ELOKUUN mahankasvattajat maanantain pinoon...

pino on tietysti jossain jo kuiteski... mutta anyvay...



mitäs teille kaikille mammoille kuuluu? joko masu pömpöttää niin et näkyy? entäs liikkeet, joko tuntuvat? Vieläkö joku kärsii pahoinvoinnista/väsymyksestä?



On nääs vähän aikaa taas kulunut kun viimeksi tänne pääsin. päivät menee niin nopsaan ja tekemistä ois vaikka kuinka.



Mulla maha pömpöttää lähinnä iltasin, sillon huomaa jo et napa yrittää tulla ulospäin :), esikoisen kohdalla se oli oikein sievän näkönen kun hinkkautu kaikkiin vaatteisiin jne. Liikkeitä en mie ole tuntenu, tai joskus kuvittelen tuntevani, mutta varmaan ne on vaan pierut mitkä kiertää :). Mie olen jotenkin huono tuntemaan noita liikkeitä, esikkoakin odotellessa oli liikeseuranta yhtä tuskaa, toisaalta ei tyttö koskaan mitään potkuharjoituksia kyllä pitänytkään. Mulla on pahoinvointi jo menneen talven lumia ja väsymyskin on voitettu. vähänkö on ollu huippu fiilis kun on saanut taas kotitöitä tehtyy ja olo on pirtee.



Eilen käytiin mäkeä laskemassa ja syötiin laskiaispullia. Tyttö tykkäs kovasti laskee yksinään mäkeä, on kyllä aikamoinen hurjapää ja vanhemmat ovat ihan idiootteja kun anto toisen laskee niin hurjia mäkiä yksin, huonostihan siinä ois voinu käydä, toinen kuitenkin vasta päälle vuoden ikänen :). Pullasta kelpas vaan kerma ja hillo :).



Kysympä teiltä jelppiä seuraavaan " ongelmaan" , eli esikoisen HOITOON sitten ensi syksynä. Miun on nimittäin nyt päätettävä et meneekö tyttö osa-aikasena hoitoon vaiko ei. Mie en ole mikään pitkäpinnainen tyyppi ja tiedän että kahden pienen kanssa tulee varmasti olemaan vaikeeta, etenkin jos vauva on hirvee itkeskelijä ja yövalvottaja, eli siinä mielessä esikoisen elämä olisi varmasti mukavampaa jos saisi olla esim 4 h päivässä hoidossa, siellä sais ulkoilla, touhuta muitten kaa, sais kunnon ruokaa eikä mitään eineksiä/purkkia.... Mieheltä en tule saamaan paljoa apua syksyllä, eli joutuisin oikeestaan yksin hoitamaan kaiken.... argh... mutta kuitenkin tuntuu tyhmältä laittaa toinen hoitoon kun itse kuitenkin on vauvan kanssa kotona.... en mie tiedä....



juu, mutta tenttiin lukuprojekti odottaa taasen....



hanneli rv 17+1

HANNELILLE: En kyllä osaa sanoa mitään järkevää tuohon esikon syksyiseen hoitoon. Meillä on lapsilla niin iso ikäero (1. ja 2. välillä 5 vuotta ja nyt tulee melkein 5 vuotta kakkosen ja tämän tulevan vauvan välille). Meillä tuo isoin on jo koulussa ja nuorempi saa jatkaa osa-aikaisena hoidossa, kunhan vain saadaan hänelle hoitopaikka. Pph:t kun tuskin ottaa vain parina päivänä viikossa hoitoon. Ja tyttö vihaa läheistä päiväkotia aivan suunnattomasti, joten sinnekään en häntä haluaisi laittaa. Meillä se tuon nuoremman hoito on ensi syksynäkin pakollinen, koska mies on työn takia paljon pois kotoa, usein viikot pois, ja tulee perjantaina tai lauantaina kotiin. Ja mä aion jatkaa opiskeluja osa-aikaisena kuitenkin ainakin ensi syksyn. Mulla on kaksi kurssia, jotka jatkuvat syksyllä, ja ellen niihin osallistu, se tietää valmistumiseen todella suuria ongelmia. Eli ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin toivoa, että vauva jaksaa kulkea mukana luennoilla pari kertaa viikossa. Saapi nähdä mitä siitä tulee.



Mutta siis takaisin SUN " ongelmaan" . Olisko mahdollista saada jotain sellaista osapäiväpaikkaa, että tyttö olis vain muutamana päivänä viikossa hoidossa? Alle 2-v on kuitenkin tosi pieni vielä ja voipi ihmetellä, että miksi äiti on kotona vauvan kanssa. Tosin, hänhän on nytkin hoidossa, eikö vaan? Joten siinä mielessä tilanne jatkuisi muuttumattomana. Entä miten kerhot? Onko teillä sellaisia siellä lähellä?



