Lue keskustelun säännöt.
Pääsin yliopistoon, ketään ei kiinnosta. Ilmeisesti humanistiseen pääsy ei ole mikään meriitti.
23.06.2016 |
Tuntuu aika ikävältä, kun itselle kuitenkin aika iso saavutus. Jaoin tiedon somessa, sain kolme tykkäystä ja kaksi onnitteluviestiä. Sukulaiset soitin läpi ja he toki onnitteli, vaan aika vaisua oli.
Olen sukuni ensimmäinen yliopistoon päässyt, ehkä sit aito saavutus olisi ollut päästä oikikseen tai lääkikseen. :( vaan kun ei oikein nappaa.
En päässyt edes Helsinkiin joten kannattaako edes mennä.
Kommentit (101)
Reagoimattomuus johtuu hämmennyksestä ja siitä, että osaa sukulaisia ei aidosti kiinnosta mitä sinulle kuuluu. Hämmentyivät soitosta jonka ainoa tarkoitus oli informoida että olet päässyt opiskelemaan yliopistoon, ja että kokivat sen teennäisenä että soitit vain sen takia. Osaa ei kiinnosta vaikka kiipeäisit Mount everestille.
Kolmas ryhmä olivat kateellisia, ja kokivat soittosi itsekehuskeluna kun soitit ilmoittaaksesi pääsystä yliopistoon.
Vinkiksi sanoisin: elä elämääsi ja nauti onnistumisista ja saavutuksista mutta elä odota että muut ympärilläsi pitäisi aplodeerata sinun elämääsi kun onnistut, hyvin läheise ja lähimmät ystävät ovat sitä varten, ei sukulaiset/tuttavat !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humanistisista aloista ei vaan paljon ole työllistäjiksi.
Paljon onnea, hieno juttu ja kova työ takana (ja myös edessä)! Mitä pääainetta pääsit opiskelemaan? Itse en ole humanisti, mutta aikanaan minun opintoni ja saavutukseni eivät myöskään kiinnostaneet ketään ja sain omilta vanhemmiltani lyttäävää ja vihamielistäkin kohtelua. Nyt olenkin sitten jo tohtori ja oman alani menestynyt tutkija. Eikä tämä muuten edelleenkään herätä esim. äidissäni mitään iloa tai ylpeyttä minua kohtaan. Pää pystyyn ja elämään omaa elämää! Opiskelu tuo mukanaan paitsi paljon sivistystä, myös todennäköisesti elämänläheinen kestäviä ihmissuhteita ja paljon erilaisia mahdollisuuksia lähteä esim. ulkomaille. Hieno juttu, olen iloinen saavutuksestasi!
Menkääs trollit takaisin omille palstoillenne, joko ylilaudalle tai hommafoorumille.
Ap:lle onnittelut :)
Eihän tuo ole nykyaikana mikään saavutus. Onnea silti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot ovat Suomen suurin treffipaikka. Humanistiseen pyrkivät ne, jotka metsästävät rikasta miestä itselleen. Jos ei nappaa pääsee ehkä johonkin veroja tuhlaamaan. Suomi ei pysy pystyssä, jos humanistien koulutusta ei supisteta rajusti, se on totuus. Olet oikeassa psikassa, jos sinulla on ulkonäköä ja käytöstapoja sen ison lohen pyydystämiseksi.
Teknillisen alan koulutusta pitää vähentää rajusti. Sisäänottomäärät valtavia ja keskeytysprosentti huikea. Ketä varten niitä paikkoja on niin paljon? Teknillisen alan miesopettajia vartenko? Valtava tuhlaus yhteiskunnalle.
Jossain luki juuri että suuri suomalainen kännykkäfirmakin voisi vielä olla pystyssä jos olisi osattu käyttää myös humanisteja.
Steve Jobs oli sanonut että menestys tulee siinä kohdassa jossa humanistiset tieteet ja kova tiede on samassa leikkauspisteessa. Askel erilleen poistaa menestyksen.
Sitä ihmettelen aina miten ne jotka korostaa sitä että on jotain muuta kuin humanisti ovat niin katkeria humanisteja kohtaan.
Kaikki on viime kädessä sinusta itsestäsi kiinni, kyllä sieltä voi ponnistaa melkein mihin vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan sitä kateutta tai tietämättömyyttä. Kerroin yhdelle tutulle että haen yliopistoon, niin myöhemmin hän kyseli "se ylioppilas.. Se joku semmoinen mihin sä olit hakemassa". Saman tyypin oli tosi vaikea ymmärtää, että sieltä yliopistosta ei valmistuta johonkin tiettyyn ammattiin, ja ihmetteli mitä järkeä siinä sitten on.
Vierailija kirjoitti:
No ei kai nyt humanistiseen pääsystä pidä onnitella. Se on vähän kuin amikseen joutuminen. Tärkeintä kuitenkin on, että oot itse tyytyväinen. Voithan sä tuon jälkeen sitten opiskella jotain oikeaa
Että mua humanististen tieteiden maisterina riepoo sun kaltaiset urpot. Ihan mielenkiinnosta, mitä sä luulet, että humanistisessa opiskellaan?
Olis jännä kokeilu, että kaikki humanistisessa opiskelleet menis pariksi viikoksi lakkoon ja katsotaan kuin moni kitisee esimerkiksi siitä, että nuoret kärsii, kun lukiot on kiinni ja joutuu yläasteikäisillekin itse opettamaan asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut annetaan sitten kun valmistut ei ennen sitä! Kouluun pääsy ei oikeesti ole kovinkaan kummonen uutinen
Naurahdin tuossa kohtaa, kun soitettiin sukulaiset läpi. Wtf?
