Lue keskustelun säännöt.
Pienituloinen, oletko puolisosi kanssa rahan takia?
23.06.2016 |
Ihan rehellisesti, aika monella olis huomattavasti huonompi elintaso ilman kumppania. Jos on lapsia, toinen joutuisi maksamaan elareita toiselle ja toinen kustantamaan yksin lapsen kuluja. Jos on pienituloinen, ei voisi haaveilla omistusasunnosta tai paremmasta elinstasosta, koskaan. Ihan rehellisesti, oletteko kumppanin kanssa osittain rahan takia?Olisiko teillä varaa nykyiseen elintasoon yksinänne?
Itseäni ahdistaa tämä asia todella paljon. Olen pienituloinen lastenhoitaja, mies DI ja opiskelee tohtoriksi. Tämän takia en suostu ottamaan asuntolainaa, ja asumme huonolla aluella vuokralla. Emme oikestaan tee vapaa- aikana mitään kun minulla ei ole rahaa, enkä halua elää miehen siivellä. Olemme naimisissa ja meillä on yksi lapsi. Haluaisin toisen ja mies vielä enemmän, mutta en suostu kun ajattelen että jos jään lasten kanssa yksinäni ei ole varaa kuin yhteen lapseen. Onko muita, jotka ajattelette näin? Miestä asia vähän vaivaa, kun työkaverinsa asuvat hyvillä alueilla omistusasunnoissaan. Nytkin vietämme juhannuksen kotona kun minulla ei ollut varaa juhannusmökin vuokraan. Ajattelen, että kun mies kerran halusi lastenhoitajan kanssa naimisiin, eläköön sitten sen mukaan. En suostu kenenkään elätiksi.
Kommentit (69)
Ohis mutta mun yhdellä kaverilla ja sen miehellä on ihan oikeasti täysin omat rahat. Siis kaikki lasketaan puoliksi vaikka mies tienaa nettona varmaan kolme kertaa enemmän. Sillä eivät stten tee esimerkiksi mitään kalliita matkoja kun ei tällä kaverillani olisi varaa.
Ovat asuneet yhdessä vuosia mutta silti jos mies tuo kaupasta vaikka yhden siiderin kaverilleni samalla kun hakee itselleen olutta niin kuitti mukana ja se sitten maksetaan heti käteisellä sentilleen takaisin tai jos ei oo tasarahaa eikä miehellä antaa vaihtorahaa niin menee nettipankkiin siirtämään sen pari euroa samantien ettei unohdu.
Musta tuo on ihan käsittämätöntä, ovat kuitenkin yli kolmekymppisiä molemmat ja tosiaan olleet yhdessä pitkään ja ovat kihloissakin.
No jokainen tavallaan. Joskus huomaan et tällä kaverillani on vähän ehkä jopa paha mieli asiasta, mies siis haluaa elää noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, olen pienituloinen siksi, että olen puolisoni kanssa. Muutin maahan, jonka kieltä en osaa ja töiden saaminen on vaikeaa. Omia tuloja ei tällä hetkellä ole ollenkaan ja se tuntuu pahalta. Tuskin pääsen täällä ikinä kovin korkeapalkkaisiin hommiin. Mutta on tärkempääkin kuin raha.[/quote = ISO KYRPÄ
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä pian 30vuotta. Mies tienaa paremmin kuin minä nykyään. Mulla on taas muuta omaisuutta. Eri tilit on mutta se maksaa jolla on rahaa. Kummallakaan ei ole kalliita harrastuksia tai pakkomiellettä ostaa merkkituotteita. Olin kotiäitinä ja elättinä vuosikausia. Minusta perhe on sellainen yksikkö jossa tehdään töitä sen yhteisen hyvän eteen. Ei lasketa että paljonko toinen on laittanut rahaa ruokaan tms vaan kaikki menee tasan tavallaan itsestään. Musta olisi kamalaa ajatella että joku on noin periaatteellinen kuin ap. Toivottavasti tää on provo vaikka tiedän että on tuollaisia parisuhteita. Aika surullisen kuvan perheestä saavat lapset, nuo todelliset elätit..
