Lue keskustelun säännöt.
Ei oo ressiä. Juhannus itekseen
23.06.2016 |
Hain kaupasta vähän kalaa, nakkeja ja sipsejä sekä juomaa. Katselin juhannusta varten ruokakasseja pakkaavia perheellisiä. Huh, onneksi ei tarvitse laittaa juhlaa kellekään ja stressata kaikesta! 3 päivää voin tehdä juuri mitä huvittaa, vaikka meditoida, kulkea luonnossa ja kirjoitella ja lukea. Kukaan ei arvostele kokkauksia, ei tartte olla mitään hienoa tai kallista. Ei tarvitse vetää alkoholia tai hommata krapulaa.
Mulla ei ole juhannusfiilistä ja tajusin etten sitä kaipaakaan.
Kun hyväksyn, että olen itsekseni nämä juhlat, niin lakkaa olemasta mikään uhriolo.
Jos tulee seurankipeys piipahdan sukulaisen luona tai häippään vaikka Tallinnaan. Mutta juju on juuri se, että ei ole pakko. Terkkuja muille näin oudoille :-)
Kommentit (4)
Juuri näin. Arvostan ihmisiä, jotka osaavat ja tykkäävät olla omassa rauhassaan puuhastellen mitä itse haluavat. Ihmetyttää, että nykyisin on niin paljon ihmisiä, joilla pitäisi olla koko ajan seuraa ja suunniteltua ohjelmaa sekä menoja. Sitten hirveä itku/parku/marttyyriys, kun kaikki ei menekään juuri niin kuin ajatellut ja muut ovat pilanneet juhannuksen.
Itsehän olen menossa "maalle" pienessä porukassa, mutta viettäisin viikonlopun ihan mielelläni myös omissa oloissani lukien, katsellen sarjoja/leffoja, ulkoillen ja syöden mitä sattuu mieli tekemään. Saunoisin ja tekisin pieniä hemmotteluhoitoja (jalkahuolto, hiusnaamio plus kasvonaamio yms.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lähden tyttäreni kanssa Tukholmaan. Ainakin jos kaikki menee putkeen huomiseen. Yksinkin olin viime juhannuksen jossain Ranskassa navetassa. Tehty majoitustiloiksi.. Hieno paikka, samoin ilta ja upea aamu. Kirjaa luin ja katselin maisemia. Muut muutamat vieraat olivat ranskan kielisiä. Mukavaa oli silti. Yksinkin siis pärjää vaikka onkin paljon aikaa ajtella omia asioitaan.
Yksin olen ja nautin siitä. Olen ollut vuoden sinkku ja ei tämä huono osa ole. Vastaan vain itsestäni, teen asioita mieleni mukaan, syön kun haluan, lepään, milloin tarve, käyn juoksemassa ihan milloin huvittaa. Ja monia muita asioita. Koska olen elänyt perheen äitinä ja puolisona ison osan elämääni, arvostan nyt tätä vapautta. Tässä auttaa se,että olen sovussa läheisteni, myös ex-mieheni kanssa ja toivon hänelle hyvää elämää.
Sama täällä. Ihanaa on vain lepäillä koko jussi läpi. On varattuna iso kasa hyviä kirjoja, jos sattuu satamaan, huomenna haen ihan oman mieleiset safkat ja seuraa en ymmärrä kaivata :)