Vauva vuodelle 2018

Ilopitkästäitkusta: Mä luulen, että mun mies ehkä näkee odottamisen odottamisen ja odottamisen samalla lailla. Turhaan sitä nyt stressaa, kun ei ole edes vauvaa tulossa. Onhan sitten vielä monta kuukautta aikaa selvitellä asioita kun on jo raskaana :D

Hyvin ilmaisit kyllä tuon toiveen miehen harrastuksissa käymisestä. Itse ehkä samaa olen ajanut takaa, en vain osannut sitä tuollein hienosti ilmaista. Siis nimenomaan, miehelle varmasti tekisi hyvää sitten päästä "tuulettumaan" välillä, ettei koko elämä ole vaippoja ja kuolarättejä. Varmasti jossain vaiheessa tulee sitä paitsi itselle tarve tuulettua, sitten vain vuorotellaan! Mä kyllä viihdyn aika hyvin kotonakin vaan.

Kaverit: Mulla ei oikeestaan ole kavereita, joilla olisi vauva-aika. Yksi tuttu sai lapsen reilu kuukausi sitten, mutta en häntä kovin usein näe. Lisäksi miehen kaveri ja sen vaimo saivat lapsen, mutta niitäkin olen tainnut nähdä kerran lapsen syntymän jälkeen. Läheisimmille kavereille ei ehkä vauvajutut ole ajankohtaisia, ja välillä tuntuu, ettei viitsisi TAAS ottaa vauvajuttuja puheenaiheeksi, kun se heillä ei itsellä ole vielä ajankohtaista. Tämänkin takia koen tärkeänä sen, että samoja juttuja tehdään lapsen kanssakin, käydään harrastamassa ja kyläilemässä. En halua jäädä yksin kotiin ja homehtua neljän seinän sisällä! :D

Heippa kaikille!

Yksi kuumeilija lisää ilmoittautuu mukaan.

Olen 25v ja mieheni 31v. Miehelläni on vakityöpaikka, itsellä ei ole onnistanut, vaikka onkin kaksi ammattia takataskussa. Siksi näillänäkymin opiskelut jatkuvat ensivuoden puolella.

Esikoistamme alamme yrittämään syksyllä 2018, se on lyöty lukkoon, kun mieskin myöntänyt, että haluaisi ensimmäisen lapsen ennen kun on 35v. Alkaa kohta tulemaan kiire. :D

Lapsesta puhumme aina välillä. Yleensä minä aloitan keskustelut, mutta kyllä mieskin välillä.

Kikke89 siis ei tuo minusta kauhealle kuulosta, kukin tavallaan! Teillä tuntuu tuo systeemi toimivan ja tukevan molempien tarpeita, niin silloinhan se on just hyvä. Mieshän varmasti myös ymmärtää sinun tarpeesi keskustella ja hössöttää asiasta jos olet hänelle juurikin sanonut ettei kyse ole aikataulun kiirehtimisestä vaan sinun tavastasi kuumeilla. Pareja on niin moneen lähtöön, se mikä yhdelle sopii ei välttämättä toiselle jne :)

Lisäksi pienet naurahdukset tuolle “voihan foolihappo” - taidan ottaa ihan arkikäyttöön, tästä kiroiluni määrästä (irl) pitäisi nimittäin ehkä päästä hieman eroon tai edes vähemmälle jos meinaa kasvattaa kelpo kansalaisia..kröhöm. :D

Naenne toi kuulostaa tosi kivalta tavalta huomioida toinen, että kysyt onko tämä hänelle liikaa, mutta silti on tilaa myös sun kuumeilulle. Itse asiassa itsekin eksyin tänne palstoille siksi että ajattelin toisten kuumeilijanaisten kanssa olevan hieman erilaista keskustella ja ihastella asiaa. Ja näinhän se olikin, kivoja tyyppejä täällä :) Greippimehua harkitsen muuten myös…ja tuo fiksummin syöminen kuulostaa varteenotettavalta. Pitäis munkin! :D

ilopitkästäitkusta - tänne vaan sitten kaiket päivät puhumaan, täällä me muutkin odotellaan juurikin samaa juttuseuraa. Sama fiilis! Lisäksi kun ekasta vasta haaveillaan niin olen tästä aivan pihalla, koitan päästä kelkkaan kaikkien vaunujen ja tarvikkeiden ja juttujen suhteen. Mekin ollaan muuten tosi kotihiiriä joten sinällään arjen muutos ei niin pelota, vaan enemmän innostaa ja mietityttää.

Meillä ei tosiaan ole juuri ystäviä samassa elämäntilanteessa, ihan muutama hassu vain. Osa ystävistä on valinneet lapsettomuuden ja hieman aristaa miten he tähän reagoivat, jos meille tulee perhettä. Samanhenkiset ystävät ovat siis enemmän kuin tervetulleita, vaikka tottakai myös nykyiset lapsettomat ovat edelleen ja aina rakkaita. Itseä hieman jännittää että tulenko mökkihöperöksi jos ei ole äitiystäviä, mutta eiköhän heitäkin täältä läheltä ja kaukaa vielä löydy.

Menninkäinen tervetuloa joukkoon! Kuulostaa tosi kivalta että tiedätte vähän aikajanaa hyvissä ajoin milloin aiotte suunnilleen alkaa yrittämään - saatte nauttia vauvakuumeilu- ja haaveiluajasta vielä tovin, ihanaa! :)

Mistä olette muuten bongailleet mitä kaikkia tarvikkeita ja turhakkeita kannattaa/ei kannata hankkia? Olen näin untuvikkona näistä aivan kahvilla. Sillä mentaliteetillä toivon meneväni (ellen pahasti hurahda :D ) että mahdollisimman paljon käytettynä, järkiostoksia, ja niin edespäin, mutta sen varmaan osaattekin jo lapselliset sanoa että mitä juttuja ei voi elää ilman, ja mitkä todellakin kantsii jättää kauppaan. Pitääkin ehkä hieman kaivella tuolta tarvike- ja taaperopuolelta vinkkejä talteen.