Lapset ovat eri juttu, kun ovat riippuvaisia vanhemmistaan. Aikuisen ihmisen tulisi tienata ja elää tulojensa mukaan. Minusta on surullista kuulla elämästäsi, anteeksi vain. Minusta lapselle kuuluu opettaa se, että elää tulojensa mukaan ja pärjää omillaan, ei niin että rakentaa elämänsä toisen ihmisen varaan taloudellisesti tai muuten.
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa n. 2400 e kk nettona eli ei mitenkään hyvin nyt mutta kun valmistuu tohtoriksi saa palkankorotuksen ja voi hakea muutenkin paremmin palkattuun työhön. Itse saan n. 1600 e kk käteen, tästä eteenpäin ikuisuuden....Vuokran maksamme puoliksi ja lapsen menot ja muut menot. Jos asuisin lapsen kanssa kahdesaan saisin lisäksi toimeentulotukea sillä vuokran jälkeen ei jäisi suoja-osuuden vertaa. Eli ilman miestä elintsoni olisi sama, olen laskenut.
Olen jo jättänyt yhden miehen kun olin jäämässä työttömäksi ja hän ehdotti elättävänsä minut (asuimme ulkomailla). Yksin on paljon helpompaa ja saa elää arvojensa mukaan. Selittäkää mitä vain kodin hoitamisesta tms, kyllä se on toisen rahalla elämistä. Mutta jos ei omatunto soimaa, mikäs siinä. Itse arvostan itseäni enemmän. En vaan tajua sitä, miten toisen rahoilla elämistä niin harva kyseenalaistaa. Sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tosirakkauteen ei kuulu toisen elättäminen. Eri juttu jos tilanne on tilapäinen, mutta esimerkiksi avioliitossa ja perheen perustamisessa jää toinen helposti vuosikymmeniksi vähemmän tienaavaksi ja elintason ero voi olla huoma vrt. tulot. Itse en kestä tuollaista asetelemaa vuosikymmeniä, mies voi säästää eläkkeeseen kun itse saan vain pienen eläkkeen jne. Mielummin sitten kokoaan yksin ja pienituloisena, ainakin tietää että jokainen euro on itse "ansaittu". En halua olla kiitollisuudenvelassa miehelle tai edes tietää hänen tilitietojaan.
Kyllä mun itsetuntoa söis enemmän sossun toimeentulotuella eläminen :D Eikö se vasta toisten rahoilla elämistä olekin. Oot tosiaan porvoosta tai tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa n. 2400 e kk nettona eli ei mitenkään hyvin nyt mutta kun valmistuu tohtoriksi saa palkankorotuksen ja voi hakea muutenkin paremmin palkattuun työhön. Itse saan n. 1600 e kk käteen, tästä eteenpäin ikuisuuden....Vuokran maksamme puoliksi ja lapsen menot ja muut menot. Jos asuisin lapsen kanssa kahdesaan saisin lisäksi toimeentulotukea sillä vuokran jälkeen ei jäisi suoja-osuuden vertaa. Eli ilman miestä elintsoni olisi sama, olen laskenut.
Olen jo jättänyt yhden miehen kun olin jäämässä työttömäksi ja hän ehdotti elättävänsä minut (asuimme ulkomailla). Yksin on paljon helpompaa ja saa elää arvojensa mukaan. Selittäkää mitä vain kodin hoitamisesta tms, kyllä se on toisen rahalla elämistä. Mutta jos ei omatunto soimaa, mikäs siinä. Itse arvostan itseäni enemmän. En vaan tajua sitä, miten toisen rahoilla elämistä niin harva kyseenalaistaa. Sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tosirakkauteen ei kuulu toisen elättäminen. Eri juttu jos tilanne on tilapäinen, mutta esimerkiksi avioliitossa ja perheen perustamisessa jää toinen helposti vuosikymmeniksi vähemmän tienaavaksi ja elintason ero voi olla huoma vrt. tulot. Itse en kestä tuollaista asetelemaa vuosikymmeniä, mies voi säästää eläkkeeseen kun itse saan vain pienen eläkkeen jne. Mielummin sitten kokoaan yksin ja pienituloisena, ainakin tietää että jokainen euro on itse "ansaittu". En halua olla kiitollisuudenvelassa miehelle tai edes tietää hänen tilitietojaan.
