Lue keskustelun säännöt.
APUA! Pitäisikö kaverin lapsista tehdä ls-ilmoitus?
21.06.2016 |
Kaverini on kahden lapsen äiti. Hänen poikansa menee nyt ensisyksynä kasille (oma tyttäreni on pojan kanssa samalla luokalla, ovat kavereita) ja tyttö viidennelle. Kyse ei ole siitä, että epäilisin ystäväni tekevän jotain lapsilleen, vaan hänen miehensä eli lasten isän.
Jokatapauksessa, nyt voisin hieman kertoa, mistä olen päätellyt, että kotona voisi olla jotain "vikana":
Aloitan ensin kaveristani ja hänen miehestään.
Kaverini on muuten todella iloinen ja puhelias henkilö, mutta aina kun näen hänet miehensä kanssa, hän on todella vaisu ja ns. näyttää pelkäävän miestään. En tiedä, onko tällä jotain merkitystä, mutta kaverini on pieni (alle 160 cm) ja siro nainen, ja miehensä taas on todella pitkä ja muutenkin isokokoinen.
Tämä, siis ystäväni käytös, ei yksin varmaan todista vielä mitään, mutta aina välillä kaverillani on mustelmia kasvoissa ja käsissä. Hän yrittää selvästi peitellä niitä, mutta välillä kun paidan hihat ovat hieman nousseet tai hän on pyyhkäissyt meikkiään vahingossa pois, huomaan ihan kauheita mustelmia.
Kerran kysyin asiasta, ja kaverini naurahti hermostuneesti ja selitti, että on vain tosi kömpelö ihminen.
Kaverin miestä en tunne oikein hyvin, ja olemme jutelleet vain muutaman sanan. Aina kun näemme, mies on todella vihaisen ja/tai hermostuneen näköinen. Olen jutellut asiasta myös muiden minun ja kaverini yhteisten tuttujen kanssa, ja kuulemma mies käyttäytyy heidän seurassaan samalla tavalla.
Jos olen kaverini ja tämän miehen seurassa, niin aina jos mies käskee naisen tehdä jotain niin hän tekee. Yleensä kuitenkin mies puhuu ihan rauhallisella äänellä, mutta jos tämä yhtään korottaa ääntään, kaverini näyttää siltä kuin meinaisi purskahtaa itkuun.
Nyt voin sitten kertoa hieman enemmän näistä lapsista.
Kuten sanoin jo, poika on oman tyttäreni kanssa samalla luokalla. He ovat aika läheisiä ystäviä keskenään (ovat olleet jo monta vuotta), eli tyttäreni tietää aika paljon hänestä.
Koulussa poika joutuu todella usein tappeluihin, ja itseasiassa välillä jopa kiusaa muita luokkalaisiaan. Hän on yleensä koulussa melko väkivaltainen, eikä kykene hallitsemaan mitään tunteitaan (yleensä kaikki hänen negatiiviset tunteensa purkautuvat väkivaltana muita kohtaan). Pojallakin on mustelmia välillä ympäri kehoa, mutta en tiedä tulevatko ne kotona vai koulussa tapellessa.
Tyttäreni on kuitenkin myös kertonut, että poika on hyvin itsetuhoinen. Ranteet yms. ovat kuulemma täynnä viiltelyjälkiä, ja poika puhuu itsemurhasta usein tyttöni kanssa (ei uhkaa tappavansa itseään, vaan esim. voi kysellä "Mitä sä tekisit jos mä tappaisin itseni?").
Lisäksi pojalla on vielä joitain "tapoja", joita esiintyy yleensä vain pienemmillä lapsilla. Näitä ovat esimerkiksi yökastelu ja oudot kiukuttelukohtaukset (ja kyseessä on tosiaankin yläasteikäinen poika).
Välillä pojan käydessä meillä puhun hänen kanssaan, ja silloin vaikuttaa ihan fiksulta ja kohteliaalta. Tyttäreni mukaan hän on kahden kesken myös oikeasti mukava ja ystävällinen ihminen.
