Lue keskustelun säännöt.
Perintö ja laskujen maksaminen avioliitossa
01.07.2016 |
Ollaan nelikymppinen pariskunta, kaksi lasta, kaksi autoa ja iso omakotitalo. Aiemmin maksettiin miehen kanssa kaikki yhteiset laskut puoliksi. Viime talvena sain perintöä 55 000 ja sen jälkeen olenkin saanut maksella yksin lomamatkat, lämmityskulut, veden, sähkökulut, remonttilainan, lasten kulut. Mies ostaa ruokaa suunnilleen yhtä paljon kuin minäkin ja asuntolainaa lyhennetään puoliksi. Olen sanonut, että ei kaikki laskut kuulu minun maksaa, mutta miehen mielestä voin mainiosti maksaa, kun olen rikkaampi. Kun hän osti keväällä autoonsa uudet kesärenkaat ja kirjautti autoa tonnilla, hän ilmoitti, ettei siinä kuussa jäänyt lainkaan rahaa ja minä voinkin hoitaa kaikki menot. Katsoin äsken, että perintöä on tilillä 37000. Onko oikein ja kohtuullista, että toinen vastaa enimmäkseen yhteisistä laskuista, koska sai perinnön? Nehän on minun vanhempieni minulle jättämiä rahoja!
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän toista mieltä kuin enemmistö. Yhteinen talous, yhteiset rahat. Mitä sitten, jos se on perintörahaa? Jos voitan lotossa, käytän sen perheen hyväksi. Perintöä ei ole tiedossa enää kummallekaan meistä, mutta jos olisi, ilman muuta sillä maksettaisiin vaikka perheen lomamatka tai lyhennettäisiin lainoja.
On myös lottovoittajia, jotka eivät jaa voittoaan puolisolle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän toista mieltä kuin enemmistö. Yhteinen talous, yhteiset rahat. Mitä sitten, jos se on perintörahaa? Jos voitan lotossa, käytän sen perheen hyväksi. Perintöä ei ole tiedossa enää kummallekaan meistä, mutta jos olisi, ilman muuta sillä maksettaisiin vaikka perheen lomamatka tai lyhennettäisiin lainoja.
Minun vanhempani ainakin ovat painottaneet, että minun perintöni on minun pesämunani. Koskaanhan ei voi tietää, mitä elämä tuo. Jos minä itse haluan antaa sen miehelleni, se on ok ja oma valintani, mutta perintö ei ole automaattisesti toisen eikä etenkään päätösvalta varoihin ole hänellä. Samaten ei tulisi mieleenkään puuttua mitenkään rahoihin, jotka mies saa vanhemmiltaan.
Minusta on aika erikoista, että samassa perheessä eri jäsenillä olisi erilainen elintaso. Tokihan voidaan pitää varat ja tavarat tiukasti erillään ja laittaa nimilaput maitopurkkeihin, ja ottaa vesimittarin lukemat ylös kunkin suihkun jälkeen, jos niin halutaan, mutta itse en sillä tavalla haluaisi elää. Minulle sopii että omaisuus on yhteistä ja sen käytöstä päätetään yhdessä.
Sijoita nuo rahat niin että voit aikanaan auttaa lapsiasi oman elämän alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän toista mieltä kuin enemmistö. Yhteinen talous, yhteiset rahat. Mitä sitten, jos se on perintörahaa? Jos voitan lotossa, käytän sen perheen hyväksi. Perintöä ei ole tiedossa enää kummallekaan meistä, mutta jos olisi, ilman muuta sillä maksettaisiin vaikka perheen lomamatka tai lyhennettäisiin lainoja.
Samoilla linjoilla. Vähän ihmettelin, että oikeasti kyseessä on avioparista eikä satunnaisesta seurustelusuhteesta. Ilman perintöäkin olen joskus maksanut molemmille, miehelle ja minulle, lomamatkan kaukomaille. Koska sattui olemaan niin,että minä olin saanut säästettyä paremmin. En edes halunnut mieheltä rahaa. Perinnöstä olisin toki maksanut myös.