NIIN OMAN MIEHEN RAHOILLA ELÄMINEN EI OO OOKOO MUTTA SOSSUN RAHOILLA (IHAN VIERAIDEN IHMISTEN VERORAHOILLA) ELÄMINEN ON. JOOPAJOO...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, vaan erosin erittäin varakkaasta miehestä yhdeksän vuoden yhdessäolon jälkeen, halusin pienipalkkaisen vapauteni takaisin, enkä ole katunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin vietämme juhannuksen kotona kun minulla ei ollut varaa juhannusmökin vuokraan. Ajattelen, että kun mies kerran halusi lastenhoitajan kanssa naimisiin, eläköön sitten sen mukaan. En suostu kenenkään elätiksi.
Siis te elätte pelkästään sinun tulojesi mukaan, mutta miehesi kai kuitenkin maksaa puolet kuluista? Silloinhan sulle jää väkisinkin enemmän rahaa käyttöön nyt kuin jäisi yksinäsi. Eikö? Mihin ihmeeseen sä ne rahat hassaat, jos et edes puolta vuokramökin vuokrasta pysty kerran kesässä kustantamaan??
Ap on selvästi provo, ja juuri tämä pointti osoittaa sen. Ei tullut ajatelleeksi tarinaa keksiessään sitä, että kaksi ihmistä jakamassa samoja kuluja on aina enemmän kuin yksi ihminen ja yhteistaloudessa molemmat hyötyvät toisistaan yksin asumiseen verrattuna.
Todennäköisesti ap on oikeasti lompakkoloisista valittava mies, joka yritti tällä provolla kerätä todisteita naisten rahan ahneudesta. Seuraavaa provoa varten kannattaa tehdä pikkuisen enemmän taustatyötä, jotta tällaisilta noloilta mokilta välttyisi. 😉😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tähänkin provoon vastaillaan?
Mun yhdellä työkaverilla on ihan samanlaiset jutut kuin tän aloittajalla, ties vaikka hän tän olisi tosissaan aloittanut. Ikuinen vanhapiika, tuskin miestä itselleen saisikaan kun on niin penseä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa n. 2400 e kk nettona eli ei mitenkään hyvin nyt mutta kun valmistuu tohtoriksi saa palkankorotuksen ja voi hakea muutenkin paremmin palkattuun työhön. Itse saan n. 1600 e kk käteen, tästä eteenpäin ikuisuuden....Vuokran maksamme puoliksi ja lapsen menot ja muut menot. Jos asuisin lapsen kanssa kahdesaan saisin lisäksi toimeentulotukea sillä vuokran jälkeen ei jäisi suoja-osuuden vertaa. Eli ilman miestä elintsoni olisi sama, olen laskenut.
Olen jo jättänyt yhden miehen kun olin jäämässä työttömäksi ja hän ehdotti elättävänsä minut (asuimme ulkomailla). Yksin on paljon helpompaa ja saa elää arvojensa mukaan. Selittäkää mitä vain kodin hoitamisesta tms, kyllä se on toisen rahalla elämistä. Mutta jos ei omatunto soimaa, mikäs siinä. Itse arvostan itseäni enemmän. En vaan tajua sitä, miten toisen rahoilla elämistä niin harva kyseenalaistaa. Sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tosirakkauteen ei kuulu toisen elättäminen. Eri juttu jos tilanne on tilapäinen, mutta esimerkiksi avioliitossa ja perheen perustamisessa jää toinen helposti vuosikymmeniksi vähemmän tienaavaksi ja elintason ero voi olla huoma vrt. tulot. Itse en kestä tuollaista asetelemaa vuosikymmeniä, mies voi säästää eläkkeeseen kun itse saan vain pienen eläkkeen jne. Mielummin sitten kokoaan yksin ja pienituloisena, ainakin tietää että jokainen euro on itse "ansaittu". En halua olla kiitollisuudenvelassa miehelle tai edes tietää hänen tilitietojaan.
NIIN OMAN MIEHEN RAHOILLA ELÄMINEN EI OO OOKOO MUTTA SOSSUN RAHOILLA (IHAN VIERAIDEN IHMISTEN VERORAHOILLA) ELÄMINEN ON. JOOPAJOO...