Kaverini viidennelle menevä tyttö ei ole ihan tuollainen kuin isoveljensä. Itseasiassa hänestä en huomaa mitään outoa tai edes erikoista, tyttö ei ole arka, hänessä ei ole mustelmia jne. Hän vaikuttaa täysin normaalilta ja tasapainoiselta lapselta. Mitä nyt häntä välillä näen, niin todella söpö ja iloinen tyttö. Hän on ainoa henkilö koko perheessä, jonka käyttäytyminen ei herätä minkäänlaisia "fiboja" siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Mutta mitä mieltä te olette? Lastensuojeluilmoitus vai ei?
Kommentit (57)
Sillä miehellä on ongelmia.
Jotkut luulevat, että saavat käyttää valtaansa miten itse tahtovat, voivat alistaa ja olla väkivaltaisia. Ja tekevät sitä muilta salassa, kun muita ei ole näkemässä/kuulemassa. Muiden edessä voivat olla hyvinkin mukavia, tai sitten tuollaisia jörökkejä, mitä ap kuvailee. Eikä taida olla edes kovin harvinaista.
Mietin, millaisia reaktioita miehelle tulee, kun tulee ilmoitus lastensuojelusta? Se vaimo voi olla silloin vaarassa, koska häneenhän se mies ensimmäisenä oirehtimisensa kohdistaa. Tai poikaan. Poika saattaa oirehtia myös pelkästään vanhempiensa välisiä yhteenottoja, ilman, että häneen kotona kohdistuisi mitään. On saattanut joutua näkemään pahojakin tilanteita, joista tytär on välttynyt, ja kasvavalle nuorelle miehenalulle saattaa olla vaikea hahmottaa, mikä on oikea miehisyyttä ja mikä väärää, vältettävää. Isä on monelle idoli, mutta jos kääntyy vastakkaiseksi, voi kasvaa viha isää kohtaan, mm siitä, että näkee äitiään pahoinpideltävän.
Väkivallan julkitulo useimmiten auttaa hillitsemään sitä myöhemmin, mutta se akuutti julkitulon tilanne voi olla vaarallinen. Siksi pitäisi miettiä huolella, miten asia lähtee eteenpäin! Jos mies reagoi väkivallalla häneen kohdistuvaan arvosteluun, se lasuilmoitus voi laukaista pahoja tilanteita.
Oisko ikivanhasta Raamatun ohjeesta "Väkivaltaista nuhtele KAIKKIEN kuullen!" mitään apua tällaisiin? Tätä joskus itse mietin. Tuossa tietenkin tulee ensin olla enemmän kuin 100% varma väkivallasta ja valikoida huolella tilanne ja kaikkien turvallisuus.
En tiedä, mikä olisi paras toimintatapa, ettei tilanne pahenisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lastensuojelussa työskentelevänä olen sitä mieltä, että on yleensä aina parasta puhua asiasta ennen ilmoittamista, se on kaikille reiluinta. Monet kokevat seläntakana toimimisen erittäin inhottavaksi ja loukkaavaksi toiminnaksi. Esim. opettajien kuuluu ensin ilmoittaa perheille lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ilman perheen kanssa keskustelua sitä ei voi edes tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin sinä luulet lastensuojeluilmon johtavan?
Päättele ihan itse sen perusteella, mitä kerroit tuosta pariskunnasta. Uskon, että ei yhtään mihinkään. Jos väkivaltaa olisi, nainen peittelisi sitä, ja mies olisi mitä mukavin ja paras isä. Luultavasti päättelevät, kuka ilmon teki ja katkaisevat välit teihin.
Jotenkin vaikea uskoa tätä monesta syystä. Mistä sinä olet tullut vieraan lapsen yökastelusta tietämään? Sellaisia asioista ei yleensä levitellä edes ystäville. Pojalla viiltelyjälkiä - eikö ne ole enemmän tyttöjen juttuja, ja niitäkin peitellä. En tiedä, miksi korostat parin kokoeroa, kun se ei varsinaisesti mitenkään liity aiheeseen.
Mihin lasut yleensä johtavat? Jos perheessä on väkivaltaa, siihen olisi ulkopuolisen hyvä puuttua. Lasulla on enemmän auktoriteettiä ja kokemusta, miten eri tilanteisiin reagoidaan, kun naapurin liisalla.
