminen. Ja päälle esitelmät ja tutkimustyö...Se on haastava yhtälö vaikka lapset olisi Terveitäkin. Joku epäili, että AP:lla olisi varma työpaikka ja hyvä palkka. Lääkärityöttömyys on ajan kysymys. Lääkäreitä oli nyt muutaman vuoden ajan koulutettu aivan liikaa. Eläkkeelle jäävien viroista iso osa jätetään ja on jo jätetty vaan täyttämättä, ja tk- ja sairaala verkkoa on tiivistetty ja toimipisteitä lopetetaan kovalla vauhdilla. Lääkiksen nyt aloittavilla on kovat ajat ja kova kilpailu edessä. Lääkärityöttömyys oli ihan totta 90- luvun puolivälissä.
AP:n tuottamaa tekstiä, koettua ongelmaa ja kysymyksenasettelua ihmettelen. Hänkin monta kertaa haki ja sitten viimein pääsi lääkikseen. Pystyi keskittymään ja lukemaan vuosia, mutta ei kyennyt perhesuunnitteluun ja saanut aikaiseksi reseptin uusimista....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulle kävi niin, että lapsi olikin erittäin vaikeahoitoinen erityislapsi, jolla on häiriöitä immunipuolustuksessa. Tuttuni on lapsen kanssa jumissa kotona omaishoitajana, koska lapsi on liian sairas hoitopaikkoihin. Se lasta yhtä paljon halunnut mieskin lähti ja hoitovastuuta pelänneet isovanhemmat muuttivat kauemmas. Nyt lapsi lähestyy kouluikää ja on epäselvää, voiko hän mennä infektiovaaran takia normaalisti kouluun vai joutuuko äiti opettamaan hänet kotona.
Tälle sankari-äidille kuuluisi kyllä kaikki mahdollinen yhteiskunnallinen tuki. On sen verran tiukoilla.[/
Juu, kyllä kuuluisi. Mutta yksin on ihminen tällaisina ongelmineen nyky-Suomessa. Lapset on asia , joita on vaikea aikatauluttaa elämässä suunnitelmallisesti, vaikka Ei olisi AP:n kaltainen ja osaisi pillerireseptin uusia ja säännöllisesti sen ottaa. Lapsettomuus on kova juttu myös ja hedelmällisyys heikkenee vauhdilla vuosien myötä. Jos valmistuu 25-v, niin silloinhan alkaa tiiviimmät ja vaikeimmat työvuodet, erikoiStuminen päivystyksineen. Myös silloin on tosi hankala olla vuosia poissa tai pyörittää erikoistuvan lääkärin työkuviot ja taaperon päivähoito samanaikaisesti. Muutama vuosikymmen sitten lääkärillä oli kotiapulainen. Nyt erikoistuva lääkäri on keskituloinen, yo-sairaalassa kk- palkka alussa vajaa 3000€/kk. Sh ja ope hankkii liki samanverran, vaikka lääkärillä mieletön vastuu ja tuplasti pitemmät työpäivät.
Ap täällä. Ajattelin nostaa kun jäi vähän keskeneräiseksi. Tein siis viime viikolla abortin. Viikon mietin että mitä helvettiä teen ja sit kun aloin näkemään painajaisia siitä että en saa vauvan takia mentyä kouluun jne. soitin terveyskeskukseen. Suht nopeasti varasivat ajan lääkäriin ja sain sieltä keskeytyslääkkeet kotiin. Raskasta oli (kun se sattui) ja enemmän tai vähemmän hormonihöyryissä itkin. Mutta nyt on helpottanut ja fiilis on kevyt. Lapsiasia ei ole ajankohtainen ainakaan 6-8 vuoteen, ja nyt olen iloinen että tein sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Ajattelin nostaa kun jäi vähän keskeneräiseksi. Tein siis viime viikolla abortin. Viikon mietin että mitä helvettiä teen ja sit kun aloin näkemään painajaisia siitä että en saa vauvan takia mentyä kouluun jne. soitin terveyskeskukseen. Suht nopeasti varasivat ajan lääkäriin ja sain sieltä keskeytyslääkkeet kotiin. Raskasta oli (kun se sattui) ja enemmän tai vähemmän hormonihöyryissä itkin. Mutta nyt on helpottanut ja fiilis on kevyt. Lapsiasia ei ole ajankohtainen ainakaan 6-8 vuoteen, ja nyt olen iloinen että tein sen.
Hyvä juttu, olisin itse toiminut samoin. Ja jos olisit tyttäreni, olisin ollut tyytyväinen ratkaisuusi.