MINÄKIN MAKSAN VEROJA:) Se, että Suomessa on systeemi, jossa tuloja tasataan niin että pienituloinen voi elää omillaan eikä joudu kadulle, ei liity tilanteeseeni millään tavalla. Käytän myös yleisiä teitä ja neuvolapalveluja. Jos en pysty elättämään itseäni ja lastani rehellisellä kokopäivätyöllä, täytyykö minun siis olla jonkun miehen kanssa vain sen takia etten joutuisi kadulle? Eli kenellä se kieroutunut käsitys on parisuhteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sivuilija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin vietämme juhannuksen kotona kun minulla ei ollut varaa juhannusmökin vuokraan. Ajattelen, että kun mies kerran halusi lastenhoitajan kanssa naimisiin, eläköön sitten sen mukaan. En suostu kenenkään elätiksi.
Siis te elätte pelkästään sinun tulojesi mukaan, mutta miehesi kai kuitenkin maksaa puolet kuluista? Silloinhan sulle jää väkisinkin enemmän rahaa käyttöön nyt kuin jäisi yksinäsi. Eikö? Mihin ihmeeseen sä ne rahat hassaat, jos et edes puolta vuokramökin vuokrasta pysty kerran kesässä kustantamaan??
Ap on selvästi provo, ja juuri tämä pointti osoittaa sen. Ei tullut ajatelleeksi tarinaa keksiessään sitä, että kaksi ihmistä jakamassa samoja kuluja on aina enemmän kuin yksi ihminen ja yhteistaloudessa molemmat hyötyvät toisistaan yksin asumiseen verrattuna.
Todennäköisesti ap on oikeasti lompakkoloisista valittava mies, joka yritti tällä provolla kerätä todisteita naisten rahan ahneudesta. Seuraavaa provoa varten kannattaa tehdä pikkuisen enemmän taustatyötä, jotta tällaisilta noloilta mokilta välttyisi. 😉😂😂
Mieheni ei hyödy tästä tilanteestamme mitenkään. Hän saisi halvan asunnon läheltä työpaikkaansa, nyt maksaa 450 e kk vuokrasta, silloin maksaisi 550 e kk mutta säästäisi työmatkakulut jotka ovat 150 e kk. Sähkönkulutus olisi pienempi kun asuisi yksin, toki joutuisi maksamaan elareita mutta voisi ruokailla työpaikallaan ja tulisi kotiin myöhään jolloin säästäisi ruokakuluissa. Nyt perheellisenä on pakko tehdä ruokaa esim. vkloppuna, sinkkuna voisi mennä koululle syömään.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut, saisiko saman elintason ilman kumppaniaan?Mielestäni vasta silloin on tosirkkautta kun saa saisi saman elintason tai paremman ilman kumppania ja silti on hänen kanssaan.
Aivan! Ja näinhän asia on miehesi näkökulmasta: hän saa saman elintason tai jopa huomattavasti paremman ilman sinua ja silti on kanssasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ollaan kumpikin pieni palkkaisella alalla. Kaikki lainat on puoliksi kummankin nimissä ja yhdessä niitä maksetaan. Rahat on yhteiset. Ei olla naimisissa. Kaksi lasta ja asuntolaina. Pidän perhettä yhteisenä yrityksenä jolla rahatkin on yhteiset.
Aloituksen tilanne on ihan sama silloinkin, kun ihminen on vaan niin pihi, että ei salli edes puolison käyttää rahaa mihin haluaisi. Kaikessa mennään halvimman kautta vaikka toinen haluaisi vähän paremman elintason.
Jos ap saa palkkaa nettona 1600 euroa/kk, niin en usko, että toimeentulotukea tulisi senttiäkään. Tuleehan tuohon vielä pieni korotus lapsilisään ja elatustuki. Vai kuvitteleeko ap, että siitä voi kieltäytyä ja hakea Kelan elatustukea? Ei onnistu, miehellä on kykyä maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut, saisiko saman elintason ilman kumppaniaan?Mielestäni vasta silloin on tosirkkautta kun saa saisi saman elintason tai paremman ilman kumppania ja silti on hänen kanssaan.
Aina täällä oppii jotain uutta. Tänään opin ettei mieheni rakasta minua kai sitten oikeasti koska hänen elintasonsa ei olisi sama ilman minua lähellekään, asumme talossa jonka olen perinyt ja jollaista meidän yhteenlasketuilla tuloillakaan ei ostettaisi, hyvä jos ylläpidettäisi ilman että olisin perinyt myös rahaa.