Vierailija kirjoitti:
Humanistisista aloista ei vaan paljon ole työllistäjiksi.
Tiedätkö että suuri osa yläkoulun, lukion ja yliopistojen opettajista on juurikin humanistisesta tiedekunnasta valmistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä. Et sä sillä naistutkimuksen gradulla mitään töitä saisi, ilmeisesti sukulaiset tajuaa tämän paremmin kuin sinä. Älä heitä viittä vuotta hukkaan.
Naistutkimus ei ole humanistinen ala, yleensä se kai on yhteiskuntatieteellisen laitos, ainakin niissä yliopistoissa, missä olen opiskellut itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisista aloista ei vaan paljon ole työllistäjiksi.
Tiedätkö että suuri osa yläkoulun, lukion ja yliopistojen opettajista on juurikin humanistisesta tiedekunnasta valmistunut?
'
Ja niitähän juurikin on paljon työttöminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisista aloista ei vaan paljon ole työllistäjiksi.
Tiedätkö että suuri osa yläkoulun, lukion ja yliopistojen opettajista on juurikin humanistisesta tiedekunnasta valmistunut?
Mä kun luulin, että peruskoulussa luokanopet tulevat kasviksesta ja ainoastaan aineenopeista kielten opettajat ovat humanisteja. Eli ei nyt niin "suuri osa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai nyt humanistiseen pääsystä pidä onnitella. Se on vähän kuin amikseen joutuminen. Tärkeintä kuitenkin on, että oot itse tyytyväinen. Voithan sä tuon jälkeen sitten opiskella jotain oikeaa
Että mua humanististen tieteiden maisterina riepoo sun kaltaiset urpot. Ihan mielenkiinnosta, mitä sä luulet, että humanistisessa opiskellaan?
Olis jännä kokeilu, että kaikki humanistisessa opiskelleet menis pariksi viikoksi lakkoon ja katsotaan kuin moni kitisee esimerkiksi siitä, että nuoret kärsii, kun lukiot on kiinni ja joutuu yläasteikäisillekin itse opettamaan asiat.
Juu se olisi ihan hyvä. Teinit voisivat keskittyä matikkaan, fysikkaan, ohjelmointiin ym. oikeisiin juttuihin (ne opettajathan eivät ole humanisteja ts. eivät ole lakossa) ja saataisiin Suomi ylös suosta, kun aika ei mene runoanalyyseihin ym. diipadaapaan
Ehkä voisit tuoda avoimemmin esiin iloasi saavutuksestasi. Kukas kissan hännän nostaa jos ei kissa itse... Sinä päivänä kun mulle aukeaa ovet haluamaani pääaineeseen, en piilottele kynttilääni vakan alla vaan kerron kyllä kaikille sekä suullisesti että kirjallisesti olevani onnellinen, tehneeni töitä unelmani eteen ja olevani hurjan ylpeä itsestäni!
Olen myös itse sukuni ensimmäinen yliopisto-opiskelija. Älä hätäänny, minun vanhempani eivät vieläkään oikein ymmärrä mitä edes opiskelen. Älä elä muiden onnitteluista ja odotuksista, he eivät ehkä myöskään ymmärrä asiaa samoin kuin sinä. He eivät ole sinua huonompia (tai parempia), mutta saatatte olla vähän eri maailmoista. Onnea koulupaikasta, nauti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä sinne onnitteluiden ja tykkäysten vuoksi ole menossa?
No en, olisin vaan toivonut toki että ihmiset olisivat iloinneet puolestani kymmenen rankan vuoden jälkeen. Niin ei, hyvin kylmää kyytiä. Yks pisti äsken viestiä et jaa, yliopistoonko meinasit. Jaha.
Kannustusta en ole saanut koskaan. Se on sellainen asia mitä tuskin osaa kaivata jos sitä saa.
Ihmettelin vain sen takia, että en minä ainakaan (toki ei vielä some-aikaa silloin 25v sitten ollut) aktiivisesti omista suunnitelmista/pääsyistä kenellekään ilmoitellut, koska tein niitä vain ja ainoastaan itseni vuoksi, en hakeakseni onnitteluja tai arvostusta. No toki kannustusta olen sen verran saanut, että isä ollessani yläasteella kerran hieman ohimennen totesi, että lue sinä niin pitkälle kuin pystyt. Ehkä harmitti oman lukion jättäminen kesken. Mutta en minä sen takia tohtoriksikaan väitellyt, vaan olen tehnyt ratkaisuja ihan puhtaasti siltä pohjalta, mitä uskon tarvitsevani niissä töissä, mitä haluan tehdä. Ehkä sinunkin pitäisi miettiä enemmänkin sitä, mitkä on ne työtehtävät mistä haaveilet, onko tämä oikea opiskelupaikka sitä varten? Ole onnellinen omasta saavutuksesta ja pyri täyttämään tuleviakin unelmia. Kaikille tuo yliopistopaikka ei sano mitään, mutta ei sen tarvitsekaan.
Minäkin odottelisin niitä onnitteluja sitten, kun olet koulut käynyt suorittamassa. :) Mutta onnea silti hurjasti jo pääsystä! On sekin iso asia, sillä pääset jo elämässä askeleen taas eteenpäin! :)
Mitä sitten? En itsekään tainnut saada yhtään onnittelua mistään, ja koko opiskeluaikani lähinnä vain vähäteltiin että "valitsitkohan vähän liian vaikean alan".