Nauti huolettomasta opiskeluajastasi! Kaikkea hyvää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Ajattelin nostaa kun jäi vähän keskeneräiseksi. Tein siis viime viikolla abortin. Viikon mietin että mitä helvettiä teen ja sit kun aloin näkemään painajaisia siitä että en saa vauvan takia mentyä kouluun jne. soitin terveyskeskukseen. Suht nopeasti varasivat ajan lääkäriin ja sain sieltä keskeytyslääkkeet kotiin. Raskasta oli (kun se sattui) ja enemmän tai vähemmän hormonihöyryissä itkin. Mutta nyt on helpottanut ja fiilis on kevyt. Lapsiasia ei ole ajankohtainen ainakaan 6-8 vuoteen, ja nyt olen iloinen että tein sen.
Niin sitä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aborttia miettivälle:
Kannattaa muistaa, että ei niitä lapsia välttämättä tule silloin kun itse niin päättää. On olemassa ns. sekundääristä lapsettomuutta eli ensimmäinen raskaus saa alkunsa helposti, mutta sen jälkeen lasta ei kuulukaan. Jotkut jäävät abortin seurauksena lapsettomiksi.
Nämä asiat kannattaa pitää mielessä kun aborttia suunnittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti jossain vaiheessa tajuat miten valtavan virheen teit kun päätit lapsesi elämän. Halpa näyttää olevan ihmishenki kun sen voi uhrata lääkisbileiden ja huolettoman elämän saavuttamiseksi... Ei voi kun sanoa että sääliksi käy lastasi ja myös sinua ap. Varmaan joskus käsität tekosi vakavuuden ja toivon että silloin myöntäisit asian itsellesi ja kääntyisit Vapahtajamme Krstuksen puoleen saadaksesi syntisi anteeksi. Hän rakastaa sinua ja lastasi äärettömän paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tutulle kävi niin, että lapsi olikin erittäin vaikeahoitoinen erityislapsi, jolla on häiriöitä immunipuolustuksessa. Tuttuni on lapsen kanssa jumissa kotona omaishoitajana, koska lapsi on liian sairas hoitopaikkoihin. Se lasta yhtä paljon halunnut mieskin lähti ja hoitovastuuta pelänneet isovanhemmat muuttivat kauemmas. Nyt lapsi lähestyy kouluikää ja on epäselvää, voiko hän mennä infektiovaaran takia normaalisti kouluun vai joutuuko äiti opettamaan hänet kotona.
Ettet kuitenkin kirjoittaisi itsestäsi? Av:lla on yksi samassa tilanteessa oleva vakkari, joka jatkuvasti oksentaa pahaa oloaan palstalle ja muiden päälle. Sellainen ihminen ei mua ainakaan säälitä tippaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti on hirveä teko. Pakko vaan kertoa sulle että miten paljon halveksin sun tekoasi. Ihan sydämeni pohjasta.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti abortti. Pienen lapsen kanssa opiskelu on hankalaa ja olet nuori kerkiät tekemään lapsia valmistuttuasi.
Mitäpä jos toista mahdollisuutta ei tule?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa hyvä loppu 18-sivuisella ketjulla. Onneksi jotkut on rohkeita, eikä alistu abortinvastustajien pelotteluille. Sillä ei ole mitään väliä, että abortoi elämän, jota ei halunnut. Ei mitään väliä. Eri asia, jos ap olisi edes vähän halunnut tätä.
Kovin nuori tunnut olevan kun mietit vauvaa ja bileitä samassa jutussa.
Asia kuitenkin on niin, että jos pidät lapsen, niin ikävä kyllä joudut mukautumaan siihen että edessä on äitiysloma. Ja usko pois, olet väsynyt kaikesta yöheräilyistä yms, että opiskelu olisi vaikeaa. Toinen juttu on, kaupungeissa yleensä lapset laitetaan päiväkotiin ja kaupungin päiväkodit ei ota noin pieniä hoitoon.
Mutta elämä on priorisointia ja kaikkea ei vain voi ennustaa. Kyse onkin siinä, että miten sinusta on se tärkein. Kouluun meno lapsen kanssa ei ole ongelma. Samoin luokanvaihto ei ole ongelma ja kyllä sitä pärjää uudessakin luokassa. Ja ehdit viettää vuoden nykyisen ryhmän kanssa ja paljon enemmän vauvan jälkeisen ryhmän kanssa, niin mietihän kumpaan ryhmäydyt paremmin? Sinä puhut bileistä, mutta tilanne on se, että hoitopaikat suljetaan viiden jälkeen ja sinun oletetaan hakevan lapsi heti koulun jälkeen.
Ja ihan vain tiedoksi, että vauva ei ole kuin koira. Sitä ei voi jättää yksin, ei voi jättää hoitoon pitkäksi aikaan, on syötettävä monta kertaa päivässä, vaihdettava monta vaippaa päivässä, haluaa istua sylissä paljon ja seurustella vanhempien kanssa paljon.
Ja samalla kun sinä leikit vanhempaa, niin muiden ryhmäsi opiskelijoiden elämä menee eteenpäin. He eivät odota sinua.