Sen voin sanoa, että jos vie esikoisen hoitoon ja jää vauvan kanssa kotiin, niin kannattaa varautua aika IKÄVIIN kommentteihin. Meillä kun tuo 4-vuotias on hoidossa ja mä pidän viikolla yhden lukupäivän, jolloin luen kotona tenttiin tai kirjoitan esseitä tms. niin johan ihmiset ihmettelee, että miksi lapsi on hoidossa viitenä päivänä viikossa, vaikka mä olen opiskelemassa vain neljänä!!! Mä kerran tässä yritin perustella, että en voi lapsen kanssa tehdä kunnolla mitään ajatusta vaativaa kirjoitustyötä, mutta eipä tuo näytä menevän perille kellekään. Siinä saa välillä kuulla olevansa subjektiivisen oikeuden väärinkäyttäja ja huono äiti ja mitä vaan... Ja siis meidän tapauksessa kyse on vaan yhdestä päivästä viikossa. No, tulipahan taas vaahdottua.



Milloinkas teillä ihmiset on SEURAAVA NEUVOLA? Mä olin lääkärissä joskus viikolla 13 ja seuraava neuvola taitaa olla rv 18+. Vielä tuntuu, että on niin hitsin pitkä aika siihen.



TUKIVYÖSTÄ mä vielä kerran. Anteeksi kun jauhan samaa asiaa. Eli onko kukaan käyttänyt niitä halpoja, alle 15 euron tukivöitä? Ainakin muutamat nettikaupat myy niitä. Olis kiva tietää kannattaisko hankkia sellainen.



Tulipahan taas höpistyä

Jamssa rv16+2

Mä en myöskään tunne vielä liikkeitä. Pari kertaa olen kuvitellut, että toi vois olla sitä, mutta jotenkin en usko. Esikoisesta meni reilusti yli 20 viikon, joskus taisi olla rv 22 tai jopa 23 ennen kuin tunsin liikkeitä ja kakkosestakin meni rv 18 tai 19, nyt en enää muista. Silti on tietenkin kurjaa, kun niin moni muu on tuntenut jo monen monta viikkoa liikkeitä. Pöh.



Nyt kyllä vaikenen

Jamssa

Se on uusi viikko taas aluillaan. En ehtinyt lukemaan viikonlopun pinoa, joten taidan olla vähän " pihalla" keskustelunaiheista.



Mulla maha pömpöttää ihan pikkuisen, iltaisin lähinnä. Omat vaatteet menevät edelleen ja salaisuutena tätä on vieläkin helppo pitää. Liikkeet ovat olleet erittäin selkeitä jo parin viikon ajan. Varsinkin iltaisin tämä masutyyppi on oikein vilkas, mutta kyllä hän muistuttaa olemassaolostaan myös näin päivisin. Nyt juuri näyttää pikkuinen olevan hereillä, sillä sen verran tulee noita napakoita iskuja masuun :).



Väsymys vaivaa, lähinnä iltaisin. Heräilen öisin moneen kertaan ja joka aamu olen ihan pirteänä puoli viiden aikaan. Ehkäpä tuo iltaväsymys johtuu huonosti nukutuista öistä. Varsinainen pahoinvointi on jo takanapäin, mutta iltaisin ruoka edelleen tökkii, eikä oikein mikään tunnu maistuvan.



Hanneli80 kyseli esikoisen hoidosta. Meidän esikoinen on nyt 3-vuotias ja on yksityiselle perhepäivähoitajalla. Minä olen aikonut pitää hänen hoitopaikkansa siten, että hän olisi 1-2 päivänä hoidossa (kokopäivän). Meillä ei tuollainen parin tunnin hoitoaika oikein onnistu, sillä hoitomatka on pitkä ja perheessä on yksi auto. Eli meille on helpompaa, että poika käy parina päivänä hoidossa ja on silloin siellä koko päivän. En ole vielä jutellut pph:mme kanssa siitä, haluaako hän pitää pojan osa-aikaisena (hänen tulothan siinä laskee), mutta hän on kyllä joskus sanonut mulle, että voisi aivan hyvin ottaa myös osa-aikalapsen. Siksi uskon, että hän ihan mielellään pitää meidän pojan hoitolapsena. Yritän saada pojan myös seurakunnan kerhoon (se olisi kerran viikossa 2 h) sekä muskariin (2 x viikossa ilman vanhempia), joten pojalla olisi kyllä oikein paljon virikkeitä tiedossa :).



Mieliteoista on tainnut olla jotain puhetta... Mulle maistuu kaikki rasvainen ruoka (hampurilaiset, ranskikset), mutta makea taas ei uppoa oikeastaan lainkaan (vaikka normaalisti olen oikea sokerihiiri). Olen huomannut, että makeasta mulle tulee paha maku suuhun. Poikkeuksena turkinpippurit, jotka uppoaa kyllä ja ne ovat ihania silloin, kun mikään muu ei maistu.