Luetteko muuten jotain kivoja vauva- ja odotusblogeja, joite suosittelisitte? Mä sukellan nyt ihan täysin tähän vauvaunelmointiin, ruusunpunaiset lasit päässä. :D

Täydensin nyt tähän vielä, että monesko lapsi olisi toiveissa :)

Edit. Menninkäinen lisätty!

Syssy: 25v/ ya 1/17/ 1. lapsi

Taikakuu: ?/?/1. lapsi

Sinitiainen: 26v/?/1. lapsi

Ilopilleri: 18v/?/?

Piparminttu_: 23v/?/?

Sustenpass79: 37v/ kesä -17/ 3.lapsi

Kikke89: 27v/ alkukesä -17/ 2. lapsi

Ilopitkästäitkusta: 24v/ ya kesä -17/ 1. lapsi

Omanelämänsäsankari: 22v

Toive-Anki:

Mila_: ?/ya 12/16/ 1. lapsi

Naenne: 25v/ ya 4-5/17/ 1. lapsi

Menninkäinen: 25v/ ya syksy -18 / 1. lapsi

Tervetuloa joukkoon Menninkäinen! :)

Saako kysyä, miksi päädyitte syksyyn -18? Onko teillä vielä jotain (esim. opintoja niinkuin meillä), mitä pitää "saada tehtyä" ennen sitä?

Hössöttämisestä vielä: Joo, mikä sopii jollekin, ei välttämättä sovi toiselle! Itse asiassa vähän tämän meidän keskustelun pohjalta päädyinkin suoraan kysymään mieheltä, mitä oikein haluaa. Helpompi se on kysyä kun arvuutella :D Pitäisi aina vaan yrittää muistaa, että asiat kyllä selviää, kunhan niistä puhuu ja kysyy. Joskus ehkä päädyn liian helposti olettamaan jotain, ja kenties jopa pahoittamaan mieleni, kun asia ei edes miehen mielessä ole ollut niin. Noh, virheistä opitaan!

Meillä kanssa siis olisi esikoinen toiveissa, joten aiempaa kokemusta ei ole. Aika paljon kaikenlaista olen nyt aikani kuluksi lueskellut, mutta vaikea ottaa kantaa ennen kuin itse kokee sitten käytännössä. Kiva fiilis, kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä! :)

Mitä te muuten odotatte eniten? Mä ainakin sitä isoo mahaa :D Varmaan rupee jossain vaiheessa lopussa ahdistamaan, mutta jotenkin innostaa ja kiinnostaa se tunne ja olo tosi paljon! Ja varmaan hassun tuntuista, kun toinen liikkuu mahassa! Lisäksi mä ootan sitten ihan sen vauvan kanssa makoilua ja oleskelua. Päiväunia ja vaunulenkkejä, vitsi tällaset ajatukset saa niin innostumaan! Vaaleanpunaiset lasit on jo silmillä, joojoo! :D

Kaverit: Samaa olen miettinyt kuin mila_, äitiyskavereita olisi tosi kiva sitten saada, varmaan täytyy mennä johonkin mammakerhoihin vai mitähän niitä on, että sitä kautta tutustuisi. Pelottaa, että nykyiset ystävät jäävät (ja varmasti ainakin vähän jäävät joka tapauksessa) etäämmälle vauvan tultua, kun ei se perhe-elämä ole heille vielä niin ajankohtaista. Siksi haluan panostaa myös uusiin ystäviin, koska on se kuitenkin vielä vähän eri päästä kasvokkain jonkun samassa tilanteessa olevan kanssa vaihtamaan fiiliksiä ja vaikka sitten myöhemmin lähtemään yhdessä vaunulenkeille tai pitämään leikkitreffejä tms. 

Tavarat ja tarvikkeet: Mä jossain vaiheessa kävin läpi jonkin verran myös listoja, mitä vauvaa varten tulee hankkia.. Aika paljon tavaraa siinä oli, mutta myös yhtä paljon mielipiteitä siitä, mikä on turhaa ja mikä tärkeää. Siksi en ottanut niitä turhan vakavasti, kun luulen, että ne omat ehdottomat jutut selviää sitten käytössä osittain myös, kun näkee mikä toimii itselle. Mutta vaatteita olen ajatellut hankkia kirpputoreilta aika paljon. Alussa vauva kasvaa tosi nopeaan, niin ei kyllä viitsisi rahaa upottaa uusiin vaatteisiin, kun tosi siistejä ja söpöjä saa kirpparilta paljon halvemmalla! Sitä paitsi olen yhdeltä kirppikseltä veljen lapsille jotain vaatteita ostanut, ja päätin jo, että kun on oman lapsen aika, suuntaan samalle kirppikselle! Hirveästi muita tarvikkeita en ole kyllä tässä vaiheessa miettinyt, kyllähän niitä vielä ehtii monta kertaa pohtia :)

Kiitos mila_ vastauksesta tuohon ihoasiaan! Olen ehkä vähän turhamainen, mutta joudun ammattini puolesta olemaan aika paljon esillä, joten itseä kyllä ahdistaisi jos iho menisi oikein huonoon kuntoon. Finni tai pari ei maailmaa kaada tietenkään :) Teillähän on jo yritys alkanut? Onko ensimmäinen ovis jo bongattu ja käytetty hyödyksi?