Sitä minä ihmettelen miten tohtoristasoinen mies on ottanut noin tyhmän ja puusilmäisen vaimon. Ei kuullosta miltään makuuhuoneen villipedoltakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa n. 2400 e kk nettona eli ei mitenkään hyvin nyt mutta kun valmistuu tohtoriksi saa palkankorotuksen ja voi hakea muutenkin paremmin palkattuun työhön. Itse saan n. 1600 e kk käteen, tästä eteenpäin ikuisuuden....Vuokran maksamme puoliksi ja lapsen menot ja muut menot. Jos asuisin lapsen kanssa kahdesaan saisin lisäksi toimeentulotukea sillä vuokran jälkeen ei jäisi suoja-osuuden vertaa. Eli ilman miestä elintsoni olisi sama, olen laskenut.
Olen jo jättänyt yhden miehen kun olin jäämässä työttömäksi ja hän ehdotti elättävänsä minut (asuimme ulkomailla). Yksin on paljon helpompaa ja saa elää arvojensa mukaan. Selittäkää mitä vain kodin hoitamisesta tms, kyllä se on toisen rahalla elämistä. Mutta jos ei omatunto soimaa, mikäs siinä. Itse arvostan itseäni enemmän. En vaan tajua sitä, miten toisen rahoilla elämistä niin harva kyseenalaistaa. Sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tosirakkauteen ei kuulu toisen elättäminen. Eri juttu jos tilanne on tilapäinen, mutta esimerkiksi avioliitossa ja perheen perustamisessa jää toinen helposti vuosikymmeniksi vähemmän tienaavaksi ja elintason ero voi olla huoma vrt. tulot. Itse en kestä tuollaista asetelemaa vuosikymmeniä, mies voi säästää eläkkeeseen kun itse saan vain pienen eläkkeen jne. Mielummin sitten kokoaan yksin ja pienituloisena, ainakin tietää että jokainen euro on itse "ansaittu". En halua olla kiitollisuudenvelassa miehelle tai edes tietää hänen tilitietojaan.
NIIN OMAN MIEHEN RAHOILLA ELÄMINEN EI OO OOKOO MUTTA SOSSUN RAHOILLA (IHAN VIERAIDEN IHMISTEN VERORAHOILLA) ELÄMINEN ON. JOOPAJOO...
MINÄKIN MAKSAN VEROJA:) Se, että Suomessa on systeemi, jossa tuloja tasataan niin että pienituloinen voi elää omillaan eikä joudu kadulle, ei liity tilanteeseeni millään tavalla. Käytän myös yleisiä teitä ja neuvolapalveluja. Jos en pysty elättämään itseäni ja lastani rehellisellä kokopäivätyöllä, täytyykö minun siis olla jonkun miehen kanssa vain sen takia etten joutuisi kadulle? Eli kenellä se kieroutunut käsitys on parisuhteesta?
No ei kai vain sen takia, itse olen ainakin mieheni kanssa sen takia että rakastan häntä. Mutta on aika kornia sanoa että itsetunto ei kestä asua ja elää miehen kanssa joka tienaa enemmän mutta kestää hakea rahaa sossusta. Haluat omien sanojesi mukaan tietää että jokainen euro on "itse ansaittu" etkä halua olla kiitolisuudenvelassa miehellesi, oman lapsesi isälle mutta voit hakea rahaa sossusta elättääksesi lapsesi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä ihmettelen miten tohtoristasoinen mies on ottanut noin tyhmän ja puusilmäisen vaimon. Ei kuullosta miltään makuuhuoneen villipedoltakaan.
Tuskin sillä oikeesti miestä on. Joku vanhapiika joka on saaanut tänään kuulla et naapuri vie rouvansa lomailemaan Karibialle ja on kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
sivuilija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin vietämme juhannuksen kotona kun minulla ei ollut varaa juhannusmökin vuokraan. Ajattelen, että kun mies kerran halusi lastenhoitajan kanssa naimisiin, eläköön sitten sen mukaan. En suostu kenenkään elätiksi.