Meillä on viikon päästä rakenneultra ja jos tänään saisin varattua ajan myös 4D-ultraan. Kiva päästä taas kurkistelemaan, miten tuo pikkuinen yksiössään voi.



Iloista viikonalkua kaikille!!



Pepper (17+4)

Mulla on jo ihan kunnon massu mukana menossa. Tukivyötäkin jo sovittelin tuossa, mutta enpä ota vielä käyttöön. Mulla on sellanen (oisko Anita -merkkinen..) kirpparilta ostettu tukivyö. Esikoista odottaessani en käyttänyt ollenkaan ja olisi ehkä pitänyt. Löysin sitten ensimmäisen raskausajan .. kaikkien raskausarpien syntymisen ja selkäkipujen jälkeen ihan uudenveroisen vyön kirpparilta ja ajattelin, että seuraavassa raskaudessa otan ehdottomasti käyttöön! Ei ole vielä omakohtaista kokemusta siis tuosta, mutta olettaisin olevan ihan hyvä, näyttää ainakin ihan toimivalta ja tuntui myös siltä.



Hanneli80: Mä olen myös pohtinut tuota esikoisen hoitoa kovasti, mutta taisi meidän pph päättää mun puolesta, että poika jää kotiin heti, kun minäkin. No ei tietysti päätä mun puolesta, mutta oli jo ilmoittanut pph:n ohjaajalle tilanteesta ja kehoitti keskeyttämään hoitosuhteen äippäloman alkuun, jotta sitten kun palaan töihin, ei tarvitse hakea kuin nuorimmalle hoitopaikkaa. Pph:lla ei ole mahdollisuutta ottaa poikaa esim. muutamaa päivää viikossa tai vain osapäivää, se on sitten päiväkoti.

Mua arveluttaa mun oma jaksaminen myös, kun ole aika lyhyt pinnanen noin kaiken kaikkiaan ja nautin tästä työelämästä kovasti. Kotiin jääminen tavallaan ahdistaa... vaikka vauva on erittäin ihana asia. Voihan se olla, että sitä jaksaa ihan kivasti kahden suht pienen kanssa, mutta kun ei ole sitä kokemusta. Ja tiedän, että esikoinen kaipaa seuraa, tykkää ihan hirveesti olla hoidossa -saa todella houkutella kotiin sieltä. Ja ehdinkö minä sitten järjestää hänelle niitä virikkeitä, jos vauva on vaativa tapaus. Alle 3-vuotias kun ei pääse oikein mihinkään kerhoihin jne. Saa nähdä kuin käy... mutta me yritetään nyt sitten sitä kotihoitoa ja jos alkaa todella tökkimään, niin koitan sitten hakea osapäivästä paikkaa pojalle tai muuta kerhoa tai mitä ikinä, parempi kuitenkin, että äiti ei sekoa.. Pelottaa myös, jos synnytyksen jälkeen taas alkaa masennuskausi.. joka ei kyllä ole ollenkaan tervetullut, mutta siihen valmistaudun. Tulipas vuodatusta... huh. Vaikeita juttuja.



Huomenna rakenneultra, ihanaa :) ja tänään esimiehelle kertominen... kaikki muut täällä työpaikalla jo tietääkin, mutta esimies palasi vasta tänään lomalta. Mitenhän sitä alottais lauseen... ;)



AuroraM 18+0

Täällä maha pömpöttää kovasti ja lievää etomista on vielä ilmassa. Pää särkee lähes päivättäin, mutta väsymys alkaa hiukan helpottaa. Liikeitä en ole vielä tuntenut, mutta viikkojakin on kasassa vasta 14 huomenna.





HOIDOSTA KODIN ULKOPUOLELLA VAUVAN SYNNYTTYÄ:Minusta jokainen äiti tietää itse parhaiten omat resurssinsa ja päättää itse kuinka paljon kodin ulkopuolista hoitoapua tarvitsee. Meille syntyy viides lapsi ja kolmonen on vauvan syntyessä 3v8kk ja nelonen melkein kaksi. Kaksi vanhinta on jo koulussa. Minä pidän kaikki pienimmät kotihoidossa, mutta kolmonen menee seurakunnan kerhoon pari kertaa viikossa, sitten kun ikää on se tarvittavat 4v. Päivät voivat olla välillä melko raskaita ja nelivuotiaalle pitää keksiä vähän ohjelmaa, jottei ihan tylsisty, mutta enköhän selviä. Tämä on minun ratkaisuni, mutta en todellakaan halua tuomita niitä jotka valitsevat toisin, kukin tavallaan! Mieti siis omalle perheellesi sopivin vaihtoehto, älä mieti muita.