Abortti on jo tehty, ihan turha enää syyllistää. Tyhmäähän se oli "hankkiutua" raskaaksi tuossa tilanteessa alunperinkään. Itse olisin varmaan päätynyt samaan ratkaisuun jos olisin opintojen alussa raskaaksi tullut. Ota tästä ap nyt opiksi äläkä enää unohda ehkäisyä. Yksi kerta menee vahingon piikkiin, toinen on jo tyhmyyttä.
En todellakaan haluaisi itselleni lääkäriksi sellaista ihmistä, jolle bileet on tärkeämpää kuin oma lapsi. Toiseksi en halua sellaista lääkäriä, joka ei keksi tuollaisessa elämäntilanteessa mitään muuta ratkaisua, vaikka äly on riittänyt lääkiksen pääsykokeitten selvittämiseen.
Tämän kirjoittaja ei olisi edes kovin nuori, koska on jo kolmesti ehtinyt lääkikseen hakea.
Toivon että olisi provo, vaikka ilman muuta niitäkin lääkäreitä tarvitaan, jotka surutta tekevät abortteja kuin liukuhihnalla.
279: Hoitopaikkoja ei suljeta viideltä, vaan niillä paikkakunnilla on myös vuorohoitopaikkoja, joilla on lääkis. Ja olihan aloittajan lapsella isäkin.
Ei kai kukaan normaali ihminen kuvittele elävänsä toisten ihmisten elämän mukaan, kun kirjoitat ".... eivät odota sinua". Ihminen on laumaeläin, mutta rajansa silläkin. Oma elämä on itse kullekin se tärkein, tai ainakin pitäisi olla.
Ihan oikein teit. Jos bileet ja ryhmäytyminen huolettaa eniten niin et ole vielä kypsä äidiksi. Ja syy numero yksi tietenkin että et halua lasta, silloin vastuullisin teko jo pieleen menneessä tilanteessa on tehdä se abortti. Kukaan lapsi ei ansaitse vanhempia jotka eivät häntä halua.
Tämä saattaa kuulostaa raa'@lta tai että arvostelisin sinua ja valintojasi. Niin ei kuitenkaan ole. Päädyit mielestäni oikeaan ratkaisuun, olivat syyt kuinka itsekkäitä tai epäitsekkäitä tahansa. Maailmassa on paljon kärsiviä lapsia ja mikä syy tahansa on riittävä syy tehdä abortti. Pyrittäisiin kaikki vaan aktiivisesti siihen että näitä vahinkoja ja ei-toivottuja raskauksia ei pääsisi alunperinkään syntymään niin ei tarttisi abortoidakaan.
Ja kaikki "jokainen solumöykky ansaitsee elää" -ihmiset, en viitsi edes vaivautua, selittämään miten ontuvaa tuollaisen sepustaminen edes on, joten give me your worst.. (eli siis se paha pelottava alapeukku!)
Vierailija kirjoitti:
Urbaani legenda tai ei,mutta ystävä teki aikoinaan abortin ja myöhemmin olisi halunnut miehensä kanssa useammankin lapsen.Ei tullut.Ja oli kuulemma todettu abortilla olleen syynsä tapahtuneeseen.
Tätähän moni ei edes käsitä, ettei se uusi raskaus ole mitenkään varma juttu.
Nuorena ja naivina sitä eletään jossain kuplassa, jossa "siitä yhdestä ainoasta siittiöstä tulee raskaaksi".
Itse opiskelen korkeakoulussa ja lapseni täyttää kohta vuoden. Opiskelijabileisiin ei tee todellakaan mieli ja opinnoissa olen edennyt hyvin lapsesta huolimatta.
Plus tuo lapsi on minulle tärkeintä maailmassa, tuntuu jotenkin koomiselle kun lasta edes verrataan opiskelijabileisiin tärkeydellään.
Mutta joillekinhan äitiys ei välttämättä sovi ikinä. Silloin kannattaa huolehtia hyvin ehkäisystä.
Toivottavasti PIDÄT lapsen, olen varma, että selviydyt opinnoista!
Ollessani parikymppinen opiskelu oli minulle myös todella tärkeää. Toisekseen en halunnut lapsia. Kolmanneksi halusin bilettää ja olla "nuori". Tein abortin. Se oli ja on ollut vaikein päätös. Myöhemmin... olen hivenen katunut asiaa, koska ymmärsin vasta jälkikäteen, että asiat olisivat silti järjestyneet. Toisaalta mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuutta ei voi ennustaa. Ratkaisut tehdään tässä ja nyt.
Sinä kuitenkin jo tiedät haluavasi lapsia. Joten mielestäni siksi sinun ei kannata tehdä aborttia. Tulet muuten katumaan asiaa. Sitä ei vain unohda. Usko pois, voit opiskella ja pitää lapsen! :)
Minusta vaikuttaa siltä, että näillä tapahtumilla on jokin tarkoitus. Luota siis siihen, että selviydyt.