Tietysti sekään ei ole hyvä, jos toinen kysymättä tuhlailee liikaa, mutta ihan en tajua tuota "mun omaisuus, mun rahat, en suostu jakamaan siitä mitään muille perheenjäsenille" kun yhteistä elämää vietetään. Perheensisäinen eriarvoisuus elintason suhteen harvemmin on toimiva ratkaisu. Toki täytynee pitää jokin tiukka perhekokous mikä on järkevää rahankäyttöä, jos siitä on erimielisyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on saanut perintöä, sijoittanut kaiken ja tuotoilla ostelee perheelle joskus kaikkea kivaa omasta tahdostaan, mm. matkoja. Ei tullut mieleenkään vaatia miestä maksamaan tavallisia juoksevia kuluja tai muuten pyytää hänen perintörahojaan.
Matkoja? Kuinka tuo mielestäsi poikkeaa ap:n tilanteesta? On ostettu matkoja ja kotitalouden menoihin pistetty rahaa. Entä jos jäisit työttömäksi? Eikö mies perintöään voisi käyttää elatukseen?
Mieheni tienaa sen verran hyvin, että elättäisi minut ja perheen koskematta perintörahoihinsa tai niiden tuottoihin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika erikoista, että samassa perheessä eri jäsenillä olisi erilainen elintaso. Tokihan voidaan pitää varat ja tavarat tiukasti erillään ja laittaa nimilaput maitopurkkeihin, ja ottaa vesimittarin lukemat ylös kunkin suihkun jälkeen, jos niin halutaan, mutta itse en sillä tavalla haluaisi elää. Minulle sopii että omaisuus on yhteistä ja sen käytöstä päätetään yhdessä.
Ei me nyt maitopurkkeja laputeta, mutta miksi mies olisi mitenkään oikeutettu omiasuuteeni vain jakamalla osoitteen kanssani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi yhteinen tili, jonne molemmat laittavat rahaa ja josta hoidetaan kaikki yhteiset laskut. Lisäksi molemmille omat tilit.
Mies sai ison perinnön, joka on sidottu niin ettei sitä voi pana lihoiksi mielen mukaan. Sen sijaan tuotot mies tuo yhteiseen talouteen ja tulevat tarpeeseen sillä olen hoitovapaalla. Alle 50 000:n perinnöt voi huoletta käyttää, ei ne ole mitään kerrytettyjä sukupolviaarteita muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pointti ei ollut siinä, etteikö voi ostaa rahoilla matkoja kaikille. Sikaahan se olisi ostella itselle. Mutta hallintaoikeus ja päätösvalta rahoista omistajalla. Jos vaikka perheessä on omat autot, et voi vaan mennä ja ajella toisen autolla kysymättä. Itse ainakaan en ole koskaan tehnyt niin.
En vain voi sille mitään, että suorastaan puistattaa ihmiset, jotka arvostavat omaisuutta itseisarvona korkeammalle kuin ihmiset. En vain ymmärrä. Minusta olisi ilo, jos voisin tarjota rakkaalle ihmiselle ja kumppanille, sen sijaan että itkisi kuittien kera meneekö menot nyt tasan varallisuustasosta huolimatta. No siinä no 47 on oikeassa, että omaisuus toki kuuluu sille kelle kuuluu, eikä automaattisesti kellekään muulle. En vain silti ymmärrä, että se omaisuus on tärkeämpää kuin kumppanin, pidetään kynsin ja hampain kiinni, jotta siitä ei vahingossakaan menisi mitään muiden iloksi tai hyödyksi ihan vain koska "Minunminunminun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki kysymättä ei sentään pitäisi toisen rahoja tuhlata, erityisesti jos on erimielisyydet siitä mikä on järkevää rahankäyttöä. 51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta sijoitusasunto. Pieni yksiö jostain hyvältä paikalta, vuokraa se. Tulot erilliselle tilille, josta mies ei tiedä. Voit ilmoittaa, että rahat meni. Tai osta matka Japaniin ykkösluokassa ja hyvästä hotellista pari viikkoa, hinta on kuulemma n. 20 000 euroa. Sanot miehelle että menet risteilylle ja sukulaisiin. Palattuasi kerrot mihin menit ja että rahat on nyt loppu.
Millaisen sijoitusasunnon saat 37 000€:lla hyvältä paikalta?????!!!!! Kyllä taitaa täällä pääkaupunkiseudulla olla huonollakin paikalla yksiöt yli 60 000€. Mistään maalta ei kannata ostaa, kun ei saa välttämättä vuokralaista.