Appi vei eilen isoimmat eilen laskettelemaan ja otti kolmosen mukaan pulkkailemaan. Laskiaisen kunniaksi söimme anopin ihanaa hernekeittoa ja minä kärvistelin koko illan ja yön kamalissa vatsanväänteissä. Ilmeisesti suolisto ei tykännyt alas työnnetystä herkusta... Taidan jättää kyseisen herkun raskauden ja imettämisen ajaksi, vaikka kuinka tekisi mieli.



Nyt on pakko lähteä lounaan laittoon. Voikaahan hyvin ja ihanaa, aurinkoista talvipäivää kaikille.



Opemamma ja vimpula rv 13+6

Joo täällä kans uomaa et väsymys alkaa olla tiessään. Voi tietysti olla et nuo aurinkoiset päivät osaltaan myös vaikuttavat siihen ;)



Maha on nyt tullut esiin jo sen verran et ainoatkin tavalliset housut pitää jättää nyt kaappiin :( No perjantaina ollaan menossa ukon kanssa kaupungille kahdestaan jolloin vois noita äitiysvaateliikkeitäkin katsastaa. Toivottavasti nyt päästään lähtemään, pari viikkoa sit meidän kahdenkeskinen ilta/yö peruuntui kun lapsenvahti oli vatsataudissa.



Hanneli kyseli mielipiteitä reilu vuoden/vajaa kaksi vuotiaan hoitoon viemisestä. Itselleni ei ole kyllä tullut mieleenkään viedä tuota meidän kuopusta hoitoon kun tämä vauva syntyy (on syntynyt 1/05). Mä olen siis ihan täyspäiväsesti kotona eikä ole esim. opiskeluja joita pitäis suorittaa. Kun tämä meidän kuopus syntyi niin silloin kakkonen oli reilu 4 vuotta ja hän jatkoi päiväkodissa osa-aikasena (2x vkossa 5h) ja hän kyllä olikin sen tarpeessa et sai seuraa ja leikkikavereita vanhoisat tutuista kamuista :). Kun jäin hoitovapaalle ja olisin jäänyt ilman kuntalisää jos yksikin lapsista olisi ollut kunnallisessa päiväkodissa siirsin pojan srk:n kerhoon 2x viikossa. Mutta jokainen tekee ratkaisut omista lähtökohdistaan katsoen. Lapsen etu on tietysti kaikkein tärkein ja yliväsynyt äiti ei välttämättä ole se paras hoitaja. Mutta jos yrittäisi ensin asennoitua niin että katsoo miten arki lähtee sujumaan. Voihan se olla et kaikki menee oikein hyvin! Jos taas näyttää et ei tuu mitään niin koittaa sit saada 2-3 x viikossa vanhemman hoitoon. Toisaalta siis tuo " varmuuden vuoksi" pienen lapsen vieminen hoitoon ei saa minun kannatusta (ellei ole esim. mielenterveydellisiä ongelmia jotka voivat lisästressistä muuttua pahemmiksi). Oma asenne ratkaisee myös paljon miten tulee selviämään. Mutta tämä siis mun mielipide ja korostan vielä että jokainen tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan.



Peeveli rv 15+3 ja lapset 05,00,94

Toivottavasti pääsette tällä kertaa nauttimaan kahdestaan! Se on niin harvinaista herkkua...



Hiukan suomalaisen peruskateuden vihertämä opemamma

hoitojutusta,mä ite teen niin et mun tyttö menee syksyllä esikouluun ni aattelin pitää se siellä sen ajan ja (4h) ja hakea kotio.

masu pömppää varsinki iltasin ja napa on hassusti tullu ulos...oudon näkönen :D

kävin just taas lääkärissä tosta päänsärystä,mä tuun hulluksi kohta! anto lepoa tän koko viikon..

no nyt lepäämään tänään onkin hieronta:)

kuulemisiin!

k.h.p ja tärppi 14+1

Mulla oli edellinen neuvola 14. raskausviikolla ja seuraava on sitten rv 21. Eli aikamoinen odottelu tässä välissä minullakin. Rakenneultraan päätettiin mennä ja varasin tänään ajan, joka tuli sitten samalle päivälle kuin tuo neuvolakin. Eli ei edes mitään kivaa välietappia siinä välillä :)



Masu pömpöttelee hiukan. Hommasin ensimmäiset äitiysfarkut, mutta en viitsi vielä ainakaan töissä niitä pitää, etteivät paljasta. Vielä mahtuu onneksi parit vanhat farkut jalkaan. Toiset niistä onkin olleet aina huonon malliset, vyötäröstä " lörpöt" ja pepusta kireät, ja sopivat nyt oikein mainiosti kun alamahan kohdalle on tullut täytettä. Mä luulen, että tässä voi vielä pari viikkoa eteenpäin mennä ilman, että töissä pahasti huomataan mun mahankasvua. Jännitän itsekin työnantajalle ja työkavereille kertomista niin paljon, etten tiedä missä vaiheessa uskallan uutisen ilmoittaa. Ehkä yritän ensin tehdä mahdollisimman valmiiksi kaikki rästihommani ja muutenkin jo miettiä eteenpäin työtehtäviäni, ettei tule sitten hirveää paniikkia siitä, mitä kaikkea pitää vielä ennen kesälomia ehtiä tehdä.