Ei löydy meidänkään lähipiiristä pahemmin lapsellisia perheitä. Miehen veljellä on vaimoineen alle vuoden ikäinen lapsi, mutta välillä menee kuukausikin kun ei nähdä. Miehen kavereista osalla on jo isompia lapsia, suurin osa tarhaikäisiä. Omat ystäväni taas ovat suurin osa sinkkuja ja osalla on vielä kunnon bilevaihe päällä. Pelottavaa vähän miten meidän ystävyyden käy, kun olen raskaana tai vauvan kanssa, enkä pysty osallistumaan asioihin samalla tavalla kuin tähän asti. Usein treffataan porukalla vaikka ravintolassa ja syödään ja juodaan oikein pitkän kaavan mukaan. Eipä tule kauaa enää (toivottavasti) onnistumaan :D Mutta toisaalta vauvan kanssa voi tutustua samassa tilanteessa oleviin uusiin ihmisiin ja saada heistä uusia ystäviä :) Tuo Naennen mainitsema mammakerho kuulostaa ihanalta! Johonkin sellaiseen tahtoisin itsekkin.

Vauvantarvikkeista ollaan täälläkin vähän ulalla, tosin odotan innolla, että pääsisin ottamaan niistä selvää. Olen luvannut itselleni, että mitään vauvaan liittyvää ei osteta ennen kuin itse vauva on ilmoittanut tulostaan. Onko teistä kukaan jo hairahtanut ostamaan jotain?

Eka on pakko mainita, että loistavaa että on löytynyt tämmönen paikka jossa voi hehkuttaa näitä vauvatoiveita ja lukea toisten juttuja samasta aiheesta :) Olisin niin kaivannut samanlaista keskustelua silloin alkuvuonna -15 kun esikoista kuumeilin. Silloinkin seurailin yhtä ketjua, mutta aiheena oli lähinnä kenellä on ovis ja kuka tekee raskaustestiä ja milloin ;D eikä niissäkään mitään pahaa ole, olisin vain toivonut jotain vähän monipuolisempaakin keskustelua :)

Naenne: harrastukset sekä isälle että äidille tulee varmasti tarpeeseen, enkä usko että teidän kohdalla sinne paettaisiin, oli vaan pakko sekin mainita kun tuttavapiirissä on yksi tämmöinen tapaus ja sitä äitiä on välillä käynyt sääliksi :/ Raskautumisen "avuista": Taisinkin jo aikaisemmin mainita, että en malttanut viime yrityksessä kuin yhden kierron olla ilman mitään apuja, sitten hankin ovistestejä ja taisin greippimehujakin juoda :D Tyttö ei kylläkään saanut tuosta greippikierrosta alkuaan, mutta kyllähän siitäkin voi olla niille apua joilla ovulaatio ei niin selkeänä näy. Niin, ja ilmanmuuta boldaukset käyttöön, alunperin minäkin oon sen tavan muualta kopioinut :D

Ja IHANAA että säkin odotat isoa mahaa :D Oon miettinyt olenko jotenkin outo, kun mulla vauvakuume (varsinkin ensimmäisen kohdalla) oli melkeimpä enemmän "raskauskuumetta". Oli vaan niin huutava tarve raskautua ja päästä kokemaan kaikki se ihmeellisyys, että sitä vauvaosuutta tuli ajateltua tuota vähemmän. Ehkä se itse vauva, ihan oikea, ikioma vauva, oli jotenkin vielä niin abstrakti ajatus, että raskaana olemista oli helpompi ajatella. Ja täytyy myöntää (vaikka täältä täyslynkkauksen saisinkin), että ennen kuin sen käärön saa syliin, niin taitaa tämäkin kuumeilu olla enemmän pallomahan odottamista kuin sen vauvan. Ei kamala, nyt taas kuulostaa siltä etten halua vauvaa vaan pelkän mahan, eikä näin siis ole, vaan se maha on tavallaan se eka etappi, ja vauva vasta sen seuraus, ihana sellainen. Saakohan kukaan mun ajatuksen juoksusta kiinni vaan olenko vaan yksinkertaisesti outo??

Ilopitkästäitkusta: Meillä kävi niin hauskasti, että kaveripiiriin kuuluu useampi joka sai samana vuonna lapset :D Niitä tulikin jonkun verran nähtyä, mutta olen käynyt paljon myös ihan meidän lähimmissä "mammapiireissä", avoimessa päiväkodissä, perhekahviloissa, muskarissa.... Tosin näissä enemmän nyt syksyllä, kun jostain syystä ei ollut tarvetta hirveästi päästä ihmisten ilmoille aikaisemmin. Sitten vauva rupesi liikkumaan ja tyttö on paljon helpompi viedä jonnekin kuluttamaan energiaa kun juosta tuon täystuhon perässä :D Niitä löytyy yllättävän paljon kun vain alkaa etsimään. Mutta olen nähnyt paljon myös lapsettomia kavereita, aika helposti kuitenkin vauvankin kanssa pääsee kulkemaan ja kavereita tapaamaan. Ja menee pitkään ennen kuin lapsi alkaa varsinaisesti lapsiseuraa kaipaamaan.

mila_ Kyllä meilläkin pääsee aina välillä sammakoita suusta, ei sille oikein voi mitään vaikka kuinka yrittäisi. Sitä vaan yrittää sanoa heti perään että "eiku voihan KETTU miten taas kävi" Mutta pitäisi oikeasti nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja lopettaa tuo turha kiroaminen (kuulostaapa pahalta, ei meillä oikeasti kokoajan kirota) kun tyttö on jo oppinut yhden sanan. Itsenäisyyspäivän aamuna oli maailman ihanin vaipanvaihtohetki kun tyttö siinä jokellellessa sanoi "äiti". Ja pari päivää myöhemmin heräsin siihen kun lastenhuoneesta kuului "Äiiti... Äitsshhss... Äitiiiii" On tuo ihanuus vaan niin uskomattoman rakas <3

 

Ja romaani jatkuu:

Hankinnoista: meillä varmaan 99% tavaroista on käytettynä ostettuja ja loput melkeimpä sukulaisten ostamia :D Ja hyvin näillä pärjää, niinkuin Naenne sanoi, lapset kasvaa niin nopeaan ja käyttää vaatetta niin vähän aikaa, että halvalla löytää hyväkuntoista vaatetta, joka varmasti vielä sen oman käytön kestää. Itsellä oli periaatteena, että vasta rakenneultran jälkeen alan tavaroita ostelemaan. Mutta nyt menee huonommin, oon nimittäin jo pari vaatetta ostanut &quot;pikkukakkoselle&quot; kun on niin suloisia tullut vastaan ;D Eli Syssy, täällä yksi hairahtaja x)

Mutta tavaroiden tarpeellisuudesta... Kaikkien perusjuttujen (sängyt, turvakaukalot, vaipanvaihtoalustat jne jne) lisäksi semmoiset mitä ostasin ennen vauvan syntymää on RINTAPUMPPU (sähköiselle peukku), liivinsuojat ja vauvan särkylääke. Rintapumppu ansaitsee isot kirjaimet, kun liian monta tarinaa oon kuullut siitä että mies on passitettu kauheella kiireellä pumpunostoon kun äitillä alkaa olla tukalat paikat :D Ja lääke kannattaa ostaa siksi, kun yleensä tarve iskee keskellä yötä tai muulloin kun ei apteekkiin pääse :) Itse mietin pitkään kaikkia sinkkivoiteita, pesunesteitä ym. mutta niitten kanssa kannattaa vähän jarrutella, ja ostella vasta jos tarve tulee. Vaippaihottumat saa parhaiten hoidettua talkkijauheella (ihan tosi ärsyihin olen laittanut bepanthenia), kosteusvoiteen sijaan käytin pitkään vauvaöljyä ja vauvojen pesuaineet odottaa vieläkin korkkaamista, eli yli vuosi ollaan pärjätty vain vesipesulla.

Vinkkejä kaipaan minäkin odotusblogeista ym, varsinkin sellaisista joissa ollaan vasta alkuvaiheessa. Kenelläkään vinkkejä? :) Itse olen hurahtanut myös youtuben kätilösarjoihin, niistä on kiva seurata sitä hetkeä kun pariskunnista tulee vanhempia :)

Kikke89, pystyn samaistumaan täysin tuohon raskauden odottamiseen enemmän kuin itse vauvaan. Vauva vaan tuntuu vielä tässä kohtaa niin kaukaiselta haaveelta, että on helpompi haaveilla raskaudesta ja pallomahasta :D Mutta uskon, että itselle käy samoin kuin sulla esikoisen kohdalla, että vauvaan rakastuu sitä mukaan mitä pidemmälle raskaus etenee :)

Oi jotenkin ihanaa, että oot jo hairahtanut ostelemaan vaatteita! Pakko myöntää, että itsekkin usein kävelen tarkoituksella vauvanvaatteiden ohi kaupassa ja olen muutaman kerran jotain ihanaa bodya hipelöinytkin. Onneksi on ainakin toistaiseksi jäänyt ihailuasteelle :D

Hei täälläkin kaipailtaisiin odotusblogeja! Luen muutamaa, mutta ne molemmat ovat muuttuneet jo vauvablogeiksi lapsen syntymän myötä :)

Ainiin kirjoittelen vallan kännykällä, joten ei onnistu tuo tekstin lihavoiminen.. Toivottavasti ei haittaa ketään!

Itse odotan kyllä kans sitä isoa mahaa. Ja jotenkin siihen ajatukseen mahasta ja raskaudesta liittyy myös sellainen positiivinen huomio, jota raskaana olevat usein saavat. Tää nyt kuullostaa siltä, että oon joku huomionhakija, mutta siis tarkoitan vaan sitä, että olis ihanaa tavallaan jakaa odotusta lähipiirin kanssa. Öh, ehkä ymmärsitte? Lisäksi kuvittelen myös itseni usein hoitamassa ihan vastasyntynyttä vauvaa, joten niitä ensimmäisä viikkoja vauvan kanssa odotan myös.

Jonkun verran olen perillä tarpeellisista hankinnoista eri blogien sekä kummityttöni myötä. En ole onneksi vielä mitään ostanut, ja teen kyllä kaikkeni, että en mitään kotiuttaisikaan ennen plussatestiä. Voin kyllä kuvitella itseni melkoiseksi vauvanvaatehamsteriksi, joten katotaanhan miten pahasti lähtee lapasesta :D

Tuollaisiin mammakerhoihin meneminen ja sitä kautta ystävien löytäminen olis kyllä ihanaa. Toivottavasti vain oikeasti sitten sulaudun joukkoon ja löydän niitä kavereita. En ole ihan kaikkein ulospäinsuuntautunein yksilö, joten jännittää vähän miten sitten käy. Tosi ihanaa, että myös tätä kautta voi saada juttuseuraa ja ehkä ihan kaverisuhteitakin.

Itse seurailen joitain odotusblogeja. Tässä nyt pari:

Kochanie:   http://nellixo.blogspot.fi/

Mungobaby: http://www.rantapallo.fi/mungobaby/

Mitä odotusblogeja te seurailette?

Samaa mieltä kun Kikke89, Ihanaa, kun täällä on keskustelu kivan aktiivista! 

Mun ehkä vaan täytyy pitää vähän taukoo jouluna tai sen jälkeen, saatan tulla höperöksi ennen kevättä jos koko ajan hengaan näillä palstoilla :D

Syssy: Mäkään en oo vielä ostanu mitään vauvanjuttuja, luulen, et jos jotain ostaisin, lähtis koko homma käsistä. Sit ku on positiivinen raskaustesti ja ehkä vielä vähä viikkoja enemmän, nii sit voi antaa mennä! Se on vähä kyllä petollista, ku kirpparilla voi olla tosi halpaa nii sit sitä ostaakii ihan superpaljon enemmän kaikkee :D

Onhan se itse vauva-ajatus niin kaukana vielä, että enemmän sitä raskautta ja sen tuntemuksia tässä vielä odottaa. Musta ainakin se on vaan ihan luonnollista! Varsinkin ku eka kerta, nii ei vaan tiedä mitä odottaa. Tässä vaiheessa tuntuu hassulta, että olis kauhee pahaolo ja väsymys jonkun pikku rypäleen takia, mikä mahassa kasvaa :D Ja että siellä vatsassa oikeasti möyrisi joku, jonka liikkeet sitten loppuvaiheessa ainakin tuntisi jo vatsankin läpi. Onhan se vähän ufoajatus tässä vaiheessa :D Mies kysyi meidän vauvajutustelun keskellä, toivoisinko enemmän tyttöä vai poikaa. Olin ihan että en mä tiedä. Ihan sama mulle. Kunhan saa pienen nyytin kainaloon niin kaikki on hyvin :)

Tuli Kikke89 tosta sun kiroilukommentista mieleen, äiti joskus kertoi, että veljentyttö oli ollut heillä hoidossa ja yhtäkkiä pissannut lattialle (olikohan vielä ilman housuja). Siihen tyttö sitten vain huusi "voi v*ittu!" kovaan ääneen. :D :D Rupesin huutonauramaan täällä kun tuon muistin, vaikka en itse ollutkaan sitä näkemässä. Kyllä ne lapset osaa olla superhauskoja kanssa!

Ja oo, ekat sanat kuulostaa ihanalle!<3 varmasti ihan uskomaton fiilis, kun se "äiti" sieltä ekan kerran tulee!<3

Hyviä pointteja hankittaviksi tavaroiksi Kikke89 myös! Pitäisiköhän nyt kirjata jo ylös niin ei unohdu...

Rintapumpusta tuli mieleen, että oon kyllä imetystä jo miettinyt ja joitain blogeja yms. lukeneena stressaa sen onnistuminen ja jatkuminen. Haluaisin kuitenkin imettää tarpeeksi pitkään, niin täytyy ottaa kaikki keinot senkin suhteen käyttöön, että saisi maitoa tulemaan tarpeeksi.. Ei tietysti tässä vaiheessa osaa sitäkään sanoa, että miten sitä sitten tulee.

Ja ei tietenkään haittaa Syssy, ettei boldaaminen onnistu! Ihan luettavaa se teksti on muutenkin :D

Totta, ilopitkästäilosta, sen odotusajan jakaminen ja fiilisten pohdiskelu läheisten kanssa on myös juttu, mitä odotan! Erityisesti tietysti, että saa jakaa tuntemukset miehen kanssa.

Naenne: Tällä hetkellä ei ole opintoja suorittamatta, mutta näillä näkymin aloitan uudet opinnot syksyllä. Jos vauva saisi alun heti/nopeasti jää opinnot kesken. Mutta en usko, että meiltä se käy hirveän helposti. Tästä syystä hyvä aloittaa yrittäminen mielummin vähän ajoissa, kuin liian myöhään. :) Esim. Kaveri ei ole tullut raskaaksi yli 5v yrittämisen jälkeen. Yrittäminen ei ole ollut säännöllistä, mutta sillä mielellä ovat olleet, että lapsi saa tulla. Nämä asiat aina itseäni pelottavat.

Hyvä aloittaa stressaaminen hyvissä ajoin. :D

Ja meilläkin määrää mies tahdin. Minä olisin jo nyt valmis yrittämään, mutta mies ei. Sovittiin sitten, että kahden vuoden päästä. :)

Menninkäinen, saako udella miksi uskot, ettei teillä raskautuminen kävisi nopeaan? Itseäkin vähän jännittää kun on tullut syötyä pillereitä viimeiset 7-8 vuotta, että miten käy. Esim. oviksen bongaaminen on mulle ihan hepreaa vielä toistaiseksi :D Mutta tietty toivon kovasti, että raskautuisin jo tästä ensimmäisestä yrityskierrosta :)

Sustenpass on muutamaankin otteeseen höpötellyt jo vaunuista ja mun tulikin sitten äsken vähän kierreltyä nettikaupoissa kun oli tylsää :D Lemppareiksi valikoitui Baby Jogger City Minit. Ne mahtuu pikkuautoonkin kuulemma tosi näppärästi ja pystyy käyttämään juoksulenkeilläkin. Rattaista en mitään tiedä, mutta voisin kuvitella, että tykkäisin tuollaisista siroista vaunuista. Toinen kivan oloinen oli Beemoo Duo Jogger. Noissa ehdottomasti hyvänä puolena se, että pystyisi käyttämään jo vauvallakin. Millaiset vaunut tai rattaat teillä on Kikke89? :)

Kikke89 Onneksi on tämä palsta! <3 Tosi ihanaa kun täällä on muutakin jutustelua kuin ovistikkujen vahdinta (vaikka kyttään niitä kyllä IRL kovaa just nyt :D )

Syssy Mä taidan kyllä kans nyt eksyä vähän hipelöimään pieniä vaatteita, kun niin tekis mieli jo. Onhan se ok, kun kerta kaikki muutkin? :) Btw, missäs nettikaupoissa on hyvät vaunuvalikoimat? Ootko jo kattonut jotain vaunu-arvosteluja yms?

ilopitkästäitkusta Musta tulee aivan varmasti tavarahamsteri, joten yritän kovasti nyt toppuutella. “Harkitse kahdesti tai kolmesti mitä tarvitaan oikeasti, osta käytettynä se mikä on järkevää, osta myöhemmin tarpeen mukaan sitten kun tarve ilmenee…” Saas nähdä miten tässä käy! :D Kiitos ihanista blogivinkeistä! Rupesin näitä selaamaan saman tien.

Naenne Jos pidät taukoa, niin tiedät sitten mistä meidät löydät kun kaipaat juttuseuraa ;) Mua muuten mietityttää toi imetys kans - haluaisin niin kovasti imettää ja sen koko vuoden ainakin, mutta eihän sitä oikein voi etukäteen päättää, pitää vaan toivoa parasta. Ajatus imettämisestä kuitenkin kuulostaa niin ihanalta että haluaisin ne hetken lapsen kanssa jos se suinkin vaan onnistuu. Muutamalta kaverilta olen jonkinverran kuullut mitä ongelmia voi olla ja tulla, joka pisti nämä ajatukset liikkeelle, mutta toisaalta onpahan ihmisiä joilta voi kysellä jos ongelmia tulee.

Menninkäinen niin tuttu fiilis - mitä jos ei vauvaa ihan heti kuulukaan? Mä alotin sen stressaamisen jo ennen kuin aloitimme yrittämisen. :D Mies meinasi siitä kyllä alussa vähän ahdistua, mutta saatiin sitten keskustelu sille raiteille että miten me haluamme asian kanssa edetä ja tulla valmiiksi, sen sijaan että murehtisin itsekseni “mitä jos ei saadakaan perhettä” ja se auttoi kovasti.

Ja kaikki pallomaha-intoilijat, minäkin odotan sitä aivan valtavasti! Koko raskaus kokemuksena kiehtoo ja innostaa ja en niin millään malttaisi olla että pääsisin kokemaan kaikki oireet ja ihanuudet ja seurata miten oma keho muuttuu. Ja etenkin vauvan eri kasvuvaiheita kunnes hän on maailmaan valmis! Vauva tuntuu vielä kovin abstraktilta ajatukselta ja luulen että tuo raskausaika kypsyttää siihen kuten kuuluukin, joten tämä on minullakin nimenomaan raskausintoilua tässä vaiheessa. Yritin tätä vähän miehellekin avata, että siinä missä hänelle oli tarpeen olla valmis siihen että joku laittaa vauvan syliin hänen voidakseen aloittaa yrittäminen, kaipaan itse juuri näitä eri vaiheita: hankitaanko lapsia, kyllä hankitaan joten miten aloitetaan, nyt yritetään, ollaan raskaana, jne. En pysty jotenkin prosessoimaan noita liian pitkälle tulevaisuuteen vielä, askel kerrallaan. Varmasti tämä on miehille kovin erilaista, kun eivät fyysisesti itse koe raskautta.

Tavaroista - mä toivon ettemme hanki ihan valtavia määriä tavaroita koska tiedämme että niitä tulee muutamasta eri tuutista tulemaan. Ajattelen että ois kiva hankkia osa kierrätettyinä, juuri koska mihinkäs esim. vastasyntyneellä vaatteet kuluisivat. Vaunut on ihan mahottoman kallis ostos ja tuntuu hassulta syytää niihin paljon rahaa, jos käytettynäkin voi löytää ihan hyvät. Näin etukäteen jopa hieman huolettaa se tuleva tavaranpaljous. :D Tarpeellisuuden ja käytännöllisyyden näkökulmasta sitten haluan ainakin kantoliinan tai kaksi, rintapumppua olin harkinnut mutta ei kyllä hajua mistä lähteä liikenteeseen, pitää varmaan hieman googlailla (ja suosituksiakin otetaan vastaan!).

Tästä tulikin pitkä postaus (mutta ihana tauko jouluvalmisteluihin!) :P

Naenne: Voi että repesin tolle "voi v*ttu" kommentille :´D Ei pitäis olla näin hauskaa mutta onpa silti! Yksi tarpeellinen minkä unohdin mainita on sappisaippua! Itse en tiennyt edes kyseisen tuotteen olemassaolosta ennen vauvaa, mutta onneksi sain tuon tietooni, sillä ei ne kakkatahrat lähde millään muulla pois!

Semmoisen vinkin annan sinulle Naenne ja kaikki muut, että älkää stressatko etukäteen imetyksestä. Itse odotuksen loppuvaiheessa sain sellaisen kuvan että se on jotain rocket sciencea. Ja ekat päivät osastolla, kun maito ei ollut vielä noussut, tuntui siltä ettei tästä tule yhtään mitään. Mutta mulla (niinkuin todella monella muullakin) lähti maito nousemaan melkein heti kun pääsin kotiin, ja sitten sitä kyllä riitti! Ja imetän vieläkin kerran päivässä (tarkemmin sanottuna aamuyöstä kun pyrin saamaan tytön nukkumaan vielä pari tuntia), vaikka tyttö on jo 1v1kk. Mutta kyllähän se on tosi ettei se kaikilla lähde sujumaan, mutta siihen tuntuu nykyään olevan paljon tukea tarjolla (esim. facebookin imetyksen tuki ry -ryhmä).

Syssy: Meillä on emmaljungan yhdistelmät (oliskohan cerox? ei voi muistaa), käytettynä ostetut. Ei mitkään sirot mutta meidän käyttöön oikein sopivat. Ovat sellaiset vankat mutta suht kevyet ja kulkevat hyvin säässä kuin säässä ja myös tuolla mettäpoluilla, kun käytän tyttö kyydissä koiria lenkillä. Lisänä on gracon matkarattaat, joihin saa turvakaukalon kiinni. Ovat olleet kätevät varsinkin silloin kun menen kaupunkiin bussilla ja miehen kyydillä takaisin kotiin, kun saa vauvan siirrettyä samassa kopassa rattaista autoon ja tosi helposti rattaat kasaan ja autoon. Mutta vaihtoehtoja on niiiiiin monta että jokainen varmasti löytää itselleen parhaimmat :D

mila_ Oi että! On se testailu vaan jännittävää puuhaa, vaikka tikuttaiskin vasta ovista eikä raskautta. Kerrohan sitten kun sulla on jännät päivät käsillä, niin voidaan täällä jännittää sun kanssa! Ja tuo sun edellisen viestin "pallomahaintoilijat" -kirjoitus oli ihan niinkuin mun suusta! Täsmälleen samat fiilikset on tuon raskauden kiehtovuuden ja kaikkien vaiheiden läpikäymisen innostavuudesta :) Ja rintapumpuista... Meillä on ihan perus ainun mendela mini sähköpumppu (sekin käytettynä hankittu), ja ajaa hyvin asiansa. Sähköiset voi olla hintavia uusina, mutta väittäisin että sellainen kuitenkin kannattaa hankkia, vaikka sitten käytettynä, koska se maidontulo voi oikeasti yllättää ja käsikäyttöiset eivät ole niin tehokkaita. Kantoliinoille multa myös peukku! Meillä oli sellainen sisäkäyttöön ja manduca ulos, ja yleensä vauvat viihtyy niissä hyvin :) Meillä tosin paremmin jostainsyystä rintarepussa kuin kantoliinassa.

Tämä rouva vetäytyy nyt muutamaksi päiväksi joulunviettoon, joten hyvää joulua Naiset! Toivottavasti palaatte palstalle keskustelemaan yhtä vilkkaasti sitten pyhien jälkeen :)

Kikke89 kirjoitti:

Heissan taas!

Eli Sustenpass79 ei siitä varmasti mitään haittaa ole, että on ensiksi jonkun aikaa ilman pillereitä, vaikka luomunakaan ei heti tärppäisi. ...on paljon tasaisempi olo ja oviksen bongailee helposti :) Toisaalta oon nyt ruvennut kärsimään hirveistä oviskivuista (jopa kipeämmät kuin menkkakivut), onko täällä kohtalotovereita?

Näin tosiaan ajattelin itsekkin, nyt vain pohdin että olisiko tuo tammikuun 17 e-pilleriliuska se viimeinen vai hakisinko vielä 3kk ajalle pillerit. Jotenkin nyt kun olen henkisesti jo näin valmis lopettamaan ehkäisyn, alkaa tuntua jopa vastenmieliseltä syödä e-pillereitä. Tiedättekö tunteen..? Ja samoin, kun olen ollut luomuna, tunnistin tuolloin oviksen kun oli sen aika, ja aikalailla säännöllisesti kierron puolivälissä se aina tulla tupsahti. TUnsin myös kipua tuolloin, sellainen pistävä "nippaisu", joskus lyhytkestoinen ja joskus pitkäkestoinen, sekä turvotusta hieman. Menkkakivut puolestaan toivat aina mukanaa kamalan väsymyksen/uupumuksen noin vuorokautta ennen.

Niin ja vaunuista, meillä on käytettynä ostetut emmaljungan yhdistelmät, jotka on meidänkin kovassa käytössä toimineet hyvin :) Lisänä on gracon matkarattaat johon saa saman merkin turvakaukalon kiinni..

Kiitos vinkistä:)! Emmaljungan suhteen. Ne kahden aikaisemman lapsen Briot kun lähtivät ilmaiseksi kummipojalle, hänen pikkusiskolleen sekä nyt jollekulle tuntemattomalle, hyväkuntoiset ja erittäin toimivat kun olivat;). Käynpä tutkimassa Emmaljungan tarjontaa varmuuden vuoksi.

Naenne ja Sustenpass79 meillä ainakin arki pysyi yllättävän samanlaisena vauvan tultua, mutta toisaalta ei ollakkaan luonteeltamme hirveitä meinjöitä... Kaikesta selviää, mutta kyllä sen miehen toivoo kotiin edes henkiseksi tueksi ja seuraksi, kun on koko päivän ollut vauvan kanssa itekseen kotona ja mies töissä.

Meillä miehelle ovat omat arjen rutiinit tärkeitä, hän on yrittäjä ja tarvitsee rutiinejaan joihin kuuluvat hänen harastuksensa säännöllisesti. Ymmärrän häntä hyvin, ja uskon että hänen arkirutiininsa eivät tule vauvan myötä muuttumaan samanlailla kun esimerkiksi minulla, olemme tässä suhteessa erilaisia, ja hyväksymme molemmat sen :). Toki mieheni tiedostaa oman ajankäyttönsä kuitenkin muuttuvan vauva- ja perhepainotteisemmaksi, ja hän on valmis ja halukas osallistumaan vauva-arkeen:). Suurin muutos meille kahdelle yhdessä pariskuntana, on yhteisten reissujemme ja vapaa-ajan viettomme väheneminen sekä jopa loppuminen joksikin aikaa, siihen haluan itse henkisesti valmistautua, ja mies puolestaan haluaa "tankata" tätä yhteistä aikaa vähän niinkuin etukäteen;). Itse olen valmis jäämään vauvan kanssa kotiin 1-2 vuodeksi ainakin, tämä suunnitelma sopii meille molemmille. 

Oletteko muut ajatelleet yhtään kauanko haluaisitte/pystyisitte olemaan kotona vauvan kanssa:)? Varmasti kaikilla on erilaisia ajatuksia ja suunnitelmia tästä aiheesta, kuulisin mielelläni!

Meillä tuli tänä Jouluna oksennustauti vierailulle, itsekkin jouduin uhriksi, lasten lisäksi. Nyt tänään jo parempi vointi, onneksi. Huhhuh mikä tauti, en kyllä toivo kenellekkään!

Lähdemme tästä mökille käymään, pääsen kaminaalla mökkiä lämmittämään ja mies laittaa saunan sekä avannonkin kuulemma. Itse pohdin että jos säät ovat näin plussalla, voi rannassa olla sulaa ihan ilman avantoakin? No, kohtapa se selviää;).

Rauhallista ja onnellista joulunaikaa kaikille teille kuumeilijoille:)!

Kuulumisiin!