Jos väkivaltaa on, molemmat vanhemmat sitä todennäköisesti peittelevät. Mukavuus jää toissijaiseksi, jos perheessä on väkivaltaa. Ja sekin on toissijaista, kuka lasuun on ilmoittanut, isompien asioiden äärellä.
Ihmettelen, miksi vähättälet perheväkivaltaa ja sen myötä näkyviä oireita ja seurauksia. Viiltelyyn on aina joku ahdistukseen liittyvä syy, sukupuolesta riippumatta. Jos yksi perheen lapsi viiltelee, jäljet johdattavat perheeseen. Yökastelu pitäisi loppua viim. n 6-vuotiaana. Jos vanhemmalla lapsella on yökastelua, voi se olla merkki ahdistuksesta ja toivottomuudestakin.
Puolisoiden kokoerosta. Väkivaltaisessa suhteessa sillä merkitystä. Jos toinen on puolet pienempi, niin isompi heittelee pienemmän seinille, käy päälle, kuristaa, vääntää kädet ja jalat kiinni, niinkun haluaa. Jos isompi on kännissä ja saa raivokohtauksen, väkivalta on holtitonta. Pienen koon takia toinen ei pysty puolustautumaan. Sillain on koolla merkitystä väkivaltaisessa suhteessa. Pienemmällä on käsissä punertavia hankaumia, ranteiden kohdalla. Mahdollisesti myös nilkoissa. Kasvoissa ei ole mustelmia, eikä näkyvillä paikoila, koska hulluinkin hakkaaja osaa varoa jättämättä muille näkyviä jälkiä. Uhrin päässä voi olla kuhmuja, hiustukkoja irrotettu, kynsiä poikki, mustelmia (vaatteiden alla) ja esim. kylki arkana. Uhri peittelee käytöksellään väkivaltaa, esittämällä että kaikki on hyvin. Hakkaajastaan uhri mainitsee muille neutraalisti, ei lämmöllä eikä vihalla, jokapäiväisistä asioista jutellessa. Uhri uskaltaisi kertoa väkivallasta, jos olisi varma ettei siitä synny lisää väkivaltaa tai hakkaajan uhkaamia toteutuksia. Uhkaukset ovat usein pelottelua, vallankäyttöä uhria kohtaan.
Se että tyttö ei oireile ei kerro mitään. Kiltit tytöt ottaa syyt niskoilleen. Enpä ihmettelisi jos tuollainen mies pitää tyttöä tavarana jota voi lääppiä ja alistaa.
Vierailija kirjoitti:
Se että tyttö ei oireile ei kerro mitään. Kiltit tytöt ottaa syyt niskoilleen. Enpä ihmettelisi jos tuollainen mies pitää tyttöä tavarana jota voi lääppiä ja alistaa.
Totta, että tytön oireehtomattomuus ei kerro todellisuutta. Riittää jo, että poika oirehtii. Se voi johtua siitä, että perheessä kohdellaan lapsia epätasa-arvoisesti, mikä sinällään voi jättää elinikäiset arvet syytettyyn lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko pojan kuolemaan viittaavat puheet, väkivalta muita kohtaan ja viiltely kertoa suoraan siitä, että poika käyttäytyy samalla tavalla, mitä kotonaan on oppinut näkemästään ja kuulemastaan. Vaikka kumpikaan vanhempi ei viiltele itseään, tunne on sama vanhemmalla ja lapsella. Väkivalta purkautuu väkivallasta, oli se kotona sitten henkistä tai fyysistä tai molempia. Kuoleman miettiminen tarkoittaa pakoa ahdingosta, kun muuta reittiä ei ole tai tuntuu mahdottomalta ettei tulekaan. Näin esim. jos lapsi on havainnut, että vanhemmat ovat peitelleet kynsin ja hampain kotiväkivaltaa, lapsi tietää että hän tulee olemaan tilanteessa aina yksin, häntä ei edes uskottaisi -vanhemmat kieltävät ja sisko on kultaisesti hiljennetty.