Mun masuasukas vieläkään ilmoittele liikkeillä itsestään. On kyllä välillä sellainen tunne, että jotain siellä taitaa tapahtua. Ehkä se vetää kuperkeikkaa tai muuten pyörii ympyrää.. sellainen tasainen tuntemus jostakin, jota en oikein hahmota. Miehelle olen vitsaillut, että se on varmaan vaan joku meditoija ja liikuttelee siellä korkeintaan myhäillen sormiaan, eikä kiusallakaan oikaise jalkojaan tai töki kohtua.



Mii- ja mynkerö rv 17+3

Auringonpaiste on aivan mahtavaa, ihan selvästi piristää ;-) Mulla onkin ollu aika hässäkkää viime ajat ja ensi viikolla oleva Rooman-matkakin " työllistää" . Oon tehny listaa mukaan tarvittavista kamppeista, mutta pitäis soitella matkavakuutuksista ja tehdä erinäisiä päätöksiä (otetaanko yhdet vai kahdet rattaat mukaan...jaksanko kantaa rinkkaa vai vedänkö mielummin matkalaukkua...)



HANNELILLE: Pakko tuoda tämä lastentarhanopettajan näkemys taas esiin. Jokainen tekee ratkaisun itse omista lähtökohdistaan, mutta korostaisin, että on päätös mikä hyvänsä, sen takana on sitten seistävä. Mieti siis tarkkaan ja laita vaikka lapulle ylös plussat ja miinukset. Se, mikä todella harvoin tulee mieleen (ainakin omasta lto:n kokemuksesta), että kun päivähoidossa jatkaa niin se edellyttää aikataulussa pysymistä. Tämä on mielestäni ollut kotiäideille kaikkein vaikein toteuttaa ja ymmärtää. TArkoitan aikataululla sitä, että päviäkodissa/hoidossa on joka päivä sama ohjelma. On lapsen kannalta todella inhottavaa (ja myös rehellisesti sanottuna myös muiden lasten ja henkilökunnan), jos päivänaloituksesta myöhästytään. Toisin sanoen kesken aamupiirin/aloitetun toimintahetken/sadun tai mikä ikinä ryhmän päiväohjelman aloittaakaan, tullaan ovesta sisään " Anteeksanteeks, piti vielä imettää ja ei pääty matkaan ja auto ei lähteny käyntiin ja jnejne" . Tää oli nyt vähän karskisti sanottu, mutta kun henkilökunta haluaa ottaa jokaisen vastaan yksilöllisesti, äidillä saattaa olla jotain tärkeää asiaa jne. niin kyllä siinä muu toiminta häiriityy. Lapsen on kurja olla se, joka tulee myöhässä ja ehkä muut ovat ehtineet jo aloittaa touhut. Ja jokainen pienen vauvan kanssa elänyt tietää, että aikataulu on aika venyvä käsite, kun vauvalle iskee nälkä, esikoinen temppuilee pukemisessa jne.



Toisekseen se, että päätöksen takana seistään, on sitä, että sitoutuu toimimaan lapsen ja muun ryhmän eduksi, mutta myös että pystyy suoralta kädeltä hiljentämään ne Jamssan (oliko se Jamssa?) mainitsemat päätöksen arvostelijat. On sekin kurja, jos joutuu esim hoitohenkilökunnan ominaisuudessa tukemaan äidin päätöstä, kun äiti itse ei löydä riittäviä perusteita hoidolle. Minultakin on moni kotiäiti kysynyt, että mitä heistä oikeasti ajatellaan. Tuollaisia ei sitten pidä miettiä vaan takoa itselleen perustelut vahvoiksi.



On myös tapauksia, joiden päiväkodissaolo on enemmän kuin suotavaa, esim. juuri mielenterveysongelmista tai päihdeongelmista kärsivien perheiden lapset. Näiltä perheiltä perusteluja ei varmaan kukaan kyselekään.



Ja hyvä on miettiä, kuinka paljon alle 2v oikeasti tarvitsee virikkeitä? Entä alle 3v? Alle 4v? Jne.



Itse oon aatellu, että laitan syksyllä 3 täyttävän pojan seurakunnan kerhoon sen pari kertaa vkossa. Kuopus on vielä kotona. Omallakin kohdalla olen jo miettinyt, miten saan nämä kolme aina pukeisiin ja ajoissa liikkeelle, ettei poika myöhästy kerhosta. Kerhot ja hoidothan alkavat elokuun puolivälissä ja vauva on vielä todella pieni ja itse satan vielä olla toipumassa. Täytyy järkätä miehen kanssa asia kuntoon.