Kyllä sillä lainan saa. Yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo aiemmin kirjoitin, että sen ei-omistajan on kevyempi käyttää rahaa, joka tuntuu hänestä ylimääräiseltä. Pannaan perintöön nolla perään ja kuvittele se itsellesi. Sitten puolisosi alkaa keksiä ja edellyttää käyttökohteita perinnöllesi ja hups, kolmasosa olisi kadonnut. Onko ok? Onko vanhempiesi toivoma tilanne? Lisätään vielä, että kaksi vuotta myöhemmin puoliso löytää uuden ja lähtee. Vuosi eron jälkeen hän saa oman perintönsä.
Mikä olikaan oikeudenmukaisinta?
Elatusvelvollisuus aviosuhteessa on TULOJEN mukaan, ei varallisuuden. Yksi tuttu kysyi lakimieheltä ja tämänon kuulemma yleistä, että tätä ei tiedetä.
Eli esimnparemmin tieaava maksaa laskuja enemmän, vaikka toisella olisi varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Pointti ei ollut siinä, etteikö voi ostaa rahoilla matkoja kaikille. Sikaahan se olisi ostella itselle. Mutta hallintaoikeus ja päätösvalta rahoista omistajalla. Jos vaikka perheessä on omat autot, et voi vaan mennä ja ajella toisen autolla kysymättä. Itse ainakaan en ole koskaan tehnyt niin.
Käsittääkseni mies ei ole käyttänyt ap:n rahoja vaan ap itse perheen menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Elatusvelvollisuus aviosuhteessa on TULOJEN mukaan, ei varallisuuden. Yksi tuttu kysyi lakimieheltä ja tämänon kuulemma yleistä, että tätä ei tiedetä.
Eli esimnparemmin tieaava maksaa laskuja enemmän, vaikka toisella olisi varallisuutta.
Aha. Eli verotettavaa työttömyysturvaa saavan täytyy elättää perintömiljonääripuolisoaan, joka on paperilla tuloton tyyliin Nalle Wahlroos.
Ei ole oikein, että mies tuon takia on alkanut tuhlailla, jos siitä oli kyse..? Mutta eri elintasotkin on kyllä huono juttu parisuhteen kannalta. Itsekin olen saanut muutama vuosi sitten perinnön ja aluksi lähdettiin koko perhe matkalle eikä tullut mieleenkään, että mies säästäisi ja maksaisi oman osuutensa tuosta. Kyllä hänkin on mua auttanut tiukoissa tilanteissa. Ja me oltiin eron partaalla, erottiin siitä muutama kuukausi ja oli ihan tiedossa, ettei sinäänsä ollut edes tarkoituksena ylläpitää hyvää parisuhdetta tms.
Vierailija kirjoitti:
En vain voi sille mitään, että suorastaan puistattaa ihmiset, jotka arvostavat omaisuutta itseisarvona korkeammalle kuin ihmiset. En vain ymmärrä. Minusta olisi ilo, jos voisin tarjota rakkaalle ihmiselle ja kumppanille, sen sijaan että itkisi kuittien kera meneekö menot nyt tasan varallisuustasosta huolimatta. No siinä no 47 on oikeassa, että omaisuus toki kuuluu sille kelle kuuluu, eikä automaattisesti kellekään muulle. En vain silti ymmärrä, että se omaisuus on tärkeämpää kuin kumppanin, pidetään kynsin ja hampain kiinni, jotta siitä ei vahingossakaan menisi mitään muiden iloksi tai hyödyksi ihan vain koska "Minunminunminun".
Mua puistattaa ajatus että ap:n mies, joka ennen maksoi osuutensa yhteisistä menoista, jättää nyt kaikki laskut vaimolle koska tällä on perintörahaa vaikkei kummankaan tulot ole muuttuneet mihinkään suuntaan. Jos ap maksaa kaikki laskut niin kauan kuin rahat riittää ja mies pitää ilmeisesti omansa itse...niin kenelle se perintö lopulta meni?
Varakkuus ei ole sama kuin elintaso. Jotkut elävät varakkuuttaan alempaa elintasoa ja jotkut velkaantuvat liian korkealla elintasolla. Jos henkilöllä on miljoona euroa, hänen tulee ostaa kalliimpi auto ja matkustella jne ihan vain, koska on varakas?