Mikä on parisuhteen merkitys?

raha ja lapset sekä ihailu omalta puolisolta ja intiimi elämänkumppanuus noin tiivistettynä

T:nainen

OLET KUIN MINÄ!!! En lukenut ihan loppuun, mutta siis wtf olen miettinyt niin pitkään, että mikä vittu on parisuhteen pointti? Olen seurustellut monta kertaa, nyt alan hahmottamaan todellisuuden, sen kaavan joka toistuu toistumistaan. Alkuhuumassa parisuhde on maailman ihanin asia, sen jälkeen siinä ei vain OLE pointtia.

Vierailija kirjoitti:

raha ja lapset sekä ihailu omalta puolisolta ja intiimi elämänkumppanuus noin tiivistettynä

T:nainen

Olet varmaan matalasti koulutettu? Kaksi ensimmäistä pointtiasi kuulostavat siltä.

Samaa mieltä. Ihan ajanhukkaa mun mielestä.

Miksi käyttäisin vähäisen vapaa-aikani jonkun äijän viihdyttämiseen? Mieluummin tapaan kavereita, vanhempia, sisaruksia ja heidän lapsia. Ja vietän aikaa ihan itsekseni. 

Olette vain tunnevammaisia. Ei sen kummempaa. Kivempaahan se on olla jonkun kanssa kotosalla kuin yksin. Ja ihan käytänöllisempääkin. Se on kivempaa vaikka ei edes rakastaisi henkilöä, mutta tulisi hyvin toimeen. Jos rakastaa, niin vielä parempaa. 

Lemmikkiin ei ikinä kyllästy (tai sitten on tunnevammainen kuspää), lemmikin eteen jaksaa nähdä vaivaa, sen ärsyttävät tavat hymyilyttävät vuodesta toiseen, minulla oli lemmikki 18 vuotta, joten...

Ja lemmikkiä rakastaa ilman ehtoja. Hassu naama tai vammainen raaja ei haittaa, se on vain suloista. Mieheltä odottaa, vaatii, toivoo, ja mieheen pettyy lopulta aina.

Isolle osalle miehistä parisuhde on ainoa tapa saada säännöllistä seksiä, on ns. varma pillu. Näin etenkin kilteille miehille.

Voin vakuuttaa, että minä ja mieheni emme ole kyllästyneitä toisiimme. Olemme olleet naimisissa jo 16 vuotta ja jokainen vuosi on ollut onnellinen. Tapasin mieheni kun olin 29 vuotta ja olin jo ihan kyllästynyt yksin olemiseen ja vaihtuviin poikakavereihin. Sitten eteeni astui mies, joka sanoi, että haluaa naimisiin ja lapsia kanssani ja rakastaa minua elämänsä loppuun asti. Meidän ei tarvitse tapella, pettää tai olla väkisin yhdessä. Olemme parhaita ystäviä keskenämme ja seksikin sujuu.

Vierailija kirjoitti:

Isolle osalle miehistä parisuhde on ainoa tapa saada säännöllistä seksiä, on ns. varma pillu. Näin etenkin kilteille miehille.

Kyllä, eli toisinsanoen naisena en hyödy mitenkään. Saan seksiä kun haluan vaikkapa baarista tai kadulta.

Se on surullista, että parisuhteissa tapahtuu niin paljon pahaa. On henkistä ja fyysistä väkivaltaa tai muuta pahaa. Eikä ole kuin muutama vuosikymmen taaksepäin kun pariskuntia kehotettiin tekemään kaikki mahdollinen, jottei eroa olisi tullut. Taustalla vaikutti vielä uskonnon tuoma ajatus, että liiton pitää kestää koko loppuelämä. Vaikkei tällaista puhetta enää kuule, niin yhä vielä monet katsovat, että parisuhteen eteen pitää tehdä ankarasti työtä, eikä vähällä saa luovuttaa. Se on oikeastaan aika hassua. Monestihan yhteen ovat menneet ihmiset, joiden ei oikeastaan kannattaisi olla yhdessä. 

Parhaimmillaan parisuhde on kyllä hieno asia. Uskon myös rakkauteen, vaikka monissa liitoissa sitä ei ole tai sen nimissä tehdään rumia tekoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

raha ja lapset sekä ihailu omalta puolisolta ja intiimi elämänkumppanuus noin tiivistettynä

T:nainen

Olet varmaan matalasti koulutettu? Kaksi ensimmäistä pointtiasi kuulostavat siltä.

olen amk:ssa ja tulevaisuudessa haaveilen urasta ehkä matkailualalla, en vielä tiedä.olen käynyt lukion.

Parisuhde on tavismiesten mahdollisuus saada säännöllistä seksiä ja naisten mahdollisuus saada lapsia ja näille lapsille isähahmon. Lisäksi taloudellinen puoli: käyttörahaa enemmän. Sinkkuna asuminen ja eläminen on suhteellisesti kalliimpaa.