Tulipa pitkä sepustus, mutta tämä liippaa niin läheltä omaa elämää tämä hoitoasia. Toivottavasti edes vähän sain valaistua tilannetta myös eri näkövinkkelistä.



Nyt ruoanlaittoon!



Pumpuli 17+5 ja pojat 9/03 ja 11/04

Noista hoitoasioista sen verta et mulla kans tulee kaikki kolme olemaan kotona, ja tietty miehen tytär siinä neljäntenä silloin kun on meillä. Mutta meillä on niin ihana tilanne et mun äiti ottaa näitä poikia vuorotellen ihan viikottain yökylään jotta pystyy antaa mummon jakamattoman huomion. Ja silloinhan se toinen taas saa täällä olla ihan itsekseen mun kanssa. Ja nyt ollaan puhuttu et josko tän kolmosen synnyttyä ottais aina sitten silloin tällöin nuo pojat samaan aikaan jotta saan sitten olla vauvan kanssa rauhassa ja nukkua jos vauva nukkuu.

Luulisin kyllä et jos mulla ei olis niin mahtavaa äippää niin pinna olis mennyt niin moneen kertaan et noi olis kans pari päivää viikossa hoidossa. Oma jaksaminen on kuitenkin tosi tärkeetä et muksuillakin on hyvä olla. Kukaan tykkää väsyneestä ja kiukkuisesta äidistä.



Nyt on munkin mentävä ostaa muutamat mammahousut kun ei enää omista mahdu kuin verkkarit jalkaan ja nekin taitaa olla äijän vanhat...

Jotain on vielä olemassa noista edellisistä raskauksista mut ovat kyllä just sen näköisiä vaatteita et en kyllä ihan pienestä maksusta päälleni niitä laita... Miten oonkin sellaisia joskus hankkinut...? =)



Tuosta tukivyöstä... Jollain sivulla luin et jollekkin oli fysioterapeutti sanonut et niitä ei kannattisi käyttää ellei ole todellinen pakko kun kuulemma vääristävät jotenkin selän asentoa, niin tarkkaan en muista miten se oli mut ajattelin itse kysäistä hierojalta vielä tuosta asiasta. Mullekkin kun neuvolassa jo siitä muistutettiin. Enkä muuten tajunnut neuvolassakaan kysyä et miks jo nyt sitä mukamas suositellaan.



Jaahas, kai se on vaan lähdettävä pukee noita poikia jos meinaa joskus kotiinkin sieltä kaupasta päästä.

Pahoinvointi ja oksentelu on ollu suurimmaksi osaksi pois nyt viikon verran. Iltaisin vielä tahtoo iskeä etova olo ja tuleekin jotain, mutta pääasiassa olo on hyvä=)



Siksipä me ollaan oltu viime viikolla jokaisena aamupäivänä jossain lietsussa!



Eilen oli ihana ilma ja lähdettiin mäenlaskuun isommalla porukalla. Tosin, aloteltiin makkaran paistolla ja eväiden syönnillä ja loppujen lopuksi kävi niin että vain meidän tyttö laski mäkeä (loput lapset oli vauvoja vielä) eikä isolle mäelle selvitty ollenkaan=) Keiteltiin sitten kahvit ja syötiin pullaa+juteltiin mukavia ja ihanasti kului aika niinkin!



Masu pömpöttää jo, tätini kommentoi toissapäivänä että kyllä huomaa jo että on alkanu pönöttään. Ensimmäiset pyrähdykset oon tuntenu eikä voi kyllä luulla suoliston vääntelyksi vaikkei mitään kovin voimakkaita olekaan. Ei siitä pyrähtelystä voi erehtyä kun ei tuollaisia noin muuten tunnu ollenkaan.



Huonosti saan nukuttua öisin; janottaa, pissattaa, naapurit metelöi (onneksi hyvin harvoin mutta just viime yönä), on hiki, iho kutisee jne. Nyt aamupäivällä piti ottaa jo nokoset ja kunhan tyttö lähtee tuosta päikkäreille niin suuntaan ite viereen. Jaksaa sitten illan taas toimia (kenties?). Mies kun tulee vasta yheksän maissa kotiin niin pitää olla virtaa touhuta tytön kanssa. Jospa otettais maalaus ja liimaushommia niin ei tartte niin kauheesti riehkasta. Mieluisin juttu kun tytölle ois jalkapallon peluu ja minä en siitä oikeen jaksa innostua...