Vastaavassa tilanteessa olen ollut itse lapsena ja toivoin jokainen ilta nukahtaessani että joku tulisi ja hakisi minut pois. Tai että jostain ilmestyisi yksi aikuinen, johonka uskaltaisi luottaa -kuukausien päästä. Edes yksi aikuinen, joka olisi kuten äidin tai isän kuuluisi olla lapselle..
Mulla oli paska lapsuus, alkoholia ja väkivaltaa. Ei kukaan huomannut, ulospäin olin ihan normaali. Luin, söin ihan hulluna karkkia, että selvisin. Myöhemmin vasta alkoi viiltely ja lintsaaminen. Kuului kulisseihin, että lapset osasi esittää kaiken olevan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos se äiti on hermoheikko poikansa takia. Pojalla tuntuu olevan melkoisia ongelmia ja mies on todennut, ettei perheen asioista puhuta ulospäin. Siksi nainen menee hiljaiseksi ja varoo puhumista miehensä seurassa. Naisen mustelmat voivat myös olla mitä vaan.. Vaikka kyllähän tässä perheväkivalta haisee, silti en lähtisi noin vähillä todisteilla kylillä juoruamaan.
Kyllähän se lapsi apua tarvii heti. Miksei sitä saa jo, jos kerran koulussa tappelee? Yleensä kuraattorin juttusille pääsee pienestäkin jutusta. Eikö koulu sitten puutu? Tiedän eräänkin pojan, joka asuu toisinaan "laitokessa" juurikin koulutappeluiden takia. Käy siellä lataamassa akkuja ja takaisin kotiin..
Vähän oudon kauan AP on vierestä seurannut tekemättä mitään. Jotenkin tämä juttu nyt haiskahtaa välinpitämättömyydeltä monella eri tavalla..
Eli yksinkertaistettuna. TEE NYT IHMEESSÄ ILMOITUS JA KERRO KAIKKI JUST NIIN KUTEN TUOSSA ALOITUKSESSA. VOIT PELASTAA MONTA ILMOITUKSELLASI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-14v tyttö ent. 12v tyttö kelakorttityyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi vaivaamaan yksi asia; kun kerran lapsenne ovat keskenään hyviä ystäviä, niin eikö poika ole kertonut lapsellenne mitään perheoloistaan? Yleensä nuoret avautuvat mieluummin samanikäiselle ystävälle kuin aikuiselle.
Voi tietysti olla ninkin, että poika on jotain kertonut, mutta vannottanut kaveria olemaan kertomatta asiasta eteenpäin. Nuoret ovat lojaaleja toisilleen.
Minä ap:na keskustelisin oman lapseni kanssa, kysyisin luottamuksellisesti, onko poika kertonut jotain ja painottaisin, että voi olla kyse sellaisista asioista, joihin on oikeasti puututtava, pojan parhaaksi.
Olen samanikäinen kuin ap:n kaverin poika (vissiin -02) ja se vaan tuli mieleen, että yleensä teinit eivät puhu noista asioista keskenään, kun se on niin "noloa". Siis, itseni mielestä kyseessä ei ole mikään hävettävä asia (okei, huono minun on sanoa kun perheessäni ei ole tuollaista), mutta tuo tuntuu olevan yleinen mielipide.
Ja muutamia kertoja olen kuullut kaver(e)iltani, että heidän/heidän tuntemassaan perheessä voidaan vaikka lyödä lasta, mutta en tietenkään ole sanonut koska tuo on totta että teinit ovat toisilleen lojaaleja. Esim. kerron ilman yksityiskohtia muutaman tapauksen, eli kerran yksi kaverini kertoi, että hänen äitinsä löi häntä, toisen kerran olin eri kaverilla ja silloin hänen äitinsä löi häntä, ja kolmannen kerran erään kaverini äiti sanoi, että yhden luokkalaisemme perheessä voidaan lyödä lapsia (ja tuo kaverini joka asuu ihan lähellä selittää aina, miten X:n isä hakkaa poikaansa).
Nämä tapahtuivat jo aikoja sitten, joten hankala näihin on enää puuttua (enkä edes varmaan uskaltaisi/voisi), ja ainakin 1 kohdassa oli yksittäistapaus, ja 2 kohdassa olen huomannut että todellakin kaveriani silti rakastetaan kotona. 3 kohdasta en tiedä tarpeeksi kun emme tunne henkilön kanssa.