Siis te elätte pelkästään sinun tulojesi mukaan, mutta miehesi kai kuitenkin maksaa puolet kuluista? Silloinhan sulle jää väkisinkin enemmän rahaa käyttöön nyt kuin jäisi yksinäsi. Eikö? Mihin ihmeeseen sä ne rahat hassaat, jos et edes puolta vuokramökin vuokrasta pysty kerran kesässä kustantamaan??
Ap on selvästi provo, ja juuri tämä pointti osoittaa sen. Ei tullut ajatelleeksi tarinaa keksiessään sitä, että kaksi ihmistä jakamassa samoja kuluja on aina enemmän kuin yksi ihminen ja yhteistaloudessa molemmat hyötyvät toisistaan yksin asumiseen verrattuna.
Todennäköisesti ap on oikeasti lompakkoloisista valittava mies, joka yritti tällä provolla kerätä todisteita naisten rahan ahneudesta. Seuraavaa provoa varten kannattaa tehdä pikkuisen enemmän taustatyötä, jotta tällaisilta noloilta mokilta välttyisi. 😉😂😂
Mieheni ei hyödy tästä tilanteestamme mitenkään. Hän saisi halvan asunnon läheltä työpaikkaansa, nyt maksaa 450 e kk vuokrasta, silloin maksaisi 550 e kk mutta säästäisi työmatkakulut jotka ovat 150 e kk. Sähkönkulutus olisi pienempi kun asuisi yksin, toki joutuisi maksamaan elareita mutta voisi ruokailla työpaikallaan ja tulisi kotiin myöhään jolloin säästäisi ruokakuluissa. Nyt perheellisenä on pakko tehdä ruokaa esim. vkloppuna, sinkkuna voisi mennä koululle syömään.
Siis oletko sinä aloittaja? Missä koululla voi käydä viikonloppuna syömässä?
Tää ap on joku mies jota vituttaa kun naapurin Karilla ja Paavolla on hyvännäköiset vaimot. Kari ja Paavo tienaa 5000e/kk mutta molemmat vaimot ovatkin pienipalkkaisella alalla ja tienaavat vain 1500e/kk mutta rouvilla on vimosen päälle tyylikkäät vaatteet ja kampaajallakin käyvät vaikka ei heillä yksin ois varaa. Kari ja Paavo ovat äärimmäisen rakastuneita vaimoihinsa ja lapset elelevät onnellisenä yhteisessä perheessä missä ei ole sinun ja minun juttuja vaan olla me - perheyksikkö.
Sitten ap siellä kyhnöttää hikipäässään ja katkerana mielessään näitä naisia haukkuu.
Mies tienaa n. 2400 e kk nettona eli ei mitenkään hyvin nyt mutta kun valmistuu tohtoriksi saa palkankorotuksen ja voi hakea muutenkin paremmin palkattuun työhön. Itse saan n. 1600 e kk käteen, tästä eteenpäin ikuisuuden....Vuokran maksamme puoliksi ja lapsen menot ja muut menot. Jos asuisin lapsen kanssa kahdesaan saisin lisäksi toimeentulotukea sillä vuokran jälkeen ei jäisi suoja-osuuden vertaa. Eli ilman miestä elintsoni olisi sama, olen laskenut.
Olen jo jättänyt yhden miehen kun olin jäämässä työttömäksi ja hän ehdotti elättävänsä minut (asuimme ulkomailla). Yksin on paljon helpompaa ja saa elää arvojensa mukaan. Selittäkää mitä vain kodin hoitamisesta tms, kyllä se on toisen rahalla elämistä. Mutta jos ei omatunto soimaa, mikäs siinä. Itse arvostan itseäni enemmän. En vaan tajua sitä, miten toisen rahoilla elämistä niin harva kyseenalaistaa. Sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tosirakkauteen ei kuulu toisen elättäminen. Eri juttu jos tilanne on tilapäinen, mutta esimerkiksi avioliitossa ja perheen perustamisessa jää toinen helposti vuosikymmeniksi vähemmän tienaavaksi ja elintason ero voi olla huoma vrt. tulot. Itse en kestä tuollaista asetelemaa vuosikymmeniä, mies voi säästää eläkkeeseen kun itse saan vain pienen eläkkeen jne. Mielummin sitten kokoaan yksin ja pienituloisena, ainakin tietää että jokainen euro on itse "ansaittu". En halua olla kiitollisuudenvelassa miehelle tai edes tietää hänen tilitietojaan.