Esikoisen hoito: Meillä vauvan syntyessä esikoinen on n. 2v7kk ja jatkaa kotihoidossa. Ei ole tähän mennessä ollut pieniä hetkiä lukuunottamatta missään hoidossa. Enkä todellakaan halua viedä sittenkään. Tällä hetkellä miehellä on sellainen työ että on paljon kotona päivisin eli sitten meitä on kuitenkin kaks jos työt jatkuu samalla mallilla. Jos ei jatku niin kai se menee kahdenkin kanssa;)



Delfine 15+2 sekä esikoinen 12/03

niinkuin joku jo kirjoittikin, että oma asennoituminen on todella tärkeää!! On se mullakin huonoina päivinä mielessä, että miten selviän kolmen pienen kanssa, mutta sitten vaan täytyy purra hammasta ja mennä vaikka läpi harmaan kiven. Sanoisin, että lähes joka päivä tulee 1 sellanen hetki, että olis valmis lähtemään töihin ihan heti ja sitten taas sellanen hetki, että on superonnellinen mahdollisuudesta olla kotona. Muut hetket on kutakuinkin perustyytyväistä olemista ;-) Lisäks mua lohduttaa ajatus, että mulla ei ole tässä niitä 100 lehmää hoidettavana, jotka isoäitini hoiti vielä 5 pienen lapsen lisäksi...heh.

Virallisesti ois niin että neuvolalääkäri viikolla 12 ja sitten rakenneultra viikolla 18 ja seuraava neuvola vasta viikolla 22-24!? Mulla on ollu tiheemmin neuvoloita jo alussa tuon oksentelun takia, nyt sitten ootellaan viikon 18+2 äitipoliaikaa jossa ultrataan ja sitten varailen neuvolaan seuraavan ajan. Eli varmaan menee sinne viikolle 20 tai 21 riippuen paljon siitäkin miten äitipolilta annetaan jatkot.



Delfine

Hei!



Joko päänsärkyä tai turvotusta joka päivä. Mutta molempia ei ole vielä ollut yhtä aikaa, kopkopkop. Tänään on sitten taas se turvotuspäivä, eilen oli päänsäryn vuoro.



Väsymyskin tuli takaisin, kun meidän ikivanha koira valvottaa öisin. Tilasin sille eläinlääkärin keskiviikolle, ja pelkään, että on viimeinen reissu edessä. Uutta pentua ei taideta tähän väliin ottaa, kun yhdessäkin pienessä taitaa olla ihan tarpeeksi tekemistä, mies on ainakin vahvasti tätä mieltä.



Liikkeistä ei ole mitään tietoa vielä, vaikka en olisi kyllä tajunnut ruveta kuulostelemaankaan asiaa, jos täällä ei niin moni jo tuntisi. Mutta en ole ensikertalaisena asiasta huolissani, kun nyt on kuitenkin vasta 16. viikko menossa.



Huolettaa kyllä nuo lapsenhoitoasiat jo täälläkin, vaikkei vielä ole sitä yhtäkään lasta hoidettavana. Että miten saadaan työt ja lapsenhoito sovitettua yhteen. Ja se, onko ylipäänsä töitä. Haluaisin olla mielelläni itse pitkään kotona, mutta mun pätkätyöt on meistä kahdesta kuitenkin olleet säännöllisempiä ja palkkakin miehen palkkaa parempi. Että voi olla, että miehestä tulee sitten koti-isä ja minusta elättäjä ja kamala kännykkä-äiti...



Töiden pariin palaa

Picapica ja Peukaloinen, rv. 15+5, vielä saatiin ängettyä tavalliset housut jalkaan tänä aamuna, vaikka maha näkyy jo kilometrin päähän.

Hoitoasiaan ensin: meillä esikoinen on elokuussa 2v9kk. Alunperin ajattelin, että ilman muuta se olisi kotihoidossa, jos olen äitiyslomalla. Sitten muistelin, miten rankkaa alkukuukaudet on, kun vauva valvoo öisin ja ainakin esikoisen kanssa tuli nukuttua joskus puolille päivillekin...Miten sitä jaksaisi, jos toinen on pirteänä vaatimassa seuraa viimeistään klo 8? Eli aloin jo kallistua siihen, että ehkä sittenkin osa-aikahoitoon. Meillä tyttö on nimittäin ollut hoidossa yksityisellä pph:lla ja sillä on ollut koko ajan lapsia, jotka ovat hoidossa pari päivää viikossa. Se olisi tuntunut hyvältä menettelyltä, mutta kas vain, hoitaja ilmoitti lopettavansa työnsä paikkakunnalta muuton vuoksi. Saimme sentään uuden hoitopaikan ed. varahoitajalta, mutta hän lupasi pitää tytön siellä vain juhannukseen saakka (täyttä muuten). Hyvä sekin, mutta ei ole sitten enää mietinnässäkään, että laitettaisiin esikko syksyllä uuteen hoitopaikkaan. Toivon, että tyttö saa seuraa pihapiiristä ja pitää alkaa käydä esim. avoimessa päiväkodissa ja muissa kotiäitien tapaamisissa, jolloin esikoinen pääsee leikkimään ikätoveriensa kanssa.



Liikkeet: kuten olen tainnut kirjoitella, mä voin jo väittää tuntevani liikkeitä. Ehkä vain pari kertaa päivässä, mutta selkeästi kuitenkin jo liikettä eikä suolenmurinoita.