Sulla on velvollisuus ilmoittaa!
Vierailija kirjoitti:
-14v tyttö ent. 12v tyttö kelakorttityyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi vaivaamaan yksi asia; kun kerran lapsenne ovat keskenään hyviä ystäviä, niin eikö poika ole kertonut lapsellenne mitään perheoloistaan? Yleensä nuoret avautuvat mieluummin samanikäiselle ystävälle kuin aikuiselle.
Voi tietysti olla ninkin, että poika on jotain kertonut, mutta vannottanut kaveria olemaan kertomatta asiasta eteenpäin. Nuoret ovat lojaaleja toisilleen.
Minä ap:na keskustelisin oman lapseni kanssa, kysyisin luottamuksellisesti, onko poika kertonut jotain ja painottaisin, että voi olla kyse sellaisista asioista, joihin on oikeasti puututtava, pojan parhaaksi.
Olen samanikäinen kuin ap:n kaverin poika (vissiin -02) ja se vaan tuli mieleen, että yleensä teinit eivät puhu noista asioista keskenään, kun se on niin "noloa". Siis, itseni mielestä kyseessä ei ole mikään hävettävä asia (okei, huono minun on sanoa kun perheessäni ei ole tuollaista), mutta tuo tuntuu olevan yleinen mielipide.
Ja muutamia kertoja olen kuullut kaver(e)iltani, että heidän/heidän tuntemassaan perheessä voidaan vaikka lyödä lasta, mutta en tietenkään ole sanonut koska tuo on totta että teinit ovat toisilleen lojaaleja. Esim. kerron ilman yksityiskohtia muutaman tapauksen, eli kerran yksi kaverini kertoi, että hänen äitinsä löi häntä, toisen kerran olin eri kaverilla ja silloin hänen äitinsä löi häntä, ja kolmannen kerran erään kaverini äiti sanoi, että yhden luokkalaisemme perheessä voidaan lyödä lapsia (ja tuo kaverini joka asuu ihan lähellä selittää aina, miten X:n isä hakkaa poikaansa).
Nämä tapahtuivat jo aikoja sitten, joten hankala näihin on enää puuttua (enkä edes varmaan uskaltaisi/voisi), ja ainakin 1 kohdassa oli yksittäistapaus, ja 2 kohdassa olen huomannut että todellakin kaveriani silti rakastetaan kotona. 3 kohdasta en tiedä tarpeeksi kun emme tunne henkilön kanssa.
Sulla on velvollisuus ilmoittaa!
Varsinkin 3. tapauksesta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vetosi mm. siihen, että perheen murkkuikäisellä pojalla on "tapana" yökastella. Tämä ei ole mitenkään tavatonta hyvissäkään perheissä kasvaneilla pojilla. Ihmettelen, miten ap tietää siitä, yleensä nämä asiat pidetään visusti perhepiirissä.
Juttele ystävällisesti kaverisi kanssa ensisijaisesti hänen lapsestaan. Sano että olet nin huolissasi että juttelet asiasta myös lastensuojelun kanssa. Ja tee tämä vaikka kaverisi kieltäisikin. Mainitse myös että epäilet perheessä olevan väkivaltaa.
Joku ehdotti olemaan yhteydessä kouluun. Sieltä ei voida tehdä ilmoitusta tällaisen tiedon varassa. Liäksi koulun kaikki työntekijät ovat lomalla juhannuksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aha. Tyttärellesikö tuo poika kertoi yökastelustaan? Uskotaan.
Vierailija kirjoitti:
Aha. Tyttärellesikö tuo poika kertoi yökastelustaan? Uskotaan.
Jos ovat monta vuotta olleet kavereita niin ei se niin outoa ole. Tai voi olla että poika on ollut heillä yötä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aha. Tyttärellesikö tuo poika kertoi yökastelustaan? Uskotaan.
Jos ovat monta vuotta olleet kavereita niin ei se niin outoa ole. Tai voi olla että poika on ollut heillä yötä tms.
Tai perheen äiti kertonut AP:lle.
Arvelisin että parempi olla liian varovainen ja tehdä ilmoitus.