Mies haluaa muuttaa yhteen, minä en. Olenko kamala?

Et ole hirveä, et vain halua ryhtyä aikuiselle äidiksi.

Et ole hirveä vaan järkevä. Voit hyvin sanoa miehelle, miten asia on. Voi kyllä olla, että suhteenne päättyy tuohon, monille se yhteenmuutto on kuitenkin niin tärkeä askel suhteessa. 

Et ole hirveä. Pidä omasta tilastasi kiinni. 

Voi olla joo että meidän suhde tulee tiensä päähän. Nimittäin mies on aika huoleton, ja itse myönnän että olen joissain asioissa vähän turhankin tarkka. En vaan tykkää siitä, että juuri siivotulle tiskipöydälle pitää alkaa kasaamaan tavaraa, kun niille on omat paikatkin keksitty :D toivottavasti en ole ainut yhtä neuroottinen, mutta haluan että kotini on siisti eikä muistuta kaatopaikkaa.

- Ap

Et siis koskaa tulevaisuudessakaan halua muuttaa yhteen tämän miehen kanssa?

Sano se selvästi ja kiertelemättä. Miehellä voi olla haave perheestä kanssasi. Hän voi sitten tehdä valintansa ja etsiä uuden naisen. 

Elin sinkkuna mielestäni minimalistista ja rentoa sekä siistiä elämää itsekseni. Mm. Vain kahden hengen astiosto yms.

Muutin miehen kanssa yhteen jolla on tavaraa n. 15 kertainen määrä ja ei halua siivota koskaan.

Kyllä stressaa ja paljon, yritän asennoitua kaaokseen ja pölyyn.

Itse siis inhoan siivousta ja olin järjestänyt elämäni yksin mahdollisimman simppeliksi.

Unelmoin omasta asunnosta.

Viiden yhteisen vuoden jälkeen miehelle ei mitenkään voi tulla yllätyksenä, että kaipaat omaa tilaa. Voit siis sanoa sen ihan suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla joo että meidän suhde tulee tiensä päähän. Nimittäin mies on aika huoleton, ja itse myönnän että olen joissain asioissa vähän turhankin tarkka. En vaan tykkää siitä, että juuri siivotulle tiskipöydälle pitää alkaa kasaamaan tavaraa, kun niille on omat paikatkin keksitty :D toivottavasti en ole ainut yhtä neuroottinen, mutta haluan että kotini on siisti eikä muistuta kaatopaikkaa.

- Ap

Minä muutin miehen kanssa asumaan, vaikka tiesin kaiken tuon. Ja saan edelleen hirveät hepulit, kun vastasiistitylle tiskipöydälle kannetaan jostain olohuoneen nurkasta lautaspino, jonka paikka olisi tiskikoneessa. Ja mies kehtaa sanoa, että kun tiskipöytä on tiskeille!

Luultavasti petät kumppaniasi, odotat vain että laadukkaampi mies kävelee elämääsi ja olet muutenkin toista hyväksikäyttävä ihmishirviö. Siis jos olidit mies. Mutta koska olet nainen, emme ajattele näin vaan ajattelemme että ihmiset ovat erilaisia eikä jokainen nainen ole pettävä ja hyväksikäyttävä limanuljaska, vaan voi olla muitakin syitä sille, että haluaa asua yksin. Koska olet nainen, kunnioitamme myös sitä, mitä itse kerrot emmekä lähde kaivelemaan piilomerkityksiä sanavalinnoistasi ja näe naisvihaa siinäkin, mihin sijoitat pilkun lauseessa. Ole iloinen että olet nainen, muuten voisi ihan pikkasen vituttaa että menit kysymään neuvoa tältä palstalta.

T. Mammat

Oletko kaikki nämä vuodet antanut miehen olla luulossa, että suhteessa otetaan joskus seuraavakin askel?

Kiinnostaisi tietää mihin ylipäänsä tarvitset tätä miestä ja kuinka usein. Onko teillä mitään yhteistä?

En sano ettenkö joskus voisikin asua miehen kanssa yhdessä, mutta ainakin tällä hetkellä se tuntuu liian aikaiselta. Ärsyttää oikeasti koko ajan rätillä pyyhkiä sitä tiskipöytää hohtavaksi. Ehkä sitten voisin harkita, jos mies opiskelisi vähän siistimmäksi, koska ei oikeasti aikuinen ihminen voi olla niin sotkuinen.

Ja isompi asunto pitäisi tietysti olla.... :D eli enemmän siivoamista.

-Ap

Mies on onnellinen kun ei tatvitse muuttaa neurootikon kanssa asumaan. Kerro tämä ilouutinen hänelle heti.

Jos muutatte yhteen, nuo eroavuudet hiertävät teidän suhdetta aina. voi olla että se suhde loppuu juuri niihin ajan kanssa.

Jos jatkatte samaan tapaan, voi olla että saatte olla yhdessä vaikka kuinka kauan. Tämä siis jos ette aio lapsia. Tosin jotkut on senkin hoitaneet muuttamatta yhteen.

Aikuinen ihminen voi olla juuri noin sotkuinen. Minäkin olen, ja tulisin hulluksi neurootikon kanssa, joka kulkee koko ajan perässäni mutisten ja pöytiä pyyhkien.

Et voi "kouluttaa" miestäsi, eikä hän muutu, eikä oikeastaan tarvitsekaan, vain ollakseen sellainen kuin sinä haluat.

Jos sinulle tuo tiskipöytä on dealbreaker, niin onhan vain hyvä että sanot sen nyt. Olisi ehkä kannattanut sanoa ennen kuin viisi vuotta on ehtinyt kulua...

Järkevä valinta, seurustella voi vaikka asuu erilläänkin! Minä tein aikoinaan juuri sen virheen että muutin yhteen poikaystäväni kanssa ja tadaa, siinäpä sitä ison vauvan kotiäitinä...

Ymmärrän sinua vain jos olet yli 40-vuotias "itsenäinen nainen", joka ei halua koskaan lapsia tai vaihtehtoisesti olet jo lapsesi tehnyt. Haluat vain miesystävän jota tapailet kun huvittaa. Toki tietysti voit päättää olla lapseton muutenkin, mutta ihan reilua on kertoa miehelle että ei kiinnosta jakaa jatkossakaan kämppää miehen kanssa eikä lapsia ole tulossa.

Mies

Vierailija kirjoitti:

En sano ettenkö joskus voisikin asua miehen kanssa yhdessä, mutta ainakin tällä hetkellä se tuntuu liian aikaiselta. Ärsyttää oikeasti koko ajan rätillä pyyhkiä sitä tiskipöytää hohtavaksi. Ehkä sitten voisin harkita, jos mies opiskelisi vähän siistimmäksi, koska ei oikeasti aikuinen ihminen voi olla niin sotkuinen.

Ja isompi asunto pitäisi tietysti olla.... :D eli enemmän siivoamista.

-Ap

Liian aikaiselta? Viiden vuoden seurustelun jälkeen? Petät nyt jotakuta, ehkä sekä miestä että itseäsi. Viidessä vuodessa kyllä muuttaa yhteen jos edes aikoo.

Miehesi varmasti jo epäilee että ette muuta yhteen ikinä, joten se keskustelu on parempi käydä nyt, että hän saa vastauksensa ja voi tehdä omat päätöksensä.