Kontrollit: mä varasin rakenneultran 23.3. (rv18+3) joten onhan siihen vielä matkaa. Sitä ennen on nla rv17.



Muuta: sain vkl:na kaksi kassillista äitiysvaatteita. Housuja oli varmaan 10 paria, joista viidet tuli heti käyttöön! Paitoja (luk.ott. t-paitoja) mulla ei kyllä ole montaakaan, ellen sitten pukeudu löysiin villapaitoihin. Nyt kun on sievä pikkuinen masu, on kiva pukeutua tiukempiinkin paitoihin :)



KK ja Onni rv14+6

Mä kun kävin fysioterapeutin ohjaamassa liikunta- ja rentoutusinfossa, niin siellä kyllä fysioterapeutti suositteli tukivyön käyttämistä. Hän ilmaisi sen jutun jotenkin niin, että kaikki tukisysteemit, mitä vaan on tarjolla, on hyviä käyttää. Lastentarvikeliikkeistä saa niitä tukivöitä ja sitten sellaisista liikkeistä, joissa myydään kaikenlaisia tukivälineitä esim. invalideille. Ja tukisukkahousuja suositteli myös, varsinkin jos on työssä, jossa ollaan jaloillaan kauan. Tukisukkahousuja pitäisi olla olemassa myös odottaville erikseen, jos tavallisten vyötärö alkaa jo kiristää.



Noiden tukivälineiden lisäksi on tietysti tärkeää tukea itseään, eli miettiä aina välillä omaa ryhtiään, istuma- ja seisoma-asentoja.

Olipa iloinen yllätys huomata, kuinka moni aikoo pitää esikoisen kotona uuden vauvan syntymän myötä. Minusta tuntuu, että nykyisin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että esikoinen jatkaa hoidossa.



Itse olen aina aikaisemmin ollut sitä mieltä, että kun jään uudelleen ä-lomalle, jää esikoinen luonnollisesti kotiin. Nyt kuitenkin on mieli muuttunut. Esikoinen viihtyy älyttömän hyvin ihanalla perhepäivähoitajalla ja varsinkin sinä päivänä, kun pph käy lasten kanssa kerhossa! En halua tätä kerhojuttua pojalta riistää, joten siksi ajattelin, että ainakin tuon yhden päivän jatkaa hoidossa. Olen ajatellut, että sellainen 6 hoitopäivää kuussa voisi olla hyvä määrä. Toinen syy, miksi pidän pojan hoitopaikan, on se, että esikoisemme on varsin ujo ja hitaastilämpenevä pikkumies. Uskon, että hänelle tekee hyvää jatkaa tutussa paikassa " kerhonomaiesti" , kuin että ottaisin hänet hoidosta pois ja laittaisin vieraaseen kerhoryhmään.



Mutta oli siis ihana huomata, että on monia, jotka haluavat pitää lapsensa kotona. Tunnen nimittäin sellaisiakin ihmisiä, joiden esikoiset ovat hoidossa 5 päivänä viikossa 8 h, vaikka äiti on kotona (helpon) vauvan kanssa. Sitä en oikein ymmärrä.

Hei kaikki!



Viime viikon loppu meni ihan nettipimennossa ja nyt yritän päästä täällä taas kärryille, missä täällä mennään. Isompien lasten hoidosta oli ainakin tänään puhetta ja itse olen ajatellut ottaa kohta 3-vuotiaan pois hoidosta kesällä. Yritän saada tytön 2x3 tuntia/vko seurakunnan kerhoon, jonka uskoisin helpottavan paljon arkea.



Mahan kasvu on mulla nyt aika hurja. Viikossa vatsa kasvanut taas tosi paljon ja kiva vetää tiukka paita päälle, kun on ihan selvä vauvamasu. Liikkeitä tuntuu tosi paljon ja olo alkaa olla jälleen todella raskaana oleva. Ensikertalaiset miettivät, kun liikeitä ei ole tuntunut ja täytyy sanoa, että toisen kohdalla olen tuntenut paljon aiemmin liikkeet kuin ekalla kerralla. Osaa jo tunnistaa liikkeet liikkeiksi ja ekalla kerralla istukka oli etuseinässä. Nyt en tiedä tilannetta, mutta aika varma olen, että on takaseinässä. Niin paljon selvemmin liikkeet tuntuvat. Eli älkää huoliko, kyllä ne liikkeet sieltä tulevat, kun malttaa odottaa rauhassa!



Antakaa vinkkejä hemoblobiini nostoon, jos uusia sellaisia löytyisi. On aika heikko olo, kun tosiaan hemppa painunut alle 90... Obsidania syön ja yritän panostaa myös lihaan, vaikkei suurinta herkkua aiemmin ole ollutkaan.



Pantteri 18+2