Munkin täytyy alkaa lueskelemaan blogeja nyt 😊 me jutellaan miehen kanssa vauva-asioista aika usein, mutta ei mitään vakavia. kuitenkin se on varmaa että vauvaa aletan yrittämään ens syksynä, eli syksyllä 2017.

ei siihenkään pitkä aika enää ole 😊 eniten pelottaa raskausaika ja lähempänä varmasti myös synnytys.. voin pahoin pienistäkin asioista ja keskenmenoa pelkään kun sairasta kilpirauhasen vajaatoimintaa joka laskee hedelmällisyytyä 😔

oisko ideaa perustaa jotakin whatsapp ryhmää ? täällä tulee käytyä harvoin..

Mila_, jollyroomin sivuilla olin ja vaunujen lisäksi pyörin kyllä koko sivut läpi ja haaveilin mitä kaikkea välttämätöntä ja vähemmän välttämätöntä tuleva vauva tulisi tarvitsemaan. Tänne saa kyllä linkata jos on tullut vastaan kivoja sivuja aiheeseen liittyen! Toinen kiva sivu oli raskauskeijun. Katselin sieltä ovistikkuja ja tajusin, että siellä on kaikkea ihanaa raskauteen ja vauvaan liittyvää :)

Kikke89, tuo turvakaukalohomma kuulosti tosi kätevältä! Ei olisi tuollainen tullut mieleenkään itsellä kun en ole ikinä elämässäni vaunuihin edes koskenut :D

Tuosta kotona vauvan kanssa olemisesta en osaa oikein vielä sanoa mitään. Tahtoisin olla mahdollisimman pitkään, mutta olen ymmärtänyt, että silloin tukia tulee tosi hintsusti? Pärjättäisiin varmaan miehenkin palkalla varsinkin jos sovittaisiin, ettei lyhennettäisi asuntolainaa sinä aikana näin paljoa kuin tällä hetkellä. Osaako kukaan sanoa saako hoitovapaalla tehdä töitä jonkun verran? Sekin voisi olla meillä vaihtoehto, että tekisin muutaman päivän viikossa töitä ja loppuajan olisin vauvan kanssa kotona.

Vähän myöhästyneet joulut kaikille! Mulla pitäisi kaiken järjen mukaan ekan oviksen olla uutena vuotena, joten täällä riittää jännitettävää :)

Huh, jospa sitä pikku hiljaa palailisi tännekin. Olen kyllä lueskellut viestejä, mutta en ole jaksanut vastata, kun konekaan ei ole mukana. Päätin nyt kuitenkin uhrautua ja kirjoitella puhelimella tällä kertaa :D

Joulut lusittu ja uuden vuoden jälkeen menee kyllä sokerit ja suurimman vehnät yms. panaaan! Turvotusta on aikalailla ja kyllä jotenkin vaan jaksaa paljon paremmin ku vetää salaattia enemmän. Ajattelinkin tehdä pientä kuntokuuria muutrnkin joulun jälkeen, eikös raskaaksi tulokin ole helpompaa, kun syö hyvin ja liikkuu? :)

Noniin, just luin kaikki viestit läpi ja heti unohdin mistä kaikesta olikaan puhuttu :D ainakin tavaroista vielä, imetyksestä ja kotona olosta.

Tavaroiden ja vaatteiden hankkimista odotan kyllä todella paljon, mutta toisaalta vähän mietityttää, kun en tiedä mahtuuko meille esim.hoitopöytää... mutta onneksi ei vielä tarvitse mitään hankkia, enkä haluaisikaan, ettei sitten ahdista jos kestääkin hetken pidempään yrittää. Mäkin olen seikkaillut raskauskeijun sivuilla, lähinnä niitä testejä selaillen. Voikun pääsisi jo edes niitä tilailemaan! :)

Saa muuten nähdä miten kroppa voi kun pillerit lopettaa ja tunnistanko ovista, kun pillereitä on kuitenkin jo joku.. 7-8vuotta tullut syötyä. Siksi otankin ovistikut ja greippimehut ja kaikki heti käyttöön, jotta ne auttaisivat sen oviksen löytämisessä. Saa muuten nähdä kun päästään lähemmäs sitä aikaa, toivottavasti ei rupea yrittäminen stressaamaan. Toisaalta uskoisin, että pystyisin sen suht rennosti ottamaan, mutta vaikea sanoa. Parempihan se tietysti olisi, jos sitä asiaa ei hirveästi vatvoisi. No on mulla ainakin tekemistä niihin aikoihin (koulu, työt yms), että luulisi kiirettä pitävän!

Ja turhahan sitä imetystäkään on vielä pelätä, tai sen sujumista. Mutta onhan se hyvä tiedostaa mahdollisia ongelmia ja ratkaisuja niihin, ettei tarvitse ihan huuli pyöreenä olla, vaan on sitten edes jotaim pikku keinoja, millä voi alusta alkaen yrittää saada homma toimimaan. Siis tarkoitan esim että imettää usein vaikka mitään/hirveästi mitään ei tulisi ja että imettää mahd pian synnytyksen jälkeen. Sitten ehkä voi ottaa rennomminkin kun tietää, että yrittää! :)

Ja kotona olemisesta.. mä kyllä olen ajatellut olla kotona ehkä max vuoden. Kuitenkin olen vasta valmistunut kun vauvalomalle jäisin, joten koen sen olevan suht tärkeää, että saisi sitä työkokemusta sitten kuitenkin. Tai en halua liian pitkää taukoa siihen. Mutta pitää tietysti olla varma, että lapsi pärjää hoidossa ja katsoa tilanteen mukaan, voihan olla, että olisin pidempäänkin kotona.

Noh, nyt taas vaihteeksi ruokaa mahaan :D toivottavasti kaikilla oli rauhallinen ja ihana joulu ja hyvää uutta vuotta! :)