Vierailija kirjoitti:

Voin vakuuttaa, että minä ja mieheni emme ole kyllästyneitä toisiimme. Olemme olleet naimisissa jo 16 vuotta ja jokainen vuosi on ollut onnellinen. Tapasin mieheni kun olin 29 vuotta ja olin jo ihan kyllästynyt yksin olemiseen ja vaihtuviin poikakavereihin. Sitten eteeni astui mies, joka sanoi, että haluaa naimisiin ja lapsia kanssani ja rakastaa minua elämänsä loppuun asti. Meidän ei tarvitse tapella, pettää tai olla väkisin yhdessä. Olemme parhaita ystäviä keskenämme ja seksikin sujuu.

Mahtavaa, olette onnekkaita. Tuollaisia parisuhteiden pitäisi olla.

Förevör aloun kirjoitti:

Parisuhde on tavismiesten mahdollisuus saada säännöllistä seksiä ja naisten mahdollisuus saada lapsia ja näille lapsille isähahmon. Lisäksi taloudellinen puoli: käyttörahaa enemmän. Sinkkuna asuminen ja eläminen on suhteellisesti kalliimpaa.

Niin, eli parisuhteella ei ole merkitystä jos ei halua mainitsemiasi asioita. Juuri tuon takia inhoan ajatusta parisuhteesta miehen kanssa, niin egoistinen seksikäsitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vakuuttaa, että minä ja mieheni emme ole kyllästyneitä toisiimme. Olemme olleet naimisissa jo 16 vuotta ja jokainen vuosi on ollut onnellinen. Tapasin mieheni kun olin 29 vuotta ja olin jo ihan kyllästynyt yksin olemiseen ja vaihtuviin poikakavereihin. Sitten eteeni astui mies, joka sanoi, että haluaa naimisiin ja lapsia kanssani ja rakastaa minua elämänsä loppuun asti. Meidän ei tarvitse tapella, pettää tai olla väkisin yhdessä. Olemme parhaita ystäviä keskenämme ja seksikin sujuu.

Mahtavaa, olette onnekkaita. Tuollaisia parisuhteiden pitäisi olla.

Tuo on oikeastaan se tärkein juttu. Nyt kun ajattelen omia vanhempia, jotka sittemmin erosivat, niin eiväthän he olleet mitään ystäviä. Täysin erilaiset harrastukset ja kiinnostuksenkohteet kummallakin. Kotona vain asuttiin ja välillä riideltiin. Mitään eivät ikinä tehneet yhdessä. Sitä alkuhuumaa minä en tietenkään tiedä, kun en ollut olemassa silloin.

Olen ollut pitkässä avioliitossa ja saanut lapsia.Nyt vuosia sinkkuna ja ei tule mieleenkään enää jakaa kotia kenenkään kanssa ja sopeutua sitä kautta jonkun muun tottumuksiin ja toiveisiin. Seksiä kaipaan joskus ja muutaman kerran vuodessa sitä harrastan saman miehen kanssa. En tarvitse miestä telkkarin ääreen, syömään tai nukkumaan viereeni. Niitä osaan tehdä yksin ja ajatuksia jakaa ystävien ja sisarusten kanssa.

Mun äiti on kymmenlapsisesta perheestä, ja äiti on ainoa kaikista joka on eronnut. Isäpuolen kanssa äiti on ollut jo kohta 40 vuotta, ja varmasti ovat yhdessä loppuun asti.

Muutenkin on mun serkutkin tosi vähän eronneet. Mulla on 25 serkkua, ja vain muutama eronnut, ehkä 5. Varmasti luonnekysymys. Äidin kaikki 7 veljeä on aika hiljaisia, ja niiden akat puheliaita. Toiselta äidin siskolta kuoli mies aika nuorena, ja hän on ollut sinkkuna siitä asti.

Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä kohta 16 vuotta, reilu 12 vuotta naimisissa. Meidät yhdisti alunperin huumori, ja se pitää yhdessä, tietysti rakkauden lisäksi, myös samanlaiset elämänarvot, pitää olla tarpeeksi samanlainen että viihtyy yhdessä, mutta tarpeeksi erilainen ettei tule tylsää.

Me tosin tykätään aika tylsästä elämästä, koska se on merkki siitä että kaikki on hyvin, kukaan ei ole sairas, kuollut tms. kauheaa. Murheita piisaa elämässä ja me ollaan kiitollisia jokaisesta päivästä kun ei tapahdu mitään pahaa, saadaan olla lasten kanssa rauhassa.

Parisuhteita on erilaisia niinkuin muitakin ihmissuhteita. Minulle parisuhteeni on merkityksellisin asia elämässäni ja mieheni on paras ystäväni. Fyysinen vetovoimakaan ei ole kadonnut minnekään 13 vuodessa. On aina hauskaa yhdessä kahdestaan tai isommalla porukalla ja keskinäinen luottamuksemme ja kunnioituksemme on vankkumaton.

Myös vanhempani ovat hyvä tiimi vielä reilun 40 vuoden jälkeen.

Huonoissa parisuhteissa ei olekaan mitään järkeä, ja mielestäni on hyvä, jos ihmiset oivaltavat sen. Parhaimmillaan parisuhteessa saa kuitenkin mielettömän hyvän ystävän, jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut ja arjen ja juhlan. Hyvästä kumppanista on todella paljon tukea huonoina aikoina ja hyvinä aikoina yhdessä on uskomattoman hauskaa. Seksi, talouden jakaminen ja mahdollinen perhe tulevat sitten vielä